Pohjois-Suomi on noussut viime vuosina yhdeksi Euroopan kiinnostavimmista investointialueista. Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen kuvaa kehitystä poikkeukselliseksi, sekä toteutuneiden hankkeiden että tulevan potentiaalin näkökulmasta.

– Kun näitä suunnitelmia ynnäilee, puhutaan jo lähes sadan miljardin euron investointipotentiaalista Pohjois-Suomessa, Pellikainen sanoo.

Vaikka katse suuntautuu usein tulevaan, viime vuosien toteutuneet investoinnit ovat jo mittavia. Pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana alueelle on realisoitunut hankkeita arviolta yli 12 miljardin euron edestä. Näihin lukeutuvat muun muassa metsäteollisuuden, metalliteollisuuden, kaivosten ja tuulivoiman investoinnit.

– Monesti unohtuu, että jotain on oikeasti jo tapahtunut. Niitäkin kannattaa nostaa esille, Pellikainen muistuttaa.

Datakeskukset ja vetytalous kuumimpina ajureina

Tällä hetkellä katse kohdistuu erityisesti datakeskuksiin ja vetytalouteen. Useilla paikkakunnilla, kuten Muhoksella, Kajaanissa ja Vaalassa, on käynnissä kaavoitus- ja valmistelutyö suurille datakeskushankkeille.

– Datakeskukset ovat nyt todella kuuma sektori. Kun investointipäätöksiä tulee, ne ovat isoja paukkuja, Pellikainen toteaa.

Vetytalous puolestaan etenee kehitysvaiheessa. Oulun seudulla on useita hankkeita suunnitteilla, ja yksittäisten investointien koko voi nousta satoihin miljooniin tai jopa miljardiin euroon. Kehitystä kuitenkin jarruttaa epävarmuus markkinoista ja sääntelystä.

– Vetytalous on vähän muna–kana-ilmiö. Tarvitaan markkina ja varmat ostajat ennen kuin investointipäätökset syntyvät, Pellikainen kuvaa tilannetta.

Toimintaympäristön ennakoitavuus on ratkaisevaa investointipäätöksille

Vaikka potentiaali on valtava, investointien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys. Yksi keskeisimmistä haasteista liittyy toimintaympäristön ennakoitavuuteen. Pellikainen nostaa esimerkiksi viimeaikaiset veromuutokset, jotka ovat aiheuttaneet epävarmuutta kaivosalalla.

– Jos pelisäännöt muuttuvat kesken kaiken, sillä voi olla radikaaleja vaikutuksia investointeihin, hän varoittaa.

Yritykset tarvitsevat pitkäjänteisyyttä, jotta miljardiluokan hankkeita voidaan viedä eteenpäin. Äkilliset muutokset voivat johtaa investointien viivästymiseen tai jopa peruuntumiseen.

Miksi investoinnit kohdistuvat Suomeen?

Suomen vetovoima perustuu useiden tekijöiden yhdistelmään. Pellikaisen mukaan ratkaisevia ovat muun muassa kilpailukykyinen sähkön hinta, toimiva infrastruktuuri, osaava työvoima sekä tilan saatavuus.

– Investoijat katsovat kartalta missä on sähköä, logistiikka toimii ja osaajia saatavilla. Suomessa nämä tekijät osuvat hyvin yhteen, hän tiivistää.

Lisäksi viileä ilmasto tuo etua erityisesti datakeskuksille, joiden jäähdytys on energiakysymys. Kilpailu investoinneista on kuitenkin kovaa, erityisesti Ruotsin kanssa, jossa vastaavat hankkeet etenevät vauhdilla.

Suurhankeinfo kokoaa teollisuuden ajankohtaiset näkymät

Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa katse käännetään konkreettisesti tuleviin investointeihin Suurhankeinfon muodossa. Oulun kauppakamarin järjestämä tilaisuus on vuosien aikana vakiinnuttanut asemansa teollisuuden keskeisenä kohtaamispaikkana.

– Näitä suurhankeinfoja on järjestetty jo vuodesta 2012, ja viime vuosina kolme kertaa vuodessa. Ne ovat olleet älyttömän suosittuja, Pellikainen kertoo.

Tämän vuoden ohjelmassa pureudutaan erityisesti merituulivoimaan, suuriin teollisiin investointeihin sekä alueellisiin hankekokonaisuuksiin. Yhtenä esimerkkinä esillä ovat merituulivoimahankkeet, joiden mittaluokka on poikkeuksellinen.

– Yksi merituulivoimapuisto voi olla viidestä kuuteen miljardia euroa. Se kertoo mittakaavasta aika paljon, Pellikainen havainnollistaa.

Tilaisuudessa tarkastellaan myös, miten pk-yritykset voivat päästä mukaan jättihankkeisiin. Yksittäiselle toimijalle miljardiluokan projektit ovat usein liian suuria, mutta yhteistyömallit avaavat mahdollisuuksia.

– Voisiko yrityksistä muodostaa konsortioita, joilla pystytään vastaamaan tällaisiin hankkeisiin? Se on yksi keskeinen kysymys, Pellikainen sanoo.

Lisäksi ohjelmassa kuullaan ajankohtaiset katsaukset mm. Kokkola-Kruunupyyn alueelle suunnitteilla olevasta neljän miljardin euron alumiinitehdashankkeesta sekä Kemi-Tornion alueen teollisista suurhankkeista.

Suurhankeinfo tarjoaa osallistujille ennen kaikkea ajantasaista tietoa siitä, missä vaiheessa eri projektit etenevät ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ne avaavat.

– Se on paikka, jossa yritykset saavat konkreettista tietoa tulevista urakoista ja voivat valmistautua ajoissa, Pellikainen kiteyttää.

Vaikutukset koko Suomeen

Suurhankkeiden merkitys ei rajoitu Pohjois-Suomeen. Pellikaisen mukaan vaikutukset ulottuvat laajasti koko maahan alihankintaverkostojen kautta.

– Yritykset liikkuvat ristiin rastiin hankkeiden perässä. Vaikutukset näkyvät koko Suomessa – myös perhetasolla työmahdollisuuksina, hän sanoo.

Jo osa potentiaalista realisoituessaan investoinnit voisivat muuttaa merkittävästi Suomen talouden suuntaa.

Sujuvammat prosessit avainasemassa

Lopulta investointien toteutuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka sujuvasti hankkeet etenevät suunnittelusta toteutukseen. Pellikainen korostaa viranomaisten ja yritysten varhaisen yhteistyön merkitystä.

– Jo hankkeiden alkuvaiheessa pitäisi käydä avointa keskustelua, jotta syntyy yhteinen ymmärrys. Se helpottaa koko prosessia, hän painottaa.

Hän toivoo myös, että uusi lupa- ja valvontajärjestelmä aidosti nopeuttaa hankkeiden käsittelyä ilman, että paikallistuntemus kärsii.

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta kokonaiskuva on Pellikaisen mukaan selvä: Pohjois-Suomi on historiallisen investointiaallon kynnyksellä.

– Kyllä tämä mahdollisuus on nyt tunnistettu laajasti. Jos edes osa hankkeista toteutuu, vaikutus on valtava koko Suomelle, hän summaa.

www.oulunkauppakamari.fi