Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan koulutus vaalii luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä
11.05.2021 | Maa- ja metsätalous
Maaseutuelinkeinojen ammattilaiselta vaaditaan monipuolisia valmiuksia kohdata muuttuvan maaseudun haasteet. Työtehtävissä on kyettävä suunnittelemaan, ohjaamaan ja hoitamaan maatalouteen ja maaseutuun liittyvää yritystoimintaa ja maaseudun kehittämishankkeita. Maaseutua voisi sanoa yhteiskuntamme suurimmaksi tuotantolaitokseksi. Sen kaikkia mahdollisuuksia ei ole otettu käyttöön, saati sitten löydetty. Tulevat vuodet näyttävät mitä kaikkea voidaan saada aikaan, kun osaavia ihmisiä paneutuu siihen työsarkaan. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Luonnonvara-ala tekee tulevaisuutta maaseudun osaajien kanssa. Opiskelijamäärä on kasvanut viime vuosina, koska maakunnassa on vahva usko maaseudun ammatteja kohtaan ja luottamus siihen, että osaamisella pärjätään. - Luonnon monimuotoisuus ja kestävän kehityksen eteenpäin vieminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä seikkoja. Ideoinnin ja kehittelyn kautta luonnonvara-ala tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia perinteisten maa- ja metsätalouden töiden lisäksi. Luonnonvara-alalla tullaankin tarvitsemaan henkilöitä, jotka ovat innostuneita työstään ja haluavat sitä kehittää, Kpedun Luonnonvara-alan toimialanpäällikkö Hanna-Mari Laitala määrittelee. - Kpedun luonnonvara-alalla; maatalousalan, metsäalan, hevosalan, luonto- ja ympäristöalan ja eläintenhoidon alan ammattilaisiksi opiskelee vuosittain noin 970 opiskelijaa. Olemme merkittävä maatalousalan kouluttaja valtakunnan tasolla. Viime vuonna Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa suoritettiin toiseksi eniten Suomessa, yhteensä 71 maatalousalan perustutkintoa, Laitala kertoo. Laitala kertoo, että äskettäin päättyneessä yhteishaussa maatalousalan, metsätalousalan, eläintenhoidon ja hevosalan koulutuspaikat täyttyivät. - Mainittavaa on, että viime vuonna Työtehoseura teki valtakunnallisen selvityksen kaikille tiettynä ajanjaksona valmistuneille metsäkonekoulutuksen opiskelijoille, jossa selvitettiin opiskelijoiden mielipidettä eri järjestäjien metsäkonekoulutuksista ja Kpedu:n metsäkonekoulutus sai selkeästi parhaimmat arvosanat, Laitala kertoo. - Henkilökuntaa luonnonvara-alan parissa on 80. Meillä on erinomainen henkilökunta ja kaikki tekevät työtä suurella sydämellä, Kannuksen toimipaikkapäällikkö, maatalousalan lehtori Eija Mäki-Ullakko toteaa. Ympäristöarvot ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat keskeisiä nyky-yhteiskunnan haasteita Hanna-Mari Laitala kertoo, että Kpedu on toiminut kestävän kehityksen parissa jo pitkään. - Kannuksen toimipaikka oli Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen OKKA säätiön kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos ja Kaustisen toimipaikka oli seuraava. - Meillä on kestävän kehityksen yhtenä näkökulmana sekä maatalouspuolella, eläinten hoidon puolella ja hevostalouden puolella yhtenä kantavana ohjenuorana ollut kaiken aikaa eläinten hyvinvointi ja miten sitä voidaan edistää meidän eri koulutusaloilla. Tähän liittyen olemme äskettäin palkanneet eläinlääkärin, joka tulee toimimaan eläintenhoidon opetuksen koulutustehtävissä. Eläinlääkärillä on oma eläinklinikka Ollikkalan yhteydessä ja hän on myös meidän tuotantoeläinten ja hevosten hyvinvoinnin edistämisessä mukana. Olemme onnekkaita, että olemme saaneet hyvinvoinnin moniosaajan taloon, Laitala toteaa tyytyväisenä. Uusia tuulia maaseudulle Eija Mäki-Ullakko uskoo, että tulevaisuudessa myös luonnonvara-alan opetuksessa tulee