Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan huoltovarmuuskriittisten kuljetusten kustannukset lähes kaksinkertaistuvat vuoteen 2025 mennessä, ellei vähäliikenteisten teiden ja niiden siltojen ylläpidosta ja korjauksista huolehdita.

Vähäliikenteisen tieverkon merkitys huoltovarmuudelle on korostunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin myötä. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä kohdistaa merkittävät paineet kotimaisen puun ja turpeen käytön lisäämiselle, mikä heijastuu vähäliikenteisille teille kasvavina kuljetussuoritteina.

Taloustutkimus selvitti vähäliikenteiselle tieverkolle kohdistuvan, kasvavan kuljetussuoritteen vaikutuksia allekirjoittaneiden tahojen toimeksiannosta. Selvitys kattaa huoltovarmuuskriittisinä aloina paitsi energia- ja metsäteollisuuden myös elintarviketeollisuuden ja maatalouden merkityksen.

Selvityksen mukaan liikennesuoritteen määrä ja kuljetusten yksikkökustannukset nousevat voimakkaasti. Ainespuun kuljetuskustannukset nousevat nykytasosta 63 %, energiapuun 98 %, hakkeen ja purun 59 % vuoteen 2025 mennessä. Vastaavasti maataloustuotannon kuljetuskustannukset nousevat 54 %. Kuljetuskustannusten kasvuun vaikuttaa paitsi yksikkökustannusten nousu, myös liikennesuoritteen määrän kasvu. Liikennesuoritetta kasvattaa kuljetusmäärien nousu, kuljetusetäisyyksien kasvu sekä siltojen ja teiden kantavuusrajoitusten aiheuttamat kiertoreittien lisäkilometrit.

Ainoastaan turpeen kuljetuskustannusten arvioidaan pysyvän nykyisellään (1 %) johtuen energiaturpeen käyttömäärän romahtamisesta. Nykytilanteessa meidän tulee panostaa huoltovarmuuteen ja hillitä huoltovarmuuskriittisten kuljetusten kustannusten voimakasta nousua. Perusväylänpidon määrärahoista tulee kohdentaa jatkossa vuosittain vähintään 310 miljoonaa euroa vähäliikenteisen tieverkolle erityisesti huomioiden painorajoitettujen siltojen korjaukset. Allekirjoittaneet tahot ovat tänään toimittaneet asiasta esityksensä varautumisen ministerityöryhmälle.

Teksti- ja kuvalähde: Koneyrittäjät ry