Viljankuivauksen sivuvirta jää usein hyödyntämättä ja voi aiheuttaa tuottajalle kustannuksia, mutta sillä voi olla käyttöä kuivikkeiden ja energiantuotannon raaka-aineena. VILSKE-hankkeessa selvitetään, miten materiaali saataisiin hyötykäyttöön. Tallikokeet osoittivat kehittämisen tarpeet, ja biokaasutesteistä on saatu lupaavia alustavia tuloksia.

Olemme mukana MaatalousKonemessuilla! Löydät VILSKE-hankkeen messujen innovaatiotorilta, osasto 6e2.

Viljankuivauksesta syntyvä tähdemateriaali jää tällä hetkellä usein viljelijän hoidettavaksi ja hyödyntämättä, vaikka se on yleensä kuivaa ja yhteen paikkaan kerättyä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja Hannariina Honkanen toimii projektipäällikkönä JAMKin koordinoimassa Viljankuivauksen sivutuotteen kierto materiaalina ja energiana -hankkeessa eli VILSKE-hankkeessa, jossa yhdistyvät käytännön kokeet ja LUT-yliopiston tekemä elinkaariarviointi. Euroopan maaseuturahastosta rahoitettava hanke jatkuu Keski-Suomessa maaliskuun 2027 loppuun. VILSKE on myös yksi suomalaisista eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden EIP-hankkeista (European Innovation Partnership)

– Pyrimme selvittämään, miten tähdettä voidaan parhaiten hyödyntää ensin materiaalina ja miten sen jälkeen olisi järkevää tuottaa käytetystä materiaalista, esimerkiksi kuivikkeesta, biokaasua tai lämpöenergiaa, Honkanen kiteyttää.

Kuivikkeen pitää toimia tallin arjessa

Turpeen ja puupohjaisten kuivikkeiden hinnan ja saatavuuden vaihtelu on lisännyt kiinnostusta innovatiivisiin vaihtoehtoihin. Pelkkä sopiva raaka-aine ei kuitenkaan riitä, vaan uudenlaisen kuivikkeen on osoitettava toimivuutensa eläinten ja työntekijöiden arjessa.

VILSKE-hankkeessa tähdettä on kokeiltu hevosten kuivikkeena Saarijärvellä Islan tallilla. Hienojakoinen materiaali päätettiin pelletöidä kuivikekäyttöä varten. Ensimmäinen yllätys tuli jo ennen varsinaista koetta: pelletit maistuivat hevosille.

– Huomasimme, että osa pelleteistä oli hävinnyt. Emme uskaltaneet tehdä varsinaista testiä tällä materiaalilla, jotta eläimelle ei tulisi ähkyriskiä. Meidän piti miettiä reseptiä uudelleen, Honkanen kertoo.

Ratkaisuksi kokeiltiin pellavan päistärettä, jota lisättiin seokseen neljäsosa. Uudella koostumuksella valmistetut kuivikepelletit eivät maittavuuskokeessa kiinnostaneet hevosia, joten tallikokeisiin voitiin edetä. Pellavan rajallinen saatavuus on kuitenkin yksi reseptin jatkokehityksessä huomioitava asia.

Tallikokeissa olivat vertailussa tallin tavallisesti käyttämä turvekutteri, sen ja uuden kuivikkeen seos sekä pelkkä uusi kuivike. Tutkijat mittasivat ilman hiukkasia sekä kaasuja, kuten typen yhdisteitä ja hiilidioksidia. Tallityöntekijät kirjasivat mm. kuivikkeen lisäykset ja havainnot eläinten hyvinvoinnista.

Uuden kuivikkeen pelletit oli kasteltava, jotta ne hajoaisivat ja syntyisi hevosille miellyttävä alusta. Uutta kuiviketta sisältäneen testijakson aikana tallissa syntyi kuitenkin epämiellyttävää hajua, minkä lisäksi tilassa olleiden hevosten käyttäytymisessä havaittiin poikkeamia. Näin ollen testijaksoa lyhennettiin.

Honkasen mukaan reseptiä, olosuhteiden vaikutusta ja kastelun määrää pitäisi tutkia tarkemmin.

– Näyttää siltä, ettemme tällä kokeilukierroksella saaneet aikaan valmista kuiviketuotetta. Olemme keränneet suuren määrän dataa. Toisiinsa vaikuttavia muuttujia on niin paljon, että hankkeen on täytynyt valita niistä sellaiset yhdistelmät, joiden vaikutuksia haluamme ensisijaisesti tarkastella.

Tallikokeiden tulokset kertovat kehittämistarpeesta ja jättävät vielä viljalti selvitettävää erilaisten kuivaustähteiden soveltuvuudesta kuivikkeeksi. VILSKE-hankkeen kokeissa tutkittu tähde oli peräisin suurelta osin kaurasta, mikä osaltaan selittää aineksen maistuvuutta hevosille.

– On hyvä muistaa, että nyt saatuja hevostallien havaintoja ei voi suoraan yleistää muihin tuotantoeläimiin, Honkanen huomauttaa.

Lupaavia tuloksia käytöstä biokaasun raaka-aineeksi

VILSKE-hanke on tutkinut materiaalin energiakäyttöä metaanintuottokokeilla. Mukana kokeissa olivat käsittelemätön viljankuivaustähde, edellä mainittu hankkeen kehittämä pellavaa sisältävä pelletti käyttämättömänä sekä tallikokeista saadut käytetyt, lantaa sisältävät kuivikkeet (VILSKE-pelletti pelkästään sekä VILSKE-pelletin ja turvekutterin 50/50-seos).