yhä vahvemmin näkymään kestävän kehityksen asiat. Haasteena on lisääntyvä vaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ympäristömyönteisestä toiminnasta - Luonnonvara-alan maatalousalan perustutkinnon perusteet ovat uudistumassa. Teemme uudistamistyötä työpajoissa, joihin osallistuu sekä opettajia että työelämän edustajia. Uudet tutkinnon perusteet tulevat todennäköisesti voimaan 2022 syksyllä. - Uusissa tutkinnon perusteissa tulee vahvasti näkymään monimuotoisuus, hiiliviljely, ilmaston muutoksen vaikutukset ja sen torjunta sekä maan kasvukunto. Mielestäni maatilojen ja ylipäänsä maaseudun elinkeinorakenteen muutoksessa nähdään mahdollisuuksia luoda korvaavia elinkeinoja, uusia toimintatapoja ja yrittämisen muotoja, Mäki-Ullakko toteaa. Kasvinviljelyn lehtori ja opetusmaatilan tilanhoitaja Jari Orjala toteaa, että uudet viljelyskasvit valtaavat alaa suomalaisviljelijöiden pelloilla. - Olemme oppilaiden kanssa todenneet, että erilaiset uudet viljelykasvit tuovat maatiloille uudenlaista elinkeinoa. Uskon, että pellolla viljeltävien kasvien lajivalikoiman monipuolistaminen luo myös kestävää kehitystä, esimerkkinä vaikkapa härkäpapu, jolla voidaan korvata esimerkiksi tuontivalkuaista. Mainittavaa on, että oppilaitoksella on huippulaatuinen karja ja maidon tuotos on erittäin hyvä. Kokonaisjalostusarvoltaan molemmat karjarodut ovat valtakunnallisesti viiden parhaan joukossa. Perinteisesti vahva hanketoimija - Luonnonvara-alalla on tälläkin hetkellä meneillään yli 22 erilaista hanketta, joilla kehitetään alueen työelämää ja oppilaitoksen eri aloja. Muun muassa kestävä kehitys, uudet kestävät ratkaistut ja digitaalisuus on monessa hankkeessa sisäänkirjoitettu hyvin vahvasti, Laitala kertoo. Laitala kertoo, että yksi isommista hankkeista on Luova Kampus 2020 kehittämis- ja investointihanke, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnonvara-alan koulutuksen, alan yrittäjyyden sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä kehittämällä oppimisympäristöjä sekä edistämällä uuden teknologian käyttöä. - Ajatuksena on, että tuomme uutta tietoa, uusia tutkimustuloksia ja kehittäjäorganisaatioita Keski-Pohjanmaalle ja tarjoamme kehittämisalustan maaseudun eteenpäin kehittämiselle alueen uusille innovaatioille. Hankkeessa kumppanina on Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu, Laitala selvittää. - Luova Kampus 2020 kehittämis- ja investointihankkeen yhteydessä Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipaikkaan rakennetaan uusi opetus, tutkimus ja kehittämisnavetta, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä, jolloin maidontuotanto siirtyy uuteen ympäristöön. - Olemme verkostoituneet hyvin laajasti, jolloin pystymme kehittämään oikeita asioita ja oikeaan suuntaan. Hankkeiden myötä oppilaitoksen opettajat pysyvät hyvin ajan hermolla ja pystymme välittämään ajan tasaista tietoa sekä meidän opiskelijoille että työelämäkumppaneille, Laitala toteaa. - Hankkeet eivät ole niinkään oma erillinen maailmansa vaan ne ovat vahvasti yhteyksissä opetukseen, jota kautta pystymme kehittämään niin opetustoimintaa kuin opetusmateriaalejakin, Mäki-Ullakko korostaa. - Hanketoiminta tuo verkosto-osaamista opettajille ja sen myötä tulee monenlaista liitäntäpintaa. Voidaan verkostoitua eri kouluasteiden välillä ja tutkimustoiminnan kautta sekä erilaisten elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa, Orjala kiteyttää. Orjala mainitsee esimerkkinä uuden navetan ympärillä olevasta peltolohkosta, jossa pellolla oleville salaojituksen säätökaivoille on verkko- ja sähköyhteydet. Anturien ja sensorien avulla voidaan tulevaisuudessa