Savonia-ammattikorkeakoulun agrologin opintoihin on tullut uusi agroteknologian suuntautumisvaihtoehto. Tämä pohjautuun tehtyyn havaintoon, että työmarkkinakentällä on imua agroteknologian osaajille.

Vastaavanlaisia maatalousteknologian ammattilaisia koulutetaan tällä hetkellä lähinnä Helsingin yliopiston maataloustieteiden tiedekunnassa Viikissä, missä on mahdollista valita pääaineekseen agroteknologia.

– Sielläkin on havaittu, että opiskelijat viedään työmarkkinoille jo ennen valmistumista. Tämän alan osaajille on siis kova kysyntä, Savonian lehtori Miika Kahelin toteaa.

Maatalouden rakennemuutos edellyttää uudenlaista osaamista

Maataloudessa on ollut käynnissä rakennemuutos, jonka seurauksena tilojen määrä on vähentynyt ja niiden koko on kasvanut. Samalla urakointivolyymi sekä uuden entistä tehokkaamman maatalousteknologian käyttäminen on lisääntynyt.

– Vaikka uuden teknologian käyttö huomattavasti monimutkaisempaa, se tarjoaa mahdollisuuksia tehdä asioita tehokkaasti. Meiltä valmistuvat opiskelijat oppivat hyödyntämään ja käyttämään näitä uusia teknologioita sekä auttamaan viljelijöitä niiden käytössä, Kahelin toteaa.

Osa Savonian agroteknologian opinnoista valmistuvista opiskelijoista työskentelee tilan ulkopuolella erilaisissa maatalouskoneasiantuntijan tehtävissä.

Uusi suuntautumisvaihtoehto pitää sisällään viisi uutta opintojaksoa, joista kahta on jo ehditty pilotoimaan. Toinen jo pilotoiduista opintojaksoista liittyi uusiutuviin energianlähteisiin ja niiden käyttömahdollisuuksiin maataloudessa. Toinen liittyi puolestaan pellon täsmäviljelyteknologioihin.

Vaikka kyseessä ovat syventävät opinnot, liikkeelle lähdetään perusasioista.

Maatalouden konetekniikka -opintojaksolla puhutaan koneenosien mitoittamisesta, lujuuslaskennasta sekä erilaisista valmistus- ja työstömenetelmistä. Tätä kautta pyritään parantamaan opiskelijoiden ymmärrystä erilaisten ja erimerkkisten koneiden laatunäkökohtiin liittyen.

Sähköopin puolella puhutaan normaalista voimasähköstä ja elektroniikasta, koska kaikissa nykyisissä maatalouden toiminnoissa ollaan tekemisissä sähköisten laitteiden kanssa. Siihen liittyvät myös turvallisuuteen sekä vianetsintään liittyvät asiat.

– Opinnoissa mennään myös maatalousautomaation puolelle, jonka puitteissa käydään läpi erilaisia automaatiotekniikoita, mikrokontrollereita, ohjelmoitavia logiikoita, erilaisia anturointeja ja toteutetaan ihan käytännössä erilaisia maataloussovelluksia luokkaympäristössä, kuten vaikkapa viljankuvauksen automatisointi. Näin opiskelijat ymmärtävät millaista automaatiota on mahdollista ottaa käyttöön ja miten se toimii välillä hyvinkin haastavassa maatalousympäristössä. Vaikka mennäänkin vähän insinööritieteiden pariin syventämään teknologiaosaamista, pysytään kuitenkin maatalouden piirissä.

Opinnot soveltuvat teknologiasta kiinnostuneille

Agroteknologia vaatii ennen kaikkea kiinnostusta tekniikkaan ja opinnoissa auttaa kiinnostus matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan. Opinnoissa hyödynnetään vähän muita opintojaksoja enemmän matematiikkaa ja fysiikkaa.

– Uuden opintojakson tarpeet on huomioitu meidän matematiikan ja fysiikan opinnoissa. Opintoihin on viety uusista opintojaksoista tukevia sisältöjä.

