– Jalkapallo korkeimmilla sarjatasoilla on kilpaurheilua, jota tehdään katsojia varten. Katsojilla pitää olla hyvät olosuhteet urheiluelämyksistä nauttimiseen, toteaa Jipon edustusjoukkueen taustayhtiön hallituksen puheenjohtaja Janne Mustonen.

– Pelkkä kenttä ei jalkapallossa riitä, kuten ei muissakaan joukkuelajeissa, kun pelataan kansallisissa kärkisarjoissa.

Riittämätön katsomokapasiteetti

Joensuun Jippo pelaa maamme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa poikkeusluvalla, sillä Mehtimäen kentän valaistuksen teho ei nykyisellään täytä Ykkösliigan lisenssivaatimuksia.

– Valaistuksen kohentaminen on kaupungin budjetissa, ja asia toteutuu aikanaan. Sen jälkeen Mehtimäki täyttää tämänhetkiset Ykkösliigan lisenssivaatimukset, Mustonen kertoo.

Kesällä 2025 Mehtimäen tekonurmikentän laidalle valmistuu uusi huoltorakennus pukukoppi-, suihku- ja saniteettitiloineen. Kentän pinnoite uusittiin 2021–2022, ja samalla kentälle lisättiin lämmitysjärjestelmä, joka otettiin käyttöön 2023.

Jipon tavoite on ennemmin tai myöhemmin nousta pääsarjaan, Veikkausliigaan. Viime kaudella hienosti menestyneen joukkueen runko on pysynyt koossa, ja osaavia vahvistuksia on hankittu. Päävalmentajana jatkaa Mikko Hallikainen.

Janne Mustosen mukaan Jipolla on todella kilpailukykyinen joukkue kaudelle 2025.

– Luotan siihen, että Jippo kamppailee Ykkösliigan kärkipäässä.

– Taloudenkin puolella tilanne on mainio, sillä Jipon edustusjoukkueen toimintaa pyörittävän Joensuun Edustus jalkapallo Oy:n tase on vahva. Ponnistuspohja on näiltä osin luja.

Kuitenkin Veikkausliigan vaatimuksiin nähden Mehtimäeltä puuttuvat riittävän kokoiset katetut katsomot. Veikkausliigaan edellytetään 1500 katettua katsomopaikkaa. Mehtimäen kiinteässä katetussa katsomossa on 250 paikkaa. Lisäksi putkikatsomossa kentän toisella puolella on 500 paikkaa ja kattamattomissa siirtokatsomoissa lisäksi n. 250 paikkaa.

Viime kaudella Jipon katsojakeskiarvo nousi 150 katsojalla verrattuna vuoteen 2023. Positiivisen kehityksen jatkuessa tulee katetuista katsomopaikoista pula Ykkösliigankin tasolla.

– Kehitystarve on väistämätön, Janne Mustonen sanoo.

Katsomoihin kannattaa investoida

Jalkapallon, maailman suosituimman urheilulajin, asema Suomessa vahvistuu koko ajan. Lajikulttuuri eurooppalaistuu. Suomen Palloliiton mukaan jalkapallon ja futsalin harrastajamäärät ovat nyt korkeammat kuin koskaan.

Palloliiton pyrkimyksenä on edistää kotimaisen huippujalkapalloilun kiinnostavuutta kehittämällä katsomo-olosuhteita yhteistyössä Suomen suurimpien kaupunkien (ns. C22-kaupungit) kanssa. Joensuu on yksi Palloliiton kaupunkikumppaneista.

– Palloliitonkin näkökulmasta Joensuun talousalueella on riittävästi elinvoimaa ja väestöä pääsarjatason jalkapalloon, Janne Mustonen mainitsee.

Palloliitto ei vaadi asioita vaatimisen ilosta, vaan tavoitteilla on vinha perä. Liiton kriteerit ovat kehittämisen välineitä.

– Paremmat katsomot mahdollistavat suuremmat yleisömäärät. Suuremmat yleisömäärät mahdollistavat lajitoiminnan kehittämisen ja tuovat hyötyä seurojen yrityskumppaneille ja kaupunkien elinkeinoelämälle, kiteyttää Mustonen.

Euroopan jalkapalloliitto UEFA luokittelee stadionit neljään kategoriaan mm. katsomokapasiteetin, valaistuksen ja median työskentelymahdollisuuksien mukaan.

Janne Mustonen kertoo, että Palloliitto pyrkii saamaan Veikkausliigan ja Ykkösliigan olosuhteet UEFAn kategorioiden 2 ja 3 välimaastoon. Tällöin puhuttaisiin 1500–4500 katetusta katsomopaikasta.