– Alustavien tulosten mukaan paras metaanintuotto oli pelkällä viljankuivausjakeella. Se vaikuttaa siis varsin hyvältä biokaasun tuotantoon, toteaa Hannariina Honkanen.

– Jos kaurankuivauksen tähteestä ei lopulta onnistuta kehittämään toimivaa kuivikemateriaalia, se voisi olla hyvää raaka-ainetta biokaasun tuotantoon.

Hankkeessa on myöhemmin tarkoitus tehdä myös polttokokeita. Käyttöketjun lopussa yhtenä mahdollisuutena on ravinteiden hyödyntäminen, mutta lannoitekäyttöön ei Honkasen mukaan tässä hankkeessa ole tarkoitus paneutua kovinkaan syvällisesti.

Ilmastohyötyä arvioidaan koko ketjusta

LUT-yliopiston nuorempi tutkija DI Anni Karhu tarkastelee VILSKE-hankkeen puitteissa vaihtoehtoja elinkaariarvioinnilla, jossa huomioidaan materiaalin käyttöketju ja verrataan eri ratkaisujen ympäristövaikutuksia.

Ympäristötekniikan diplomityössään Karhu vertasi tähdepohjaista kuiviketta turpeeseen ja kutterinlastuun.

– Diplomityöni oli alustava elinkaariarviointi. Silloin ei ollut vielä kovin tarkkaa tietoa tästä materiaalista, joten tarkoituksena oli saada suuntaa-antavia tuloksia.

Diplomityön jälkeen aiheesta on julkaistu myös tieteellinen artikkeli julkaisussa Environmental Impact Assessment Review (vol. 121, 2026). Seuraavaksi elinkaariarviointia on tarkoitus päivittää tarkemmilla tiedoilla, kun lisää tutkimustuloksia saadaan.

– Ilmaston lämpenemispotentiaalin osalta viljankuivauksen tähdepohjaisella kuivikkeella on pienemmät nettovaikutukset kuin kahdella muulla kuivikemateriaalilla, Karhu mainitsee.

Ilmaston lämpenemispotentiaalin ohella kaksi muuta tärkeintä tutkittua vaikutusta ovat rehevöityminen ja happamoituminen.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että turpeella rehevöitymis- ja happamoitumisvaikutukset jäävät pienemmiksi kuin muilla tutkituilla materiaaleilla. Lannasta syntyvillä ammoniakkipäästöillä on näihin vaikutuksiin suuri merkitys. Parhaillaan tutkimme tarkemmin sitä, miten viljankuivauksen tähde sitoo ammoniakkia ja kuinka paljon päästöjä syntyy juuri turpeeseen verrattuna.

Jatkokäyttövaihtoehtoina Anni Karhu on tarkastellut lämmityskäyttöä ja biokaasun tuotantoa. Ilmaston lämpenemisen ehkäisemisen kannalta biokaasun tuotanto vaikuttaa otollisemmalta kuin lämmitys. Biokaasu voi korvata fossiilista maakaasua.

– Arvio perustuu osittain siihen, että mädätyksessä esimerkiksi oljella on korkeampi metaanintuottopotentiaali verrattuna puupohjaisiin materiaaleihin ja turpeeseen. Tästäkin olemme saamassa tarkempaa tietoa.

– Rehevöitymisen ja happamoitumisen osalta tulokset näyttävät siltä, että poltto olisi paras vaihtoehto. Poltettaessa lannasta ei ehdi syntyä yhtä paljon ammoniakkipäästöjä, Karhu kertoo, mutta korostaa, että kyse on edelleen alustavasta vertailusta, ei vielä valmiin kuiviketuotteen osoitetuista ympäristövaikutuksista.

Kannattavuus alkaa keräyksestä

Viljelijälle ja biomassaa jalostavalle yritykselle ratkaiseva kysymys on, kattaako hyöty keräyksen, kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn kustannukset. Pienet, hajallaan syntyvät erät vaikeuttavat kannattavaa toimintaa, sen sijaan yhteiskuivureilta materiaalia kertyy enemmän yhteen paikkaan.

Tähdettä syntyy kausiluonteisesti, joten myös säilyminen on ratkaistava. Materiaali pitäisi kerätä suojaan, säilyttää kuivana ja saada käsittelyyn riittävän nopeasti. Kosteus ja homehtuminen voivat heikentää laatua. Pelletöinti voi helpottaa varastointia, mutta vaatii oman käsittelyvaiheensa.

Kannattavuuslaskelmia VILSKE-hanke tekee loppuvuonna 2026.

– Lukuja meillä ei vielä tällä hetkellä ole antaa, sillä emme halua esittää arvioita ilman perusteita, korostaa Hannariina Honkanen.

– Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata VILSKE-hankkeen viestintää.

Hankkeen tulokset auttavat pohtimaan, millaisia yhteistyöketjuja viljatilojen, eläintilojen, jalostajien ja energiantuottajien välille voisi syntyä.

– Teemaan liittyvät maaseudun toimijoiden kumppanuusmahdollisuudet sekä se, että materiaalit voisivat kiertää paremmin lähellä. Laajemmassa tarkastelussa tulevat kuvaan mukaan mm. huoltovarmuus, resurssitehokkuus ja kiertotalous, Honkanen sanoo.

Hankkeen esittely JAMKin sivustolla: www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/viljankuivauksen-sivutuotteen-kierto-materiaalina-ja-energiana

Lue lisää kuivikkeiden tallitesteistä: arena.jamk.fi/fi/arena-public/viljankuivauksen-tahdemateriaalia-testataan-saarijarvella-hevosten-kuivikkeena