Luonnonvarakeskuksen ensimmäisen satoarvion mukaan vuoden 2026 viljasato jää noin kolme prosenttia tavanomaista pienemmäksi. Erityisesti ruissato jää kulutustarvetta pienemmäksi, kun taas hernesadosta odotetaan jälleen ennätyksellistä.

Tämän vuoden ohrasatoarvio on vajaat 1,2 miljardin kiloa, mikä on lähes miljardi kiloa vähemmän kuin huippusatovuosina parikymmentä vuotta sitten. Muutos johtuu kotimaisen rehuviljan kulutuksen vähenemisestä, mikä näkyy erityisesti ohran viljelyalan supistumisena ja sitä kautta sadon pienenemisenä.

Kysyntä ulkomailla vauhdittaa kauran viljelyä

Kaura on viime vuosina noussut lähelle ohran satomääriä – ja niin on myös tänä vuonna. Kauran satoarvio on keskimääräinen eli 1,1 miljardia kiloa. Kauran viljelyä vauhdittaa kotimaisen käytön lisäksi sen kysyntä ulkomailla: kolmannes sadosta vietäneen tänäkin vuonna ulkomaille.

Ruissato ei kata vuosikäyttöämme

Ruissato vaihtelee paljon vuosittain. Tämän vuoden arvio ruissadon koosta on noin 66 miljoonaa kiloa. Suomalaiset käyttävät vuosittain keskimäärin noin 80 miljoonaa kiloa ruista, joten satoarvion perusteella ruissato ei riitä kattamaan kokonaan rukiin käyttöä. Satovajetta voidaan paikata sekä edellisvuosien ruisvarastolla että tuontiviljalla.

Hernesato on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa

Hernesato voi tänä vuonna nousta jopa 138 miljoonaan kiloon. Herneen satonäkymä ja viljelyala on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viljelyä on siivittänyt herneen rehukäytön lisääntyminen. Rehuherne on tervetullut kotimainen valkuaislähde eläinten ruokinnassa, jolla voidaan lisätä Suomen omavaraisuutta.

Rypsin ja rapsin viljely piristymässä

Noin 90 miljoonan kilon rypsin ja rapsin yhteissato kertoo niiden viljelyn piristymisestä. Taudeille alttiina öljykasveina niiden viljely on haastavaa, mikä näkyy satotason heilahteluna viime vuosikymmeninä. Tämän vuoden satonäkymässä on lähes 50 prosentin nousu viime vuodesta.

Nurmisadosta tulossa riittävä

Rehunurmen satomäärän arviointi on vaikeaa, koska korjuumäärää säädetään osittain tilan oman rehuntarpeen mukaan. Säilörehun satonäkymät ovat viime vuoden tasolla.

Tuotantoeläinten talviruokintaa varten rehunurmi korjataan pääosin säilörehuksi. Juhannuksen tienoille ajoittuva ensimmäinen korjuu sekä heinäkuun lopun toinen korjuu on jo tehty. Osalta nurmista korjataan syksyn aikana vielä kolmas sato.

Rehunurmen viljelyala on noin kaksinkertainen verrattuna seuraavaksi yleisimpään viljelykasviimme ohraan. Riittävä nurmisato tarvitaan turvaamaan tuotantoeläinten ruokinta, koska peltokasveistamme nurmirehua tarvitaan eniten ruokinnassa.

Sadonkorjuu alkuvaiheissa – sääolot ratkaisevat määrän ja laadun

Sadonkorjuu on vielä alkuvaiheessa, joten lopullinen sadon määrä ja laatu voivat muuttua merkittävästikin tulevien viikkojen sääolojen mukaan. Luken satoarvio perustuu elokuun 17. päivän satonäkymään sekä ProAgrian asiantuntijoilta ja viljelijöiltä kerättyihin tietoihin.