Pyydä tarjous

Kumina ja korianteri -yhdistelmä soveltuu mainiosti vuoroviljelyyn

Digipalvelut
11.10.2022 | Maa- ja metsätalous

Lähes 30 prosenttia maailman kuminasta tuotetaan Suomessa. Suomen vahvuutena on hyvin toimiva tutkimus- ja tuotantoketju. Kuminaa viedään ympäri maailmaa mausteeksi ja aromiaineeksi. Kuminaa viljellään sen siementen sisältämien haihtuvien öljyjen vuoksi. Kuminaa käytetään muun muassa leivissä, juustoissa, hajusteissa ja kasvinsuojeluaineissa.

– Ostamme sopimusviljelijöiltämme kuminaa ja korianteria. Närpiön tehtaalla kuminan ja korianterin siemenet vastaanotetaan, lajitellaan sekä säkitetään vientiä varten. Osa siemensadosta tislataan eteeristen öljyjen talteen saamiseksi, Caraway Finland Oy:n uusi viljelypäällikkö Matias Rönnqvist kertoo.

Rönnqvistin mukaan Suomessa on viljelty kuminaa vuosittain noin 20 000–28 000 hehtaarin alueella, sillä viljeltävän kuminan määrä reagoi viljan maailmanmarkkinahintaan.

– Kuminan haasteena on kasvin oikukas käytös, joinain vuosina kumina tuottaa hyvissä olosuhteissa todella hyvän sadon, välillä sato voi taas jäädä vähäiseksi. Tavoitteenamme ei ole tehdä ylituotantoa, koska silloin tuotteen hintataso laskisi ja kannattavuus kärsisi.

Suomessa tuotetaan laadukasta ja aromikasta kuminaa

– Meillä on taitavat viljelijät, hyvät lajittelukoneet, osaavat tekijät ja laatujärjestelmämme ovat kunnossa, joten ostajat saavat meiltä laadukasta kuminaa. Maantieteellisesti kuminan viljelyn kannattavuus ja kilpailukyky on meillä suhteessa parempaa kuin muualla, koska viljasadot ovat täällä Keski-Eurooppaa alhaisempia, mutta vastaavasti kuminasadot ovat yhtä hyviä. Tämä parantaa kuminan tuotannon kilpailukykyä Suomessa.

Rönnqvist ei halua tehdä vastakkainasettelua viljan kanssa, koska kumina toimii mainiona esikasvina erityisesti syysviljoille, sillä se parantaa viljelymaan rakennetta, kun maa saa olla rauhassa 2–3 vuotta. Kuminalla onkin erittäin tärkeä rooli viljelykierrossa.

– Monella tilalla viljellään vuoroviljelykasveina erilaisia öljykasveja, hernettä, härkäpapua sekä kuminaa. Vuoroviljelykulttuuri ei kuitenkaan kiinnosta vielä kaikkia tiloja, vaikka siitä olisi selvää hyötyä.

Korianteri toimii hyvänä suojakasvina ja lisätulonlähteenä kuminapelloilla

Rönnqvistin mukaan kuminan yksi haaste on perustamisvuoden puuttuvat myyntitulot, koska kumina tuottaa satoa vasta kylvövuotta seuraavina vuosina. Tästä syystä on otettu käyttöön erilaisia suojakasveja, joiden kautta saadaan satoa jo heti kuminan kylvövuonna.

– Suojakasvien käyttö kuminan kylvövuonna voi olla hyvä ratkaisu tulovirran tasaamiseen. Toiset viljelijät eivät puolestaan pidä suojakasvien käyttöä hyvänä ratkaisuna seuraavan vuoden sadon näkökulmasta.

Rönnqvist kertoo, että kuminan suojakasviksi Varsinais-Suomen alueella on soveltunut erityisesti härkäpapu ja herne, koska siellä on vähemmän multavat maalajit. multainen maalaji.

– Pohjanmaalla jotkut viljelijät ovat onnistuneet herneellä, mutta omalla tilallani korianteri on ollut parhaiten toimiva suojakasvi. Korianteri varjostaa hernettä vähemmän, päästäen enemmän valoa kuminalle. Vaikka korianteri puidaan aika myöhään, se päästää suhteellisen aikaisin valoa läpi, jolloin kumina pääsee kehittymään. Korianterisato saadaan puitua heti kuminan kylvövuonna ja seuraavana vuonna puidaankin jo kuminasatoa.

Rönnqvist itse on pyrkinyt kuminan ja korianterin kylvöön yhtä aikaa, mutta tässä on erilaisia lähestymistapoja.