seurata ja ohjata pellon vesitaloutta jopa älypuhelimen avulla. Orjala kertoo, että tutkimuksellista näkökulmaa sovelletaan jo hyvissä ajoin ennen uuden navetan käyttöönottoa. - Meillä on tammikuusta lähtien ollut rehustuksessa käytössä A-rehun kotimaista härkäpapua sisältävä tuote, jolla selvitetään kotimaisen härkäpavun soveltuvuutta täysrehuruokintaan. Tämäkin koe tukee kestävää kehitystä ja kotimaista valkuaisainetuotantoa. Koulutuksen lisäksi Kpedu osallistuu työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin Yhtymä paitsi kohottaa ammatillisella koulutuksella alueen väestön ammatillista osaamista, se myös kehittää työelämää, vastaa työelämän osaamistarpeisiin ja edistää työllisyyttä. Lisäksi se parantaa paikallisten yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, tuotekehitystä, laadunhallintaa sekä aluekehitystä projektitoiminnan avulla. - Vahvuuksiamme on vahva ammatillinen osaaminen sekä toimivat työelämäyhteydet, Jari Orjala määrittelee. - Olemme jo muutaman vuoden ajan tehneet yhteistyötä muun muassa Hankkijan ja Yara Suomen kanssa kokeilemalla erilaisia lannoiteratkaisuja. Älyteknologian puolella uusinta uutta edustaa ensi kesänä tapahtuva peltojen skannaus, jolla kartoitetaan peltojen ravinnepitoisuuksia, Orjala kuvaa. - Merkittävää yritysyhteistyötä edustaa myös joka toinen vuosi Kannuksessa järjestettävät Ollikkala-messut, joita on järjestetty vuodesta 2018 lähtien. Olemme mukana yhtenä järjestäjistä ja messut ovat osa meidän opetusta. Tulevan kesänä messut järjestetään 20.–21.8. ja messuille odotetaan alueen ja valtakunnan maatalousalan toimijoita esittelemään tuotteitaan, palveluitaan ja yhteistyökumppanuutta, Laitala kertoo. Viime vuonna Kpedu teki Oulun ammattikorkeakoulun kanssa sopimuksen luonnonvara-alan Väylä-opinnoista. - Väyläopinnot ovat Oulun ammattikorkeakoulun tarjoamia avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joiden avulla voi jo lukio- tai ammattiopintojen aikana tutustua ammattikorkeakouluopintoihin sekä ammattikorkeakoulussa opiskeluun, Hanna-Mari Laitala kertoo. Eija Mäki-Ullakko sanoo, että ammattikorkeakouluopinnot kiinnostavat entistä enemmän myös maatalousalan opiskelijoita sekä aikuisopiskelijoita. - Väyläopinnot nopeuttavat opintoja opiskelijan jatkaessa opintojaan ammattikorkeakoulussa ja opinnot hyväksytään osaksi AMK-tutkintoa. Sekä Kannuksessa että Kaustisella pystyy suorittaman luonnonvara-alan ammattikorkeakouluopintoja. Suorittamalla toisen asteen koulutuksen ja nk. Highway-opinnot, opiskelijalle luvataan opiskelupaikka luonnonvara-alan tutkinto-ohjelmasta www.kpedu.fiKeski-Pohjanmaan ammattiopisto järjestää ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille Kokkolassa, Kälviällä, Kannuksessa, Kaustisella, Perhossa ja Toholammilla. Koulutustarjonta muodostuu ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä ammatilliseen koulutukseen ohjaavista ja valmistavista opinnoista. Kpedussa opiskelijalla on lukuisia eri tapoja saavuttaa sellainen ammattiosaaminen, jolla oikeasti pärjää työelämässä. Valittavana on valtava määrä erilaisia tutkintoja ja tutkinnon osia. Oppiminen voi tapahtua oppilaitosympäristössä, työpaikalla ja aiempaa enemmän myös virtuaalisissa ympäristöissä. Kpedun perusarvoja ovat avoimuus, osaaminen, asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus. Tavoitteissa korostuvat myös yhteistyö ja kumppanuudet. Keski-Pohjanmaan ammattiopiston vahvuutena on hyvä maine ja tunnettavuus, monipuolinen koulutustarjonta, osaava henkilöstö sekä vilkas kansainvälinen toiminta. Artikkeli on julkaistu Maa- ja metsätalous -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?