Miten metsän hiilinielu toimii Lapin olosuhteissa? Entä miten metsänhoidon valinnat vaikuttavat hiilen sitoutumiseen erityisesti suometsissä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia ILME-hankkeessa, jonka nimi tulee sanoista Ilmastokestävän metsätalouden edistäminen Lapissa.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa sekä kehittää käytännön työkaluja metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten käyttöön. Samalla pyritään lisäämään ymmärrystä metsien hiilensidonnasta ja tekemään aiheesta helpommin lähestyttävä. Hankkeen toteuttajina ovat Luke, Lapin AMK sekä Metsäkeskus.

Pohjoisen metsistä tarvitaan lisää tietoa

Suomen metsien hiilinielut ovat viime vuosina pienentyneet. Samaan aikaan tarve ymmärtää metsänhoidon ilmastovaikutuksia on kasvanut. Luonnonvarakeskuksen tutkija Päivi Väänäsen mukaan erityisen vähän tietoa on siitä, miten metsien hiilinielut toimivat Pohjois-Suomessa.

– Suuri osa nykyisestä tutkimustiedosta ja käytössä olevista mallinnustyökaluista perustuu Etelä-Suomesta kerättyihin aineistoihin. Tätä tietovajetta pyritään nyt paikkaamaan, Väänänen kertoo.

Hankkeessa kerätään mittaustietoa sekä suometsistä että kivennäismaiden metsistä. Tervolassa sijaitsevilla ojitetuilla suometsäkohteilla mitataan muun muassa hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä sekä puuston kasvua. Lisäksi tutkimuskohteita on Rovaniemen seudulla sijaitsevilla kivennäismailla.

Saatuja tuloksia verrataan nykyisiin mallinnustyökaluihin, jotta niiden toimivuutta pohjoisissa olosuhteissa voidaan arvioida. Väänäsen mukaan kyseessä on ensimmäisiä kertoja, kun mallinnuksia voidaan verrata mitattuun aineistoon Lapin olosuhteissa.

– Tämä tuottaa aidosti uutta tietoa siitä, miten pohjoiset metsät toimivat ja kuinka luotettavasti nykyiset mallit kuvaavat niiden hiilitaseita.

Suometsät avainasemassa

Suometsät ovat hankkeen keskiössä, koska niillä on suuri merkitys sekä puuntuotannolle että ilmastolle. Monelle metsänomistajalle hiilivarasto tarkoittaa ensimmäisenä kasvavaa puustoa, mutta todellisuudessa merkittävä osa hiilestä sijaitsee maan alla.

– Usein ajatellaan vain puustoon sitoutunutta hiiltä, mutta erityisesti suometsissä maaperän merkitys on erittäin suuri. Jo kymmenen senttimetrin paksuisessa maakerroksessa voi olla yhtä paljon hiiltä kuin puustoon on sitoutuneena. Kun turvekerroksen paksuus voi olla useita metrejä, maaperän merkitys metsän kokonaisessa hiilivarastossa korostuu entisestään, Väänänen havainnollistaa.

Pohjois-Suomessa tilanne on kuitenkin monin paikoin suotuisampi kuin etelässä. Viileämpi ilmasto ja kosteammat olosuhteet hidastavat turpeen hajoamista ja auttavat säilyttämään hiiltä maaperässä.

– Pohjoisessa suometsät pysyvät keskimäärin märempinä, mikä vähentää turpeen hajoamista. Siksi täällä on myös enemmän mahdollisuuksia löytää ratkaisuja, jotka yhdistävät metsätalouden ja ilmastotavoitteet.

Yhtenä vaihtoehtona hankkeessa tarkastellaan jatkuvaa kasvatusta, jonka arvioidaan voivan auttaa ilmastovaikutusten hillinnässä erityisesti pohjoisilla suometsäalueilla. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole lopettaa metsien käyttöä.

– Suometsillä on erittäin suuri merkitys Suomen puuvaroille, metsäteollisuudelle ja metsänomistajien taloudelle. Kyse on ennen kaikkea siitä, että löydetään eri kohteille parhaat toimintatavat.

Virtuaalimetsä tekee näkymättömästä näkyvää

Tutkimuksen rinnalla hankkeessa rakennetaan Lapin ammattikorkeakoulun ohjelmistolaboratorio FrostBitissä virtuaalimetsäalustaa, jonka avulla metsänomistaja voi tarkastella omaa metsäänsä verkkoselaimessa. Alustan tavoitteena on havainnollistaa hiilen kiertoa ja metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia tavalla, joka on helposti ymmärrettävä myös ilman syvällistä tutkimustietoa.

Projektipäällikkö Ruut Mikkolan, Lapin ammattikorkeakoulusta, mukaan tavoitteena on tuoda hiilensidontaan liittyvät ilmiöt näkyviksi ja konkreettisiksi.

– Hiilinieluista puhutaan paljon, mutta niitä on vaikea nähdä käytännössä. Virtuaalimetsän avulla pyritään tekemään näkymättömistä ilmiöistä helpommin ymmärrettäviä.

Alustalla voidaan tarkastella metsää sekä kuviotasolla että laajempana maisemana. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi hyödyntää sitä oman metsänsä hallinnassa ja vertailla erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia hiilen sitoutumiseen.

Tietoa metsänomistajille

ILME-hankkeessa panostetaan vahvasti tiedon välittämiseen. Hankkeen aikana järjestetään webinaareja, infotilaisuuksia ja metsänomistajille suunnattuja tupa-iltoja, retkeilyä tutkimuskohteille, joissa tutkimustuloksia ja käytännön ratkaisuja tuodaan kentälle. Tapahtumat järjestää Metsäkeskus.

Samalla hankkeessa selvitetään metsäalan toimijoiden valmiuksia hiilineuvontaan sekä metsänomistajien kiinnostusta erilaisiin ilmastoratkaisuihin. Tavoitteena on, että tutkimustieto ei jää tutkimusraportteihin, vaan siirtyy osaksi käytännön metsätaloutta.

– Tarkoitus on tuottaa tietoa, jonka avulla metsänomistaja voi tehdä omia tavoitteitaan tukevia päätöksiä ja ottaa halutessaan ilmastonäkökulmat entistä paremmin huomioon metsänhoidossa, Väänänen tiivistää.

ILME - llmastokestävän metsätalouden edistäminen Lapissa - Maaseutuverkosto