Suomen Yrittäjät esittää hallitukselle puoliväliriiheen kunnianhimoista mutta realistista veropoliittista kasvupakettia osana kasvuohjelmaansa. Sen avulla voidaan vahvistaa kasvua ja yrittäjien riskinottoa syventämättä julkisen talouden ongelmia.

Tarve investointeja vauhdittaville kasvutoimille on suuri, sillä tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten investoinnit ovat vähenemässä edelleen kaikilla toimialoilla. Pk-yritysten tilannetta on hankaloitettu korottamalla arvonlisäveroa ja leikkaamalla kotitalousvähennystä.

Yrittäjät esittää seuraavia toimia:

1. Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin. Nykyinen 20 prosentin taso on kohtuullinen taso kansainvälisesti, mutta ei sellainen kilpailuvaltti, joita Suomi tarvitsee. Yrittäjät suhtautuu vakavasti valtion velan vaaralliseen kasvuun. Mahdolliset verotuottomenetykset voi kattaa yritystukia leikkaamalla. Veroalen positiiviset kasvuvaikutukset vahvistavat julkista taloutta ja yritystukileikkaukset palvelevat tasapuolista kilpailua. Yritystuista ei ole leikattu tällä hallituskaudella. Päinvastoin on luotu uusia, joista pk-yritykset on rajattu pois. Se ei palvele kestävää kasvua.

2. Ansiotulojen marginaaliveroasteet 50 prosenttiin. Ylimpien rajaveroasteiden laskeminen rahoittaisi pitkälti itsensä. Tänä vuonna jo 4640 euron kuukausipalkasta eteenpäin kaikista lisätuloista verottaja vie yli puolet. Korkeimmillaan marginaaliveroprosentti on liki 60 prosenttia, mikä ei kannusta lisätöihin.

3. Osinkoverotus ei saa kiristyä. Osinkoverotuksessa on huomioitava yrittäjäriski. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus pidetään ennallaan tai sitä yksinkertaistetaan nettovarallisuudesta riippumattomaan malliin, joka kohtelee yrityksiä tasapuolisesti ja kannustavasti. Yrittäjien mallissa osinkoverotus pysyisi nykytasolla (kokonaisveroaste 26 %) riippumatta yhtiön nettovarallisuudesta tai matemaattisesta arvosta 150 000 euroon asti. Sen ylittäviltä osingoilta kokonaisveroaste nousisi ylemmän pääomaverokannan tuntumaan (kokonaisveroaste 33,6 %).

EK:n veromalli (5.2.) kiristäisi pk-yrittäjien verotusta kuusi prosenttiyksikköä eli 23 prosenttia. Pienimpien yrittäjien veroprosentti nousisi korkeammaksi kuin riskittömän pankkitalletuksen (30 %). Yrittämisen kannustimesta tulisi lannistin. Suuryhtiöiden ja niiden omistajien veroalea ei voi rahoittaa EK:n esityksen mukaisesti pk-yrittäjien osinkoverotuksen rajulla kiristyksellä. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus tulee säilyttää osinkoverojärjestelmän rakenteesta riippumatta.

4. Perintö- ja lahjaverotuksen korjaus. Perintö- ja lahjaverotus ei saa vaarantaa perheyritysten yritystoiminnan jatkumista. Se tulee poistaa julkisen talouden tilanteen salliessa. Jos poistaminen ei ole nyt mahdollista, se tulee laskea 2011 tasolle, alentaa maksuajan korkoa ja helpottaa sukupolvenvaihdoksia alaikäisten osalta.

5. Korotetut poistot ja tappioiden vähennysajan tuplaus. Nämä tarvitaan houkuttelemaan kasvuyhtiöitä ja investointeja. Korotettuja poistoja tulee jatkaa ja vapaita poisto-oikeuksia selvittää. Kasvuyhtiölle pitää mahdollistaa tappioiden vähentäminen 20 vuoden ajalla.