– Kun tehdään sopivan suojakasvin valintaa, siinä on monta eri maalajia ja muuttujaa. Pyrimme jatkuvasti parantamaan tietotaitoamme asian suhteen, tekemällä mm. runsaasti viljelytestejä, että viljely onnistuisi suunnitellusti.

Korianterin syys- ja talvikylvöstä hyviä tuloksia

– Olemme kokeilleet korianterin osalta myös syys- ja talvikylvöä, joka ei ole oikeastaan mitään uutta, koska jo 50-luvun Suomessa varhaisporkkanoiden kylvöt tehtiin lokakuun loppupuolella. Tämän ansiosta keväällä ei ollut tarvetta odottaa maan kuivumista ennen kylvöä. Samaa metodia on kokeiltu korianterilla ja se on onnistunut hyvin. Tätä kautta saadaan pellon kevätkosteus hyvin talteen ja satoa päästään puimaan aikaisemmin, Rönnqvist mainitsee.

Kumina ei hyödy tutkimusten valossa typpilannoituksesta

– Olemme tutkineet typpilannoitusta useamman vuoden ajan Närpiössä ja Vaasan seudulla. Olemme pitäneet koeruutuja Närpiössä, missä on ollut karkeata hietaa, savimaita ja multavuuskin on vähän vaihdellut. Viime vuonna typpilannoituksella ei saavutettu mitään suurta hyötyä, varsinkaan nykyisillä lannoitekustannuksilla. Viljelijän näkökulmasta vähemmilläkin tuotantopanosmäärillä pystytään saavuttamaan ihan oikeaa tuloa.

Rönnqvist kertoo viimevuotisesta kokeesta, jossa käytettiin typpiportaita: 0, 40, 80 ja 120 kg.

– Typpilannoitus ei testien mukaan lisännyt merkittävästi satoa, vaan näyttää pikemminkin siltä, että kumina tulee kylvää ajoissa. Jos haluaa lannoitehyödystä kaiken irti, kuminalle täytyy antaa pitkä kasvuaika, että se pystyy itse imuroimaan kaiken pellon multavuudesta vapautuvan typen. Satoa saatiin typpilannoituksella kyllä lisää, mutta sadon osalta lisäkiloja ei tullut niin ratkaisevasti enemmän, että se olisi perusteltua nykyisten lannoitekustannusten valossa.

Rönnqvistin mukaan typpikilo maksoi viljelykaudelle 2021 alle euron, kun se nyt on noin 3,5 euroa.

– Jo viime vuonnakin oli tilanne, ettei ollut kovin kannattavaa lisätä lannoituksen määrää, kun huomioidaan mahdolliset satoon liittyvät riskit. Kuminaa viljeltäessä on aina riski, että pakkasjakso iskee juuri kukinnan aikana kesäkuun alussa, jolloin sato saatetaan menettää. Kun kasvinviljelytilalla on useita erilaisia tuotantokasveja, se hajauttaa riskiä.

Siemeniä ja viljelyyn liittyvää opastusta

– Sopimusviljelijämme voivat ostaa meiltä kylvösiementä sekä kuminalle että korianterille. Koeruututoimintamme avulla pyrimme löytämään uusia ratkaisuita erilaisiin kuminan ja korianterin viljelyyn liittyviin kysymyksiin. Samalla voimme täsmentää meidän neuvontapalvelua ja tarjota asiakkaillemme täsmällisempää viljelyinfoa saamiemme kokemusten valossa. Tänä vuonna meillä on ollut lähes 200 koeruutua.

Rönnqvist kertoo vuonna 2006 aloitetusta Caraway Finlandin ja Bernerin yhteistyöstä kuminan koe- ja demoruutujen osalta.

– Näitä tietoja on välitetty meidän viljelijöille, että miltä näyttää jos kylvää kuminalle suojakasvin tai käyttää jotain rikka-ainetta. Koeruutujen avulla olemme löytäneet sopivat aineet, joita olemme testanneet useiden vuosien ajan. Viljelijät pääsevät siten käyttämään virallisesti hyväksyttyjä rikkakasvien kasvinsuojeluaineita uusilla viljelykasveilla Minor Use -hyväksyntöjen avulla.

Viljelijä ostaa kylvösiemenet Caraway Finlandilta ja Caraway Finland sitoutuu puolestaan ostamaan viljelijän sadon. Kuminan viljelystä tehdään viljelysopimus, joka auttaa Caraway Finlandia tekemään omia sato- ja viljelyennusteitaan.

www.carawayfinland.fi