Suomen raskaan liikenteen sähköistyminen etenee nopeammin kuin moni uskoi muutama vuosi sitten. Turun seutu on noussut eturintamaan, kun sähköiset kuorma-autot, latausinfrastruktuuri ja uudet toimintamallit hioutuvat tosielämän pilotoinneissa. Yksi merkittävimmistä kokeiluista on EU-rahoitteinen ACE-hanke, jonka pilotissa sähkörekka kulkee Naantali-Hämeenlinna-Jönköping väliä osana rajat ylittävää kuljetusketjua.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Aki Tilli sanoo suoraan: ilman ACE-hankkeen kaltaisia konkreettisia hankkeita raskaan liikenteen sähköistyminen Suomessa ei olisi yhtä pitkällä kuin se nyt on.

Naantalissa pilotoidaan tulevaisuutta

ACE-hankkeessa Naantali toimii sähköisen raskaan liikenteen hubina. Siellä Ahola Transportin hankkima täyssähköinen rekka lataa erityisesti projektia varten rakennetulla latausasemalla, joka on avoinna myös muille toimijoille. Kyse ei ole laboratoriokokeesta, vaan jokapäiväisestä normaalista kuljetusliikenteestä – sähkörekka liikkuu Hämeenlinnan, Naantalin ja Jönköpingin välillä, välillä laivassa, välillä tien päällä.

Plugit Finlandin pilotille rakentama latausasema ei ole pelkkä “töpseli”. Sen yhteydessä on akustoratkaisu, joka tasapainottaa sähköverkkoa ja varmistaa, että lataus toimii tehokkaasti myös tilanteissa, joissa sähköä ei ole saatavilla vaadittavaa määrää tai sen hinta on korkea. Osana ACE-hanketta aseman ja rekan tuottamaa dataa luovutetaan LUT-yliopistolle analysoitavaksi. LUT-yliopistolla tehdään mm. vertailua siitä, miten sähkörekka toimii verrattuna biokaasulla kulkevaan rekkaan ja tavalliseen dieselkalustoon – samoissa olosuhteissa, samalla reitillä, samoilla kuormilla.

Tilli painottaa, että hankkeen tarkoitus ei ole vain onnistua, vaan myös nostaa esiin kipupisteitä näkyvästi, jotta muut voivat oppia. “EU Life -hankkeiden ytimessä on tiedonjako – myös ongelmakohdat pitää tuoda esiin, jotta koko ala voi kehittyä.”

Pistemäisistä piloteista kasvaa valtakunnallinen verkko

Sähköinen raskas liikenne ei synny nappia painamalla. Tarvitaan reittejä, joilla on riittävästi liikennettä, latauspisteitä, joihin pääsee oikean kokoisella kalustolla, sekä toimijoita, jotka uskaltavat tehdä investointeja kehityksen varhaisessa vaiheessa.

Suomessa sähköisiä kuorma-autoja on tällä hetkellä noin 190. Määrä on vielä pieni, mutta kasvu on ollut nopeutuvaa, vaikka taloudellinen tilanne on ollut haastava ja tukijärjestelmien saatavuus vaihtelee. Investointien kannalta onkin olennaista, että elinkeinoelämä voi luottaa valittuun suuntaan ja päätökset ovat johdonmukaisia.

Latausinfrastruktuuri on kuitenkin suurin pullonkaula. Kehityksen alkuvaiheessa sähköisen raskaan liikenteen ratkaisut pohjautuvat pääosin toimijoiden omiin varikkoratkaisuihin. Raskaan kaluston julkisia latausasemia on Naantalin lisäksi vasta muutamia. Tulossa on kuitenkin paljon lisää. Turun seudulle rakentuu parhaillaan kaksi merkittävää asemaa – toinen Turun satamaan ja toinen Lietoon, jonne valmistuu Suomen ensimmäinen megawattiluokan raskaan liikenteen latausasema.

Turun talousalue on Suomen sähköisen raskaan liikenteen edelläkävijä

Turku on koko maan mittakaavassa edellä muita. Tämä on luonnollista, sillä Turun seudun logistiikkavirrat ovat vahvoja, satamat yhdistävät Suomen Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan, ja alueella liikkuu paljon kuljetuskalustoa sekä valmistavan teollisuuden tavaravirtoja.

