Ukrainan kriisin vaikutukset rakennusalalla liittyvät tällä hetkellä kustannustason ja erityisesti materiaalien ja energian hintojen nousuun sekä toimitusketju- ja logistiikkahäiriöihin. Näillä on vaikutuksia muun muassa rakennustuotteiden ja varaosien saatavuuteen.

Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen sanoo, että materiaalipula on rakennusalalla iso ongelma.

- Rakennusalan toimintaympäristö on kriisin myötä muuttunut merkittävästi. Toimitusketjut ovat venyneet valtavan pitkiksi. Suunnittelun aikataulut ovat muuttuneet ja tilaajilla on isot kustannuspaineet. Urakoitsijat tekevät paljon töitä sen eteen, että löytävät toteutuskelpoisia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita markkinoilta, Anttonen kertoo ja jatkaa:

- Muun muassa teräspula uhkaa rakennustyömaita ja myös lattiamateriaalien, kuten parketin saatavuudessa on isoja toimitusvaikeuksia. Ennen Ukrainan kriisiä Venäjältä tuotiin parkettia suuria määriä. Kun jo koronan aikana on puhuttu paljon huoltovarmuudesta, niin nyt tässä muuttuneessa tilanteessa on syytä pohtia entistä enemmän huoltovarmuuden merkitystä ja kotimaisten toimitusketjujen painoarvoa myös rakentamisen osalta.

Lähiöitä pitää kehittää nykyistä vahvemmin

Tällä vuosikymmenellä Kuopion elinvoimaisuutta ovat vauhdittaneet muun muassa nopeasti kasvanut asuntojen uudistuotanto.

Anttonen korostaa, että myös lähiöiden vetovoimasta on pyrittävä huolehtimaan ja perinteisiä lähiöitä pitää kehittää aktiivisemmin.

- Hyvinvointiyhteiskunnan pitää tukea lähiöitä. Meidän kansallisomaisuus on kiinni rakennetussa ympäristössä eikä se koske pelkästään uudisrakentamista vaan myös lähiöitä, joita ei saa päästää rappeutumaan. Lähiöihin kannattaa investoida sekä julkisesti että yksityisesti. Yhdessä asukkaiden, palvelujen tuottajien ja muiden toimijoiden kanssa on etsittävä kestäviä ratkaisuja käyttäjälähtöisiin kehittämis- ja peruskorjaushankkeisiin, Anttonen sanoo.

Tietoa ja valmiuksia työturvallisuuden kehittämiseen

Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan rakennusala on onnistunut parantamaan turvallisuutta merkittävästi viime vuosina. Vakavat tapaturmat ovat reilusti vähentyneet ja rakennusala on onnistunut pudottamaan kaikista toimialoista tasaisimmin tapaturmataajuuttaan. Työturvallisuus vaatii edelleen jatkuvaa kehittämistä, johon jäsenyritykset ovat sitoutuneet.

Rakennusteollisuus RT tekee järjestelmällistä työtä turvallisuuskulttuurin ja toimintatapojen kehittämiseksi muun muassa järjestämällä työturvallisuuskilpailuja ja -kampanjoita sekä kerää ja julkaisee tietoa työturvallisuuden kehityksestä.

Hyvä työympäristö on turvallinen ja tuottava. Tämä edellyttää tapaturmien ennalta ehkäisemistä. Jokaisen työpaikan turvallisuutta voidaan kehittää. Tapaturmat eivät tapahdu sattumalta, vaan niiden takana on erilaisia syitä, joihin voidaan puuttua.

Rakennusalan hyvän työturvallisuuden aikaansaamiseksi edellytetään, että työt tehdään turvallisesti, oikeita työtapoja, valmistajien asennusohjeita ja standardeja noudattaen.

Kimmo Anttosen mukaan työturvallisuuden varmistaminen edellyttää selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vastuista huolehtimista.

- Turvallinen työskentely on suunnitelmallista ja perustuu ennakolta hyviksi todettuihin käytäntöihin. Suurimmat kehittämiskohteet ovat kaikkien asenteissa ja tunnollisuudessa. Asiakas on nostettava rakennusalalla keskiöön ja työturvallisuus on merkittävä osa sitä. Parhaatkaan ohjeet ja määräykset eivät auta, jos niitä ei noudateta, Anttonen muistuttaa.

Riistaveden lähipalvelukeskus tukee kestävän kasvun strategiaa

Itä-Suomen paras rakennusalan yhteistyöhanke palkitsi äskettäin käynnissä olevan Riistaveden koulun työmaan Kuopion alueen parhaana rakennusalan yhteistyöhankkeena.

Riistavedelle rakennetaan kokonaan uusi koulurakennus, johon tulee alakoulu ja yläkoulu. Samaan yhteyteen rakennetaan kirjasto ja nuorisotilat.

- Palkitsemisen yhteydessä painotimme koulurakennuksen muuntojoustavuutta. Rakennuksesta on tulossa lähipalvelukeskus, joissa on myös muita palveluita. Tänä päivänä pyritään saamaan rakennusten käyttöaste korkeammaksi. Jo ympäristötavoitteidenkin näkökulmasta meidän on käytettävä rakennuksia tehokkaammin, Anttonen selvittää.

Työelämän arvopohja keskiöön

Rakennusalan vetovoimaisuuden lisääminen nuorten keskuudessa on alan tärkeimpiä päämääriä sekä tänä päivänä että tulevina vuosia. Vaikka naistyöntekijöiden määrä rakennuksilla lisääntyykin, niin silti ala on yhä selkeästi miesvaltainen.

Anttonen nostaakin esille sukupuolten välisen tasa-arvon.

- Myös rakennusala pyrkii olemaan omaa alaansa kohti tasa-arvoa ja vetovoimaisuutta vievä organisaatio. Tavoitteina on myös naisten osaamisen ja arvostuksen lisääminen rakennusalan piirissä. Alalle kaivataan arvopohjaista keskustelua. Meidän ala tarvitsee feminiinistä viisautta ja naisia pitäisi saada enemmän alalla, Kimmo Anttonen määrittelee.