Agroteknologia on Kahelinin mukaan hyvä valinta ihmiselle, joka on kiinnostunut maataloustuotannosta sekä teknologiasta. Ammatissa pääsee puuhaamaan biologisten prosessien kanssa sekä hyödyntämään siinä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

– Sellainen signaali agroteknologian puolelta on tullut kentältä, että töitä riittää osaajille. Teknologinen murros on ollut hurjaa kaikilla osa-alueilla, ihan maatalouskauppaa myöten.

Osaamista tarvitaan myös maatalouskoneiden maahantuonnin parissa, jolloin agroteknologiaan kouluttautuneet henkilöt voivat toimia mm. myyntiportaan tukena asiakkaiden suuntaan.

Agrologiksi voi opiskella Iisalmen Haukisaarentien kampuksella tai monimuotokoulutuksena, jolloin lähijaksot voi opiskella myös Kiteellä, Virolahdella tai Varkaudessa.

Agrologin YAMK-tutkinto

Mustialassa agrologin opinnot suorittanut Anu Pirttilä on YAMK-opintojensa loppusuoralla. Pirttilä työskentelee Someron Säästöpankissa maa- ja metsätalousasiakkaiden rahoituksen parissa. Hänen miehellään on myös karjatila, jonka toimintaan Pirttilä itsekin osallistuu.

Pirttilä aloitti agrologin opinnot Mustialassa vuonna 2016 aikuisopiskelijana ja valmistui vuonna 2020. Hänellä oli ennen tätä suoritettu opistotason merkonomin tutkinto sekä pitkä työhistoria pankissa.

– Kun minulla oli jo opistotasoinen tutkinto ja pitkä alan työkokemus, minulla oli mahdollisuus hakea heti YAMK-opintoihin. Tutkiessani koulutussuuntauksia, törmäsin Savonian tarjoamaan Maaseudun kehittäminen -koulutuspolkuun, jonne hain ja pääsin. Opinnot aloitin vuonna 2021, Pirttilä kertoo.

Pirttilä on ollut tyytyväinen YAMK-opintoihin ja kiittelee Savonian erinomaista opetusta sekä ammattitaitoisia opettajia.

– Ensimmäinen lukukausi oli tiimiopintoja, joka oli minulle myös Mustialan opinnoista tuttua. Sitä kautta pääsi verkostoitumaan muiden alan ammattilaisten kanssa ja oppi hakemaan alan vaatiman ajankohtaisen tiedon. Olen saanut opintojen kautta mukavia tiimi- ja opiskelukavereita.

Koulutus on pohjautunut case-opintoihin. Opinnoissa jokaiselle koulun toimesta rakennetulle opiskelijatiimille nimettiin yksittäinen maatilayritys, jonka toimintaan tiimi opintojensa aikana perehtyi.

– Ensin kartoitettiin ja perehdyttiin kyseiseen tilaan, jonka jälkeen sinne mietittiin mm. maataloudessa tärkeitä sopimuskäytänteitä. Kohdetilalle tehtiin myös maksuvalmiuslaskelmia sekä muita talouspuolen asioita. Lopputuotoksena syntyi case-tilan kanssa tehty projekti, joten maatilayrityskin pääsi hyötymään yhteistyöstä.

YAMK-opinnot ovat käytännönläheisiä, joten ne soveltuvat hyvin työelämään. Hyviä puolia Pirttilän mukaan olivat näkökulmia avartaneet keskustelut eri toimialoilta tulleiden YAMK-opiskelijoiden kesken sekä opintojen digitaalisuus, joka teki opiskelusta joustavaa ja helpommin työelämään sovitettavaa.

– Haasteellisinta on työelämän, opintojen ja yksityiselämän aikatauluttaminen, että opinnot ehtii tekemään. Kannustan kuitenkin kaikkia alasta kiinnostuneita lähtemään opiskelemaan, koska luonnonvara-alalla on osaajille kysyntää ja mahdollisuuksia nyt ja varsinkin tulevaisuudessa kun ihmiset alkavat eläköityä.

Agrologiksi monimuoto-opiskelun kautta

Sanna Barck oli ehtinyt toimia ennen opintojaan jo 20 vuotta maatalouden parissa maatalon emäntänä, joka ohessa hän on työskennellyt myös lihamestarina, lihanleikkaajana ja myyjänä. Agrologin opintojen pariin hän lähti, koska halusi vihdoin ammatin, jota hän oli omien sanojensa mukaan ehtinyt harrastelemaan jo parikymmentä vuotta. Agrologin opintojen myötä hän on suuntautumassa neuvonta- ja asiantuntijatehtäviin, ns. kenttätehtäviin.

Työharjoittelun hän suoritti viime kesän aikana Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella.

– Opiskelen nyt kolmatta vuotta ja valmistun ensi keväänä, koska olen tehnyt kolmessa vuodessa neljän vuoden opinnot. Vaikka se on vaatinut paljon panostusta, 20 vuotta maatalouden parissa on auttanut opinnoissa aika paljon, Barck toteaa.

Monimuoto-opinnot ovat sopineet Barckille erinomaisesti, joten hänellä on niistä pelkästään hyvää sanottavaa. Lähipäivät on voinut suorittaa Barckin lähikampuksella Harjun oppimiskeskuksella, joka sijaitse Vironlahdella. Barck on Kouvolasta ja Savonian kampus Iisalmessa, joten Harjun lähikampus on tehnyt asioista miellyttävämpää.

– Lähipäiviä on kerran kuukaudessa viiden päivän ajan, muuten opiskelu tapahtuu omaan tahtiin etänä. Itselleni on ollut tärkeää, että opinnot on pystynyt tekemään iltaisin ja viikonloppuisin.

Barckin mukaan monimuoto-opiskelu soveltuu henkilöille, joilla on jo kokemusta tai taustakoulutusta maatalouteen liittyen.

– Monimuotomalli vaatii opiskelijalta itseltään enemmän, koska tieto on osattava etsiä ja opiskeltava itse. En ole päivääkään katunut päätöstäni lähteä agrologin opintojen pariin. Tämä on ollut elämäni paras päätös.

Barckin työharjoittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella toi varmuutta, että hänen osaamiselleen on kysyntää myös opintojen jälkeen.

– Aika paljon on tänä kesänä istuttu valvojien kanssa ja pohdittu mikä on viljelijän ja mikä taas valvojan näkökanta. Miten asioita ylipäänsä tulkitaan. Kun itselläni on kokemusta luomusta, ja kaikilla ei ole kokemusta siitäkään, olen pystynyt tuomaan keskusteluihin asioihin uusia näkökulmia. Tästä olen saanut paljon positiivista palautetta sekä työyhteisöltä, että asiakaskuntamme viljelijöiltä.

Barck tähtää opintojensa jälkeen hanke- ja viestintäpuolen työtehtävien pariin. Barck on pitänyt erityisen paljon talouspuolen opinnoista.

– Opinnot tuovat aina jotain uutta näkökulmaa eri aihepiireihin, vaikka oletkin osannut sen jo aiemmin. Se on ollut hyvin palkitsevaa.

Barckin mukaan agrologin ammatissa on tärkeää olla ulospäin suuntautunut, aistit valppaana ja kyetä ottamaan monia eri asioita huomioon.

– Olen huomannut työharjoittelun kautta, että koulu on ainoastaan pintaraapaisu agrologin työstä. Alalla menestyksekkäästi toimiminen vaatii myös jatkuvaa kouluttautumista, koska asiat muuttuvat niin nopeasti. Myös maatalouspolitiikkaa on välttämätöntä seurata, että tällä alalla pystyy toimimaan, Barck mainitsee loppuun.

savonia.fi/agrologi

#SavoniaAMK | Iisalmi, Kuopio, Varkaus