– Trendi näyttää selkeältä: olosuhdevaatimuksia tullaan liiton taholta korottamaan nykyisistä.

Rakentamista useassa vaiheessa?

Jipon piirissä on Mehtimäelle visioitu vaiheittain etenevä ratkaisu, jossa ensin tehtäisiin putkikatsomon tilalle 1500 katsojan katettu katsomo. Se täyttäisi Ykkösliigan ja Veikkausliigan nykyiset standardit.

– Katsomo voisi olla puurakenteinen, jos halutaan noudattaa Mehtimäen ainutlaatuisen urheilu- ja liikunta-alueen muiden katsomoiden, eli pesäpallostadionin ja urheilukentän pääkatsomon, puuarkkitehtuuria. Joensuu on puurakentamisen edelläkävijä urheilupaikkojen rakentamisessa, Janne Mustonen kuvailee.

Mustonen korostaa, että kyse olisi täydennysrakentamisesta, jolla luovuttaisiin tilapäisratkaisuksi aikoinaan tehdystä putkikatsomosta.

– Investointi ei vaatisi kymmeniä miljoonia euroja, vaan ykkösmiljoonaluokassa liikutaan.

Mehtimäen kehittämisen kokonaissuunnitelmaan voisi sisältyä vastaavanlaisen katetun katsomon rakentaminen myöhemmin myös toiselle puolelle jalkapallokenttää. Kapasiteeteiltaan katsomoiden ei tarvitsisi olla identtisiä.

– Tällä tavoin investoinnit voidaan vaiheistaa.

Jalkapallon fasiliteettien kehittämiseen kaupungit voivat saada UEFAn kautta rahallista tukea.

– Tästä mahdollisuudesta olemme jo Joensuun kaupungin kanssa keskustelleet, Mustonen kertoo.

Katsojia vetävät toimivat tilat ja hyvä tunnelma

Hyvät olosuhteet ja urheilullinen menestys tuovat lisää katsojia. Ilmiö on näkynyt Joensuussakin. Katajan koripallo-otteluissa käy modernissa Motonet Areenassa paljon enemmän väkeä kuin takavuosina Urheilutalolla. Joensuun Mailan pesispeleissä katsojamäärät ovat nykyisellä stadionilla aivan toista luokkaa kuin ennen stadionin valmistumista.

– Ajanmukaisissa tiloissa toteutettu ottelutapahtuma on kuluttajaa kiinnostava tuote. Iso yleisö luo urheilujuhlaan tunnelmaa, sanoo Janne Mustonen.

– Urheilun livetapahtumilla on arvoa siinäkin mielessä, että niissä voi kohdata muita ihmisiä aidosti, kännykän ruutua tuijottamatta.

Nykyaikainen katsomo avaisi uudenlaisia mahdollisuuksia myös kumppaniyritysten näkyvyydelle.

– Joensuulaisen jalkapalloilun elinvoiman kannalta tärkeintä on pelaajien, junioreiden, harrastajien, kannattajien, yrityskumppaneiden ja sidosryhmien yhteinen osallisuus.

Lisäarvoa Mehtimäen alueelle

Janne Mustonen korostaa, että päätökset jalkapallon olosuhteiden kehittämisestä tekee Joensuun kaupunki, mutta samalla hän muistuttaa, että Jipolla on tärkeä rooli joensuulaisen jalkapalloilun ja juniorityön edistäjänä.

– Olemme aktiivisesti yhteydessä Joensuun kaupungin suuntaan ja esittelemme ideoitamme avoimin kortein.

Mehtimäen kentällä on muitakin käyttäjiä kuin Jipon edustusjoukkue. Kilpailullisissa sarjoissa kentällä pelaavat myös Jippo-juniorit ja FC Hertta. Kentän käyttöaste on korkea. Jippo-junioreiden harrastajamäärät ovat viime vuosina kovasti kasvaneet.

– Joukkueiden tarve lajinomaiseen harjoitteluun kunnollisella tekonurmikentällä on Joensuun seudulla suuri. Yksi kehityssuunta Mehtimäen alueelle voisikin olla toisen tekonurmikentän tekeminen nykyisen kentän naapuriin. Kahden kentän ja ensi kesänä valmistuvan huoltorakennuksen muodostama keskittymä mahdollistaisi isojen junioriturnausten järjestämisen, Mustonen pohtii.

jippo.fi | jippojuniorit.fi

YouTube | Facebook | Instagram | X