Pyydä tarjous

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: "Suomen metsätalouden vahvuudet on saatava esille EU-päättäjille"

Digipalvelut
27.06.2022 | Maa- ja metsätalous

EU:n pyrkimys säädellä suomalaisten metsien käyttöä on tullut viime aikoina valitettavan tutuksi. Säädöstsunamiksin kutsuttu vyörytys on kovempaa kuin kertaakaan Suomen EU-jäsenyyden aikana.

Komissio pyrkii hyvään halutessaan parantaa ilmaston ja luonnon tilaa. Metsänomistajat varmasti jakavat nämä tavoitteet ja ovatkin jatkuvasti lisänneet panostuksia monimuotoisuuteen. Se, että metsät ovat valtavia hiili-imureita ilmakehästä, on myös metsänomistajien vuosikymmenten panostusten ansiota.

Valitettavasti komission suuri intohimo ja ideologia yhdistettynä puutteelliseen metsätalouden ymmärryksen voi johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Ilmasto kärsii ja luonnon hyväksi tehtävät toimet kohdentuvat vääriin paikkoihin.

Perinteisesti on todettu, että EU:lla ei ole toimivaltaa metsäasioissa. Tämä pitääkin paikkansa, päätökset kuuluvat jäsenmaille. EU voi kuitenkin käyttää ympäristöasioissa valtaansa.

Metsäasioiden vyörytys nousi julkisuuteen noin vuosi sitten, kun työstössä ollut EU:n metsästrategia uhkasi muodostua metsäelinkeinon hiivutusstrategiaksi. Edunvalvonnalla pahimmat ehdotukset saatiin torjuttua ja pientä ymmärrystä metsien tarjoamista hyödyistä löytyi. Valitettavasti emme saaneet vahvaa metsästrategiaa, joka olisi ollut ohjenuorana kaikkiin muihin EU-prosesseihin. Tämä on ohjannut muita prosesseja vikasuuntaan.

EU rynnii metsiin monella rintamalla

EU:ssa on valmistella monta isoa, metsiin vaikuttavaa prosessia, lakialoitetta tai strategiaa. MTK yhdessä laajan kumppaniverkoston kautta vaikuttaa niihin kaikkiin. Keskeistä vaikuttamisessa on osoittaa aktiivisen metsätalouden laajat hyödyt ja metsänomistajien kyvyn tuottaa yhteiskunnan kysymät tuotteet ja palvelut ilman pakkokeinoja. Esille tuodaan myös sitä, että metsissä on maiden välillä suunnattomia eroja. EU:n ei kannata yrittää viedä läpi yhtä mallia joka maahan, vaan luottaa kansalliseen päätöksentekoon. Jokaiseen prosessiin asiantuntijat tuovat mukaan tarkkoja yksityiskohtia, pilkun taustatkin pitää saada kuntoon.

Viimeisen vuoden aikana edunvalvonnalla on saatu aikaan vaikutuksia ja tähän saakka suurimmat metsänomistajan mahdollisuuksia kaventavista ehdotuksista on saatu järjellisiksi.

Metsästrategiasta tuli lopulta alkuperäistä ehdotusta parempi, vaikka parannettavaa jäi. Kestävän rahoituksen taksonomia ohjaa markkinarahoitusta ilmaston ja luonnon kannalta fiksuihin kohteisiin. Viime syksyllä päätetyt taksonomian ilmastokriteerit muodostuivat lopulta Suomessakin toteuttamiskelpoisiksi. Metsien tarjoamia ilmastohyötyjä on jatkuvasti kuitenkin pidettävä esillä.

Viime vuonna julkistettiin myös ensimmäinen versio taksonomian ympäristökriteereiksi. Ne sisälsivät mahdottomia kirjauksia, kuten 20 prosentin suojeluvelvoite ja laajoja vaatimuksia metsänhoitomenetelmien muuttamisesta. MTK:n edunvalvonta oli keskeistä siinä, että metsäkriteerien valmistelu jäi tauolle. Tauon aikana olemme tehneet ehdotuksia, siitä millaiset kriteerit parantaisivat luonnon tilaa, mutta olisivat myös toteuttamiskelpoisia. Työmme vaikuttaa ja taksonomian ympäristökriteereistä voidaan saada hyvä lopputulos. Ymmärrys Brysselissä on lisääntynyt.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Metsät ovat yhä voimakas hiilinielu

Metsänomistajien maalaisjärkeä on koetellut myös aikeet rankata metsäenergia pois uusiutuvien energialähteiden listalta. Metsien kasvu lähes kuuluu korvissa näin kesällä ja parlamentin ympäristövaliokunnan kannan täytyy muuttua täysi-istunnossa. Jos uusiutuvan energian käyttö vähenee, tekee se tilaa fossiileille. Yhteiskunnan on päästävä pois fossiilitaloudesta biokiertotalouteen.

Metsien hiilinielukeskustelu sekä maille asetettavat velvoitteet ovat myös keskusteluttaneet. Suomessa maankäyttösektorin todettiin kääntyneen hiilen lähteeksi. Aika harvassa olivat kuitenkin uutiset siitä, että perhemetsänomistajien vuosikymmenten panostusten ansiosta metsät sitovat edelleen hurjasti hiiltä. Hakkuiden rajoittamispuheiden asemasta on panostettava siihen, miten metsien kasvua saadaan edelleