Raahen Sataman syväsatama-alueella on alkamassa uuden raskasnostolaiturin rakentaminen.

– Saimme Bothnia Wind Syvälaituri 3 -projektiin EU:n Connecting Europe Facility -rahoitusvälineestä eli CEF:stä tukea 30 % investoinnin arvosta. Myönteinen tukipäätös oli erittäin iloinen asia, kertoo Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Seppo Vehkaoja.

CEF-projekti käynnistyi syyskuun 2024 alussa ja päättyy vuoden 2026 lopussa.

– Syvälaiturin rakentaminen alkaa nyt huhtikuussa, ja laituri valmistuu syksyllä 2026. Laiturin pituus on 173 m ja syväys 12 m.

Syvälaituri 3 sekä jo aikaisemmin rakennettu tiivistetty kokoonpanokenttä mahdollistavat suurten ja raskaiden projektilastien, erityisesti merituulivoimaloiden turbiinikomponenttien, vastaanottamisen ja käsittelyn syväsatamassa.

– Tämä tukee Raahen seudun vihreää siirtymää varsinkin liikenne- ja energiasektoreilla, toteaa Vehkaoja.

Suomen ensimmäinen jack-up-aluksille tarkoitettu laituri

Syvälaituri 3:n rakentamisella Raahen Satama luo tuulivoimahankkeille turvallisen, toiminnallisen ja ympäristötehokkaan kuljetusketjun, joka kattaa tuonnin, väliaikaisen varastoinnin ja kokoonpanon sekä edelleen jatkokuljetukset maalla tai merellä sijaitseviin tuulipuistoihin.

Seppo Vehkaoja kertoo, että satama-alue on laajentunut merelle päin Elkonniemessä, jonka sataman puolen sivulla myös uusi laituri ja siihen liittyvä kokoonpanokenttä sijaitsevat.

– Laiturin ja kokoonpanokentän rakennekantavuus on 60 tn/m².

– Elkonniemen koko rantakaistale on sataman puolelta jo rakennettu peruskentäksi, jonka ala on 6 ha ja kantavuus 20 tn/m², mikä mahdollistaa raskaiden komponenttien käsittelyn ja varastoinnin.

Syvälaituri 3 on Suomen ensimmäinen jack-up-aluksille tarkoitettu laituri. Jack-up-alukset kuljettavat poikkeuksellisen raskaita lasteja, joita ei voida laivasta käsin nostaa aluksen ollessa vapaasti kelluvana. Siksi jack-up-laivoissa on jalat, jotka merenpohjaa vasten laskettuina toimivat tunkkina nostaen ja kannatellen laivaa.

Jack-up-laivoja käytetään mm. merituulivoimaloiden asentamisessa. Merituulivoimaloiden tornit kootaan mahdollisimman pitkälle valmiiksi satamassa. Ne kuljetetaan jack-up-laivoilla asennuspaikalle ja nostetaan paikoilleen.

– Kyse on erikoistoiminnasta, joka ei onnistu tavanomaisesta satamasta, Vehkaoja korostaa.

– Ruoppaamme laiturin edustan ja teemme merenpohjaan 60 metrin levyisen murskekerroksen, joka kestää jack-up-laivojen noston niiden omilla jaloilla.

Monipuolinen satama aluekehityksen moottorina

Satamia on totuttu ajattelemaan vain logistisina solmukohtina, joissa tavaravirrat vaihtavat kulkumuotoaan maalta merelle tai päinvastoin, mutta satamat ovat myös mitä potentiaalisimpia paikkoja teolliselle tuotannolle ja synergiaetujen hyödyntämiselle.

Raahen Satama Oy suunnittelee kehittyvänsä monipuoliseksi energiaklusterin toimijaksi ja teollisuuden sijaintipaikaksi.

– Näemme, että tulevaisuudessa Raahen Satama on teollisuusalue, jossa tuotetaan puhdasta energiaa, laivataan, varastoidaan ja tehdään kaikkea, mikä tukeutuu meriliikenteessä tuontiin tai vientiin. Hyödyt syntyvät nimenomaan tuotannon ja liikenneyhteyksien yhdistelmästä, Seppo Vehkaoja kuvailee.

– On Raahen kaupungin ja koko seutukunnan intressi, että tänne saadaan uusia toimijoita ja sitä kautta työpaikkoja.

Yhtenä Raahen Sataman toiminnan punaisena lankana onkin koko seutukunnan kehittäminen.

– Kaupunginvaltuusto päätti helmikuun lopulla pääomittaa kaupungin omistamaa Raahen Satama Oy:tä. Valtuusto päätti myös taata satamayhtiön lainoja.