Kun latausinfran satsaukset kohdistuvat alueille, joilla kulkee muutenkin paljon kuljetuksia, sähköistyminen nivoutuu luonnolliseksi osaksi logistiikkaketjua. Ahola Transportin sähkörekat ja niitä tukeva latausinfra Naantalissa ja Hämeenlinnassa ovat vahva signaali suuntaan, johon ala on menossa.

Miksi sähköinen infra rakentuu hitaasti?

Syitä on monta:

– Kaavoitus ja tontit: raskaan kaluston latausasema vaatii tilaa ja oikean sijainnin.

– Sähköliittymä: kapasiteetin saatavuus vaihtelee ja liittymien rakentaminen vie aikaa.

– Oikea sijainti: latauksen pitää olla siellä, missä kuljettajat muutenkin pysähtyvät.

– Kuka omistaa aseman: yksityinen vs. julkinen investointi.

PK-yrityksille apua päästölaskentaan

ACE-hankkeessa kehitetään myös käytännön työkaluja yrityksille. Yksi niistä on päästölaskentaohjeistus, joka auttaa kuljetusyrityksiä arvioimaan ja raportoimaan toimintansa päästöjä yhdenmukaisesti.

Ohjeistuksen laadinta sai sysäyksen, kun SKAL toi esille pienten ja keskisuurten yritysten tarpeen ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä päästölaskentaa. Ohje perustuu kansainväliseen standardiin ja on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Päästölaskennan hyödyntäminen mahdollistaa tehokkaamman ja puhtaamman logistiikan.

”Moni yritys haluaa vähentää päästöjään, mutta ei tiedä mistä aloittaa. Päästölaskentaohjeistus tarjoaa konkreettisen ja helppokäyttöisen tavan seurata päästöjä ja tehdä yhdenmukaisesti tuotettuun tietoon perustuvia päätöksiä kaluston kehittämisestä”, sanoo Aki Tilli Traficomista.

EU:n CountEmissions EU -asetus määrittää nyt yhteiset pelisäännöt kuljetusten päästölaskennalle. Vaikka laskenta ei ole vielä pakollista kaikille, tilaajat – erityisesti teollisuus ja kaupan isot ketjut – vaativat sitä yhä useammin voidakseen perustella ympäristöystävälliset kuljetukset osana logistista toimintaansa.

Päästöjen todentaminen voi olla kilpailutekijä, eikä vain hallinnollinen rasite. Ohjeen idea on yksinkertainen: antaa pk-yrityksille helppokäyttöisen työkalun päästöjen analysointiin.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Raskaan liikenteen sähköistyminen etenee määrätietoisesti. Turun seutu on edelläkävijä, ja sen asema vahvistuu uusien asemien ja kuljetusketjujen myötä. Sähkörekkojen määrä kasvaa, reitit pitenevät ja teknologia kypsyy nopeasti. Myös Kemissä on käynnistymässä uusi arktisen logistiikan pilotti, jossa Pohjaset ja MetsäGroup testaavat isoa sähköistä puutavararekkaa.

“Sähköinen raskas liikenne vaatii rohkeita ensimmäisiä tekijöitä. Kun nämä pilotit onnistuvat, syntyy luottamus, joka mahdollistaa seuraavat investoinnit.”

FAKTALAATIKKO: ACE LIFE –hanke pähkinänkuoressa

• ACE LIFE (Accelerating Climate-neutral Energy Solutions) on EU:n LIFE-ohjelman rahoittama hanke, joka edistää ilmastoneutraaleja energiaratkaisuja Suomessa.
• Naantalin pilotissa kehitetään mallia raskaan liikenteen latausekosysteemistä ja sitä hyödyntävät sekä ACE-hankkeen myötä hankitut rekat että muu raskasliikenne
• Päästölaskentaohjeistus tarjoaa yrityksille käytännön työkalun kuljetusten päästöjen laskentaan EN ISO 14083 -standardin mukaisesti.
• Mukana mm. Traficom, LUT-yliopisto, Ahola Transport, Plugit Finland ja Naantalin Energia.
• Lisätietoja: www.traficom.fi/ace
• Päästölaskentaohje: https://traficom.fi/fi/ajankohtaista/paastoraportoinnilla-kilpailuetua-traficomin-uusi-paastolaskentaohje-tukee
• Raskaan logistiikan päästöjen vähentäminen -ryhmä LinkedInissä: https://www.linkedin.com/groups/14415405/