Viime vuosien kuivat alkukesät tuovat hyvin esiin sen, että maahan sitoutuneet vesivarastot on saatava kokonaisuudessaan hyödynnettyä. Salaojituksen säätömahdollisuus edistää kasvien vedensaantia, ja voi suurella osalla pelloista olla osa ongelman ratkaisua. On arvioitu, että säätösalaojitus soveltuu Suomessa noin 700 000 peltohehtaarille, joten sen potentiaali viljelyssä on suuri. Tällä hetkellä säätösalaojitettua peltoa on noin 78 000 ha, eli vain noin 11 % sille soveltuvasta pinta-alasta.

Salaojayhdistys ry:n toiminnanjohtajana Olle Häggblom kertoo, että säätösalaojitus on tunnistettu tehokkaaksi keinoksi vähentää viljelyn aiheuttamaa ympäristökuormitusta turvemailla, mutta kivennäismaapelloilla tutkimusta on tehty vähemmän, vaikka potentiaali tuotannolliseen hyötyyn on suurempi. Sievissä sijaitsevalla koekentällä onkin tutkittu säätösalaojituksen ja salaojakastelun vaikutuksia peltoviljelyn tuottavuuteen ja vesistökuormitukseen lähes viiden vuoden ajan.

- Koekentällä salaojavaluntaa on jatkuvasti ollut pienempää säätösalaojitetulta alueelta kastelusta huolimatta. Säätösalaojitetun alueen kumulatiiviset kiintoaines- ja kokonaistyppikuormat olivat myös pienemmät verrattuna verrokkialueeseen.

- Säätösalaojituksen ja salaojakastelun avulla nurmella saavutettiin vuosittain 6–27 % sadonlisä tavanomaiseen ojitukseen verrattuna. Viime vuonna koealueella viljeltiin syysvehnää, ja säätösalaojituksella saavutettiin tämän koekentän tutkimuksien suurin sadonlisä: yli 70 % salaojien kohdalta havainnoituna, ja 97 % salaojien puolivälistä. Vuoden 2024 satotulokset tukevat myös koekentän aiempia havaintoja, joissa sadonlisä oli sitä suurempi, mitä huonompi satotaso oli.

Kastelun merkitys korostuu peltoviljelyssä

- Suomessa vesivarojen riittävyys on yleisesti ottaen erinomaisella tasolla. Jos kuivuus tulevaisuudessa lisääntyy, on todennäköistä, että kevätvalunnan aikaisia vesiä aletaan varastoida entistä enemmän ja muutenkin kiinnittää vesitalouteen aiempaa enemmän huomiota, toteaa Häggblom ja jatkaa:

- Kasteluun varautuminen vaatii ruoantuotannon taloudellisten edellytysten selkeää parantumista, jotta kasteluinvestoinnit ovat kannattavia. Tänä päivänä kannusteina kasteluinvestoinneille voivat toimia erityisesti isojen ja suuria satotasoja saavien tilojen kohdalla tuotannon epävarmuuksien ja satojen vaihteluiden tasaaminen.

- Kastelututkimuksissa todetut ympäristöhyödyt voivatkin tulevaisuudessa johtaa kastelun nykyistä laajempaan käyttöönottoon. Ilman ravinteita ei ole ruokaa ja biomassoja. Kastelun avulla saavutettu ravinteiden parempi hyödyntäminen on resurssitehokkuutta.

Alan jatkuvuus varmistettava

Viime vuosien aikana monia salaojituksen urakoitsijoita on lopettanut toimintansa, joten tilalle olisi saatava nuoria osaajia. Koulutuksella voisi olla merkittävä rooli alan kehittymiselle.

- Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDUlla on ainoana Suomessa valmius järjestää salaojituksen urakointiin liittyvää koulutusta. He eivät ole sitä järjestäneet, koska hakijoita ei ole juurikaan ollut. Mielestämme olisi tärkeää markkinoida koulutusta voimakkaammin ja houkutella uutta verta alalle sitä kautta. Panostukset koulutukseen sekä yhteistyön tiivistämiseen myös muiden sidosryhmien kanssa tarjoaisivat saumattomamman väylän tulevaan työelämään, korostaa Häggblom.

Salaojayhdistys ry on perustettu vuonna 1917 huolehtimaan suomalaisen peltosalaojituksen laadusta. Pieni yhdistys toimii yleishyödyllisenä asiantuntijaorganisaationa ja sen tarkoituksena on viljelys­maiden salaojituksen ja maaseudun vesitalouden edistäminen ottaen huomioon vesien­suojeluun liittyvät näkökohdat. Lisätietoa yhdistyksen toiminnasta: www.salaojayhdistys.fi