Puumarkkinoilla on nyt myyjän markkinat. Yksityismetsänomistajilla on ratkaiseva osuus puun tarjonnasta Suomessa. Puumarkkinoiden tilanne on metsänomistajien kannalta hyvä.

Puun tuonnin korvaaminen Venäjältä onnistuu lisäämällä kotimaista puun hankintaa tänä ja ensi vuonna. Ostoaktiivisuus on alkanut heräilemään talvihorroksesta. Talvikorjuukohteista ollaan siirtymässä kohti kesäkorjuukelpoisten kohteiden kysyntää. Toisaalta tilanne on hyvin erikoinen markkinoiden toimivuuden näkökulmasta, sillä kotimaisen puun käytön tarve ei näy vielä puun kantohinnoissa. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että lopputuotteiden hinnat ja yleinen kustannustaso ovat kovassa nousussa.

Metsänhoitoyhdistykset ovat merkittävin metsänomistajia palveleva organisaatio, jonka puukaupallisena tavoitteena on varmistaa kilpailuun perustuva puumarkkinoiden toimivuus Suomessa. Puun tarjontaa kannattaa alkaa valmistelemaan pyytämällä Metsänhoitoyhdistykseltä puunmyyntisuunnitelma. Se ei tarkoita vielä myyntiä. Myynnin osalta kannattaa seurata hintatason kehittymistä nyt tarkkaan. Puukauppa syntyy vasta, kun myyjä ja ostaja ovat yhtä mieltä hinnasta ja muista kaupan ehdoista. Myyjän tukena koko puukaupan prosessissa on oman metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö.

Puun tuonnin korvaamistarve jaksottunee kahdelle vuodelle

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa kotimaisen puunkäytön lisääntymisen nostavan puunkorjuuta tänä ja ensi vuonna 3 %. Tämä tarkoittaisi noin 2 miljoonan kuutiometrin lisäystä kumpanakin vuonna. Toisaalta lisäys kuulostaa varsin maltilliselta. Metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat ovat jatkaneet nousuaan alkuvuodesta, ja tuotantomäärien voisi olettaa olevan sen johdosta korkealla tasolla.

Tuotantoa kuitenkin heikentää UPM:n kemiallisen metsäteollisuuden lakko, joka on jatkunut koko kevään ja sen vaikutukset Suomen puunhankinnassa ovat kuukausittain lähes samaa suuruusluokkaa kuin mitä Venäjän puun tuonti kokonaisuudessaan on. Venäjän puun tuonti oli viime vuonna yhteensä yli 9 miljoonaa kuutiometriä, josta yksin koivukuitua oli 4 miljoonaa kuutiometriä ja toiset 4 miljoonaa kuutiometriä haketta. UPMn lakosta johtuen Venäjän tuonnin loppumisen vaikutus on pienempi kuin alkushokki antoi ymmärtää. PTT ennakoi metsäteollisuuden puun käytön vähenevän tänä vuonna 5% ja nousevan vasta ensi vuonna 7%. Toisaalta kotimaisen puun käytön ennakoidaan kasvavan voimakkaasti jo tänä vuonna.

Energiakäyttöön tuodun hakkeen määrä Venäjältä on ollut kohtuullisen suuri, arviolta 2 miljoonaa kuutiometriä ja parikymmentä prosenttia, jos sitä verrataan metsähakkeen kotimaiseen käyttöön. Metsäenergian kysyntä ja ostoaktiivisuus ovatkin ensimmäisenä puutavaralajina alkaneet vahvistumaan käytännössäkin. Muiden puutavaralajien osalta kysyntä on ollut vaisumpaa.

Puunmyyntisuunnitelmia tekemään

Puukaupan valmistelu alkaa ottamalla yhteyttä oman Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöön. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelun voi käynnistää pyytämällä puunmyyntisuunnitelmaa. Siinä kootaan tieto metsänomistajan puunmyyntimahdollisuuksista. Sen merkitys on oleellinen tällaisessa markkinatilanteessa. Puunmyyntisuunnitelmasta voidaan jatkaa valtakirjakauppaan, johon kuuluu leimikon suunnittelu, kilpailutus, tarjousten vertailu sekä korjuun valvonta. Puukaupan tarjousten vertailu toteutetaan puun katkontatietokannan, hintojen sekä muiden sopimusehtojen perusteella.

Puumarkkinatilanne vaihtelee voimakkaasti, joten eri puutavaralajeilla ja hakkuutavoilla on erilainen kysyntä alueesta ja ajankohdasta riippuen. Omassa yhdistyksessä tunnetaan alueen erityispiirteet, mikä helpottaa puukaupan suunnittelua ja toteuttamista. Oman metsäasiantuntijasi yhteystiedot löydät henkilöhausta. 

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry