Milloin vettä on liikaa ja milloin liian vähän. Yleensä asiat menevät juuri päinvastoin kuin pitäisi. Voidaanko asialle tehdä jotain? Kysymys on varsin yksinkertainen ja ytimekäs, kuten vastauskin: kyllä. Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa perusasiat on osin unohdettu, ja niitä yritetään korjata eri tavoin.

Maanomistajien kannalta lähtökohtana vesienhallinnan hankkeiden toteutumiselle on tuotantoalueella sijaitsevien ongelmien poistaminen tai toimintaympäristön tilaa edistävät toimet. Näitä ongelmia voivat olla peltoalueilla esiintyvät tulvat tai valtaojaverkoston huono kunto, joka estää paikalliskuivatuksen parantamisen tai sen uudelleen järjestämisen. Vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseen tulisi tarkastella sopivina palasina valuma-alueen ehdoilla.

Pellon salaojitus

Peruskuivatuksen tarpeet ovat erilaisia ja jokainen uoma tarvitsee omanlaisensa kohdennetut toimenpiteet toimiakseen. Usein ei pelkästään uusilla toimintarakenteilla voida korvata vanhaa. Olisi syytä pohtia enemmän, kuinka asioita voidaan yhdistää, jotta saadaan pitkäikäisiä, toimivia uomaverkostoja aikaiseksi. Uomaverkostot ovat se perusta, joka turvaa lähes kaikkien maankäyttömuotojen käytön ja toiminnan.

Vesienhallinnan edistämiseen liittyviä rakenteita ovat 2-tasouomat, pohjapadot, kosteikot ja laskeutusaltaat. Vaihtoehdoista valitaan uomakohtaisesti soveltuvimmat rakenteet, jolloin onnistuneen toteutuksen jälkeen saavutetaan tuloksia. Toimien tavoitteena on saada enemmän hyötyjä maanomistajille sekä positiivinen vaikutus ympäristöön ja maisemaan.

Kesäveden varastointi

Kesäveden varastointi valtaojiin voisi olla osalla uomia mahdollisuus. Mitä hyötyjä tästä seuraisi? Useissa uomissa meillä esiintyy eroosio-ongelmia, nopeaa umpeenkasvua ja tietysti toistuvia tulvia, tai sitten vesi on muutoin liian korkealla peltoviljelyn riittävän kuivatustilan saavuttamiseksi. Lähtökohtaisesti tulvien poistaminen ja peltoviljelyn mahdollistaminen sekä tuotantopanosten turvaaminen on pääasia.

Tämän jälkeen voidaan pohtia, onko mahdollista vielä varastoida vettä uomaan esim. kesän kuivimpien ajankohtien ajaksi. Riittävällä vesimassalla voisimme ehkäistä kaikkia uomaan liittyviä ongelmia. On hyvä myös kartoittaa, tarvitsemmeko lisävettä nyt vai tulevaisuudessa, esim. oman peltosalaojituksen altakasteluun.

Säätösalaojitus ja altakastelu

Toimivan peltokuivatuksen päälle on hyvä rakentaa pitävä pohja. Ruokaa tarvitsemme jatkossakin, ja isona toiveena on, että jossain vaiheessa löydetään oikeat toimintatavat, joilla voidaan edelleen edistää kuivatusta ja peltojen maanrakennetta. Sopivan vedenpinnan tason ylläpito kasvien käyttöön muuttuu kaiken aikaa haastavammaksi pitkien kuivien tai vastaavasti liian runsaiden sateiden aikana.

Säätösalaojituksen kautta on mahdollisuus turvata kasvukauden ajaksi riittävä veden määrä. Aina tämäkään tapa ei suuren haihdunnan vuoksi riitä, ja siitä syystä altakastelu tuo asian korjaamiseksi valtavasti lisäapua. Altakastelulla voidaan turvata kasvien riittävä veden saanti kuivina ajanjaksoina. Muuttuvassa toimintaympäristössä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa myös omien toimintatapojen tarkastelu ja rohkea uusien työkalujen käyttöönotto on välttämätöntä, kun haetaan tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Teksti: Janne Pulkka, KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelupalvelut-osaston johtaja

kvvy.fi

LinkedIn | Instagram | Facebook