Seppo Vehkaoja aloitti Raahen Satama Oy:n toimitusjohtajana vuodenvaihteessa.

– Tähän tehtävään pääseminen on todella mahtava mahdollisuus, josta olen kiitollinen. Olen ollut koko ikäni satamaoperaattoreilla töissä, joten yhteistyö sataman pitäjän kanssa on tullut tutuksi. Nyt sitten työskentelen sataman pitäjän leivissä.

Vehkaojan mukaan sataman pitäjän, operaattoreiden ja asiakkaiden välisen vuoropuhelun lisääminen entisestään on tärkeää.

– Uskon, että pystyn tuomaan operaattorin näkemystä toiminnan kehittämiseen ja asiakkuuksien rakentamiseen, jotta voimme yhdessä luoda palvelukokonaisuuksia. Yleensähän asiakkuudet tulevat juuri operaattoreiden kautta.

Eri operaattoreilla on toisiinsa verrattuna erilaista osaamista. Ne pystyvät tekemään erilaisia tehtäviä ja palvelemaan erilaisia asiakkuuksia.

– Raahen Satamassa toimii huippuoperaattori, jonka erityisosaamista on projektitoiminta. SSAB:llä on oma operaattorinsa, joka hallitsee terästeollisuuden satamalogistiikan. Operaattoreita voi olla useampia, ja sataman pitäjän tulee löytää kaikille tilaa toimia ja luoda synergiaetua yhdessä, näkee Seppo Vehkaoja.

– Meidän pitää toimia vastuullisesti ja tarkoin ennakoida, suunnitella ja vaiheistaa rakentamisinvestointimme sekä sitouttaa samalla kumppanimme siten, että kuokka voidaan iskeä maahan riittävän ajoissa loppukäyttäjän tarpeen kannalta. Jos käyttäjä joutuu odottamaan vuositolkulla, hän menee muualle. Tarvitaan yhteydenpitoa hyvissä ajoin.

SSAB päätti rakentaa fossiilivapaan minimill-teknologian ensin Luulajaan

Raahen Satama odotti pitkään SSAB:n päätöstä siitä, rakentaako teräsyhtiö fossiilittoman teräksen minimill-tuotantolaitoksen ensin Raaheen vai Luulajaan, Ruotsiin. Huhtikuun 2. päivänä 2024 SSAB tiedotti, että tuotantolaitos rakennetaan ensin Luulajaan.

Raahen projekti toteutetaan Luulajan jälkeen. Ajankohta riippuu SSAB:n rahoitus- ja toteutuskapasiteetista sekä Luulajan hankkeesta saatavista kokemuksista. SSAB on Raahen Sataman pääasiakas, joten minimill-hankkeen lykkääntyminen tulevaisuuteen vaikuttaa myös sataman investointien aikataulutukseen.

– Meillä on valmiina suunnitelma uuden laiturin, syvälaituri 3:n rakentamisesta. Sen kulkusyvyys olisi 12 metriä ja valmiina on jo 4 000 m²:n syvätiivistetyn kentän perustukset erittäin raskaita nostoja varten, Vehkaoja toteaa.

Maailmantilanne ja korkojen nousu ovat hiljentäneet tuulivoimaloiden rakentamista

Merituulivoimalahankkeiden rakentamisen käynnistyminen vaikuttaa lupaprosesseineen olevan vuosien päässä.

– Maanahkiaisen merituulivoimapuisto on jo luvitettu, joten sikäli rakentaminen voisi siellä alkaa, mutta puiston muut seikat ovat vielä avoinna, Vehkaoja mainitsee.

Puhdassiirtymä avaa monenlaisia mahdollisuuksia Raahen Satamalle ja koko seudulle. Vehkaoja toivottaa tervetulleeksi esimerkiksi vetyteollisuuden hankkeet.

– Jos ja kun tänne saadaan tuulivoimaa käyttävää vedyn tuotantoa, se vetää mukanaan vetyä käyttävää teollisuutta. Muodostuu vetyteollisuuden keskittymä. Vedyn arvoketjuja täällä Raahessa parhaillaan suunnitellaan. Ne eivät ole Sataman vastuulla olevia asioita, vaan koko seudun elinkeinoelämän, mutta Satamalla on iso merkitys kokonaisuuden kannalta.

Ympäristöystävällisempiä palveluita

Satamien tulevaisuus on muutakin kuin pelkkää meriliikennettä. Satamat muuttuvat meri- ja maaliikenteen solmukohdista uudenlaisiksi energiatoimijoiksi.

Raahessa kehitetään aluskäyntejä mahdollisimman ympäristöystävällisiksi. Esimerkiksi suunnitteilla olevaan syvälaituriin on tarkoitus rakentaa laivojen jätevesien vastaanotto.

– Kun tulevaisuudessa alukset tulevat satamaan, ne eivät lastinkäsittelyssä, valaistuksessa ja muissa toiminnoissa käyttäisi omia diesel-apukoneita, vaan sataman tarjoamaa maasähköä, kuvailee Seppo Vehkaoja.

