– Parlamentaarisen työryhmän esitykset ovat tarpeellisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkisen rahoituksen kasvattamiseksi. Rahoituslain, rahoitussuunnitelman ja pysyvän verokannustimen valmistelu on aloitettava välittömästi, kommentoi johtaja, pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen Yrittäjistä. 

Osaaminen ja innovaatiot ovat yritysten tuottavuuden ja talouden kasvun kulmakiviä. Siksi Yrittäjät pitää huolestuttavana, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmän resurssit ovat viime vuosina rapautuneet.  

Yrityksiin kohdistettujen julkisten kannusteiden pidemmän aikavälin trendi on ollut laskeva. Esimerkiksi Business Finlandin budjettirahoituksen taso tippui reaalisesti jaksolla 2008–2019 liki kolmanneksella. Verrokkimaihin nähden Suomi panostaa yritysten kehittymiseen vähän.  

– Parlamentaarisen työryhmän esitykset luovat perustan kurssin kääntämiselle. Yritykset tarvitsevat tutkimus- ja kehittämisinvestoinneilleen ennustettavaa vipuvartta. Kunkin hallituksen on vuorollaan sitouduttava nyt sovitun tutkimus- ja kehittämispolitiikan ja -rahoitustavoitteen toteuttamiseen, Kuismanen sanoo. 

– Myös istuvan hallituksen on kannettava vastuunsa ja peruttava vuoden 2023 rahoitustason pudotus, sanoo Mika Kuismanen. 

Yritykset kantavat nyt ja tulevaisuudessa päävastuun Suomessa tehdyistä tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista kattaen niistä noin kaksi kolmasosaa. Valtiolla on silti merkittävä tehtävä yritysten uuden T&K-toiminnan vauhdittajana.  

Erityisesti pk-yrityksiä on kannustettava kehittymään ja innovoimaan talouden ja teknologian murrosten keskellä. 

– T&K-verovähennyksen on osoitettu kannustavan pk-yrityksiä tutkimus- ja kehittämispanostuksiin. Siksi nyt käytössä oleva verokannustin on säädettävä pysyväksi ja laaja-alaisemmaksi. Lisäksi kevyen byrokratian avustusmekanismeja, kuten innovaatioseteliä, on edelleen kehitettävä, sanoo digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä.