Maatalouden nopea digitalisoituminen on muuttanut suomalaisia maatiloja vauhdilla. Verkkoon kytketyt lypsyrobotit, tuotannonohjausjärjestelmät, valvontakamerat ja etäyhteydet helpottavat arkea ja tehostavat tuotantoa, mutta samalla ne ovat tuoneet tiloille myös uudenlaisia riskejä. ProAgria Pohjois-Suomen Tilan DigiTurva Haltuun -hankkeessa halutaan auttaa viljelijöitä tunnistamaan nämä riskit ajoissa ja vahvistamaan tilojen kykyä varautua häiriötilanteisiin.

Hankkeen projektipäällikkö Tarja Karjalainen muistuttaa, että digiturva ei ole enää vain tekninen yksityiskohta, vaan osa maatilan jokapäiväistä toimintavarmuutta.

– Kaikki laitteet alkavat olla verkossa, eikä maatilan toimintaa enää käytännössä tehdä ilman tietoverkkoja, Karjalainen sanoo.

Perusasioista liikkeelle

Karjalaisen mukaan monilla tiloilla tietoturvan kehittäminen alkaa edelleen aivan perusasioista. Tyypillisiä ongelmakohtia ovat heikot salasanat, päivittämättömät verkkolaitteet ja se, että kaikki tilan laitteet ovat samassa verkossa.

– Jos esimerkiksi lasten pelikoneet, tuotannon järjestelmät ja etätyökoneet ovat kaikki samassa verkossa, syntyy helposti turvallisuusriskejä, Karjalainen kertoo.

Digiturvan merkitystä korostaa myös se, että maatilat eivät välttämättä ole hyökkäysten varsinainen kohde. Pienikin tila voi kuitenkin toimia väylänä laajempaan verkkohyökkäykseen.

– Yksittäisen tilan laitteita voidaan käyttää esimerkiksi palvelunestohyökkäyksissä tai niiden kautta voidaan yrittää päästä laitetoimittajien järjestelmiin käsiksi, Karjalainen sanoo.

Verkkoyhteyksistä on tullut kriittinen osa tuotantoa

Maatilojen riippuvuus verkkoyhteyksistä näkyy erityisesti tuotannon automatisoitumisessa. Joissakin järjestelmissä verkkoyhteyden katkeaminen voi pysäyttää laitteen toiminnan kokonaan.

– On olemassa lypsyrobotteja, jotka tarvitsevat jatkuvan yhteyden valmistajan järjestelmään. Jos yhteys katkeaa, myös lypsäminen voi pysähtyä, Karjalainen toteaa.

Siksi hankkeessa painotetaan myös varautumista poikkeustilanteisiin. Tiloilla tulisi miettiä etukäteen esimerkiksi varayhteyksiä, sähkönsaantia ja sitä, toimivatko varajärjestelmät oikeasti käytännössä.

Karjalainen kertoo esimerkin tilasta, jossa sähkökatkon varalle hankittu aggregaatti jäi hyödyttömäksi, koska traktori oli sähkölukollisen oven takana.

– Varajärjestelmät pitäisi myös testata säännöllisesti. Ei riitä, että ne ovat olemassa paperilla, hän muistuttaa.

Koulutuksia ja käytännön apua tiloille

Tilan DigiTurva Haltuun -hankkeessa tehdään parhaillaan pilottitiloille digiturvakartoituksia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Tavoitteena on tunnistaa tilojen keskeiset riskikohdat sekä rakentaa viljelijöille helposti hyödynnettäviä ohjeita ja koulutuksia.

Syksyllä käynnistyvät koulutukset toteutetaan pääosin lähikoulutuksina, mutta mukana on myös hybriditilaisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään tietoturvaosaamisen testi, jonka avulla viljelijät voivat arvioida oman tilansa digiturvan tasoa.

Karjalaisen mukaan tärkeintä on saada viljelijät havahtumaan siihen, että digiturva kuuluu nykyisin osaksi maatilan normaalia riskienhallintaa.

– Viljelijän kuuluu olla ammattilainen maanviljelyssä, ei IT-nörtti. Mutta nykyään on tärkeää tunnistaa myös ne tilanteet, joissa tarvitaan oikeanlaista asiantuntija-apua, hän sanoo.

www.proagria.fi/hankkeet/tilan-digiturva-haltuun