Edellä mainittuun vetyklusteriin liittyy vedyn käyttö alusten polttoaineena tai polttoaineen valmistusprosessissa.

– Yksi tulevaisuudenkuva voisi olla ammoniakin taimetanolin valmistus Raahessa. Siihen tarvitaan vetyä. Tällaiset näkymät kiinnostavat meitä ilman muuta. Keskeisessä asemassa ovat ennakkoluuloton suhtautuminen puhtaan siirtymän mahdollisuuksiin, tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä ja pitkäjänteinen strateginen suunnittelu.

Raahen Satama valmistautuu myös siihen, että lastinkäsittely sähköistyy.

– Meidän tulee pystyä tarjoamaan operaattoreille tarpeeksi liittymämahdollisuuksia ja latausasemia sähkökäyttöisiä nostureita ja työkoneita varten.

– Raahen Satama on sillä tavalla kaiken keskiössä, että teemme yhteistyötä sekä asiakkaidemme, kuten SSAB:n, että operaattoreiden ja varustamojen kanssa. Olemme infrarakentaja ja -omistaja.

Läjitysallas tuo lisää maa-alaa

Raahen Satamassa käy vuosittain n. 600 laivaa. SSAB:n liikenne on merkittävässä roolissa, mutta hyvin paljon on myös muuta liikennettä.

– Olemme selvästi Perämeren suurin satama. Meillä on hyvät kenttäalueet jo nyt, ja niitä tulee roimasti lisää.

– Raahen kaupungin kanssa aloitamme lähiaikoina osayleiskaavan valmistelun. Kaavoituksella haluamme varmistaa, että lähialueille saadaan teollisia tontteja. Yhteistyömme kaupungin kanssa on toimivaa ja tiivistä. Jaamme yhteisen näkemyksen siitä, miten tätä aluetta kehitetään, kuvailee Seppo Vehkaoja.

Raahen Sataman sijainti on otollinen. Logistisesti luontevaa ”takamaata” on koko Suomen keskinen osa Itä-Suomeen saakka.

– Teemme ruoppausmassoille läjitysaltaan, jonka kautta alueet laajenevat merkittävästi, muutamalla kymmenellä hehtaarilla. Läjitysalueelle on ympäristölupa.

Raahen Satama pitää esillä tavoitettaan meriväylän parantamisesta.

– Asia ei ole tällä hetkellä Väyläviraston aktiivisessa kehityksessä, mutta ilman muuta haluamme viedä hanketta eteenpäin. Nykyinen väyläsyvyys on 10 metriä, tarvitsemme syvemmän. Kahdentoista metrin syvyyttä on suunniteltu. Oma ajatukseni olisi vieläkin suurempi syvyys, sillä alusten koko kasvaa koko ajan.

Asiakkaan parhaaksi

Raahen Satama rakentaa palvelukonseptiaan yhdessä operaattoreiden kanssa asiakkaita kuunnellen.

– Meidän pitää rakentaa logistiset palveluketjut asiakkaille mahdollisimman järkeviksi. Liian pitkät maakuljetukset tulevat kalliiksi, sellaisia ei kannata käyttää.

– Meillä on osaava henkilöstö, joka työskentelee kehityshakuisella otteella. Kun tarjoat auttavaista palvelua, olet luotettava ja innovatiivinen kumppani, joka ymmärtää asiakkaan tarpeet, saat rakennettua pitkäkestoisia ja hyviä asiakkuussuhteita. Näin me toimimme.

raahensatama.fi
LinkedIn | Instagram | YouTube
Toimisto puh. +358 8 227 7555 | [email protected]

Faktoja Raahen satamasta

• Satamassa käy vuosittain n. 600 laivaa
• Perämeren suurin satama
• Ympärivuotinen liikenne jo 40 vuoden ajan
• Sataman kautta kuljetetaan terästä, raaka-aineita ja irtolasteja, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia kuten tuulivoimakomponentteja
• Hyvät merikuljetusyhteydet Euroopan ytimeen, Englantiin ja Välimerelle esim. Antwerpeniin, Vejleen, Hulliin, Szczeciniin, Pasajesiin ja Ravennaan
• Raahen sataman osat ovat SSAB, Syväsatama ja Lapaluoto
• Syväsatamassa 2 laivapaikkaa ja Roro-ramppi
• SSAB: 6 laivapaikkaa
• Lapaluoto: 3 laivapaikkaa, lisäksi erillinen hinaajalaituri sekä odotuslaituri, jossa sementinlastauslaitteisto
• Lapaluodon satamanosassa kontitusterminaali (n. 6 000 m²), jossa kontituslaite, siltanosturi ja kosteudenhallintajärjestelmä
• Lapaluodossa katettua varastotilaa 30 000 m² ja varastokenttiä yhteensä yli 30 hehtaaria.
• Meriväylän kulkusyvyys 10 m, satama-altaiden kulkusyvyydet 10 ja 8 m