Seppo Vehkaoja muistuttaa, että Raahessa ajatus sataman ja teollisuuden symbioosista ei ole uusi, onhan terästehdas toiminut sataman kupeessa jo kymmeniä vuosia.

– Mietimme, millaisia tarpeita asiakkaille voisi jatkossa tulla ja miten voisimme asiakkaita parhaiten palvella. Satama-alueen t/kem-osayleiskaava on parhaillaan tekeillä.

---

Raahen satama nyt

• Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja Perämeren vilkkain satama.
• Sataman tavaraliikenne v. 2024 oli 6,3 milj. tonnia.
• Raahen sataman osat ovat SSAB, Syväsatama ja Lapaluoto.
• Sataman kautta kuljetetaan terästä, raaka-aineita ja irtolasteja, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia, kuten tuulivoimakomponentteja.
• Sataman kautta on tuotu Suomeen n. 40 % koko maan rakennetusta tuulivoimakapasiteetista.
• Satama on jo nyt Suomen suurin tuulivoimakeskus.

---

Kohti päästötöntä logistiikkaketjua

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan päästöjä vähentämällä ja hiilijalanjälkeä pienentämällä on vahva globaali kehityspolku, jonka jatkamisen Seppo Vehkaoja näkee välttämättömänä.

– Maailmalla voi välillä olla outoja aaltoja, mutta niistä huolimatta ilmastonmuutos on tosiasia. Meidän on muutettava yhteiskuntaamme ja tuotantotapojamme kestävämpään suuntaan.

Kun teollisuus haluaa tuottaa päästötöntä, hiilivapaata tuotetta, on myös tuotteen logistiikkaketjun oltava mahdollisimman päästötön.

Raahen Satamaan rakennettavassa syvälaituri 3:ssa laivakäynnit voidaan toteuttaa päästöttömästi. Laiturissa käyville laivoille tarjotaan maasähköä, jolloin niiden ei tarvitse käyttää omia diesel-apukoneitaan laivan toimintojen tarvitseman sähkön tuottamiseen.

– Satamaoperaattoreille luomme valmiudet myös suorasähkökäyttöisten ja ladattavien akkukäyttöisten työkoneiden käyttämiseen.

– Päästöttömään logistiikkaan pyrittäessä siintävät tulevaisuudessa myös uudet fossiilivapaat polttoaineet laivoille. Näkemyksemme mukaan niitä voitaisiin tuottaa vaikkapa täällä Raahen Satamassa, Vehkaoja sanoo.

Satama-alue jatkaa laajentumista merelle päin

Sataman aluetta kehitetään koko ajan yhä houkuttelevammaksi sijoittumispaikaksi uusille toimijoille.

Samalla kun uuden laiturin urakka etenee, Raahen Satama Oy valmistelee myös uuden täyttöaltaan tekemistä eli sataman maa-alan laajentamista meren suuntaan Elkonniemessä.

– Työt voisivat alkaa syvälaituri 3:n valmistumisen jälkeen vuonna 2027. Ensimmäiseksi on tehtävä penkereet täytettävän alueen ympärille. Meillä on jo vesilupa olemassa hanketta varten, Seppo Vehkaoja mainitsee.

– Uutta alaa on suunniteltu tulevan kaiken kaikkiaan 20 ha. Keskustelemme jatkuvasti yritysten kanssa ja kuuntelemme heidän tarpeitaan esimerkiksi uusien sijoittumispaikkojen suhteen.

Seppo Vehkaoja kertoo, että Raahen Sataman tavoitteena on jo kauan ollut meriväylän parantaminen.

– Nykyinen väyläsyvyys on 10 metriä. Vääjäämätön tosiasia on, että väylää täytyy syventää.

Syvempi väylä mahdollistaisi suuremmat laivat, mikä puolestaan tarkoittaisi taloudellisempia ja ympäristöystävällisempiä kuljetuksia.

– Väylän syventäminen olisi iso hanke. Meillä on hyviä kokemuksia suurhankkeiden osittamisesta pienemmiksi osakokonaisuuksiksi, jolloin niiden vaiheittainen toteuttaminen käy järkevästi.

Seppo Vehkaojan mukaan vuosi 2024 oli Raahen Satamassa tavaraliikenteen osalta hyvä.

– Kuluva vuosi on maatuulivoiman rakentamisessa hiljaisempi, mikä vaikuttaa liikennemääriimme. Ensi vuosi vaikuttaa sitten taas vilkkaammalta maatuulivoimahankkeiden käynnistymisen suhteen.

raahensatama.fi

LinkedIn | Instagram | YouTube

Toimisto puh. +358 8 227 7555, sähköposti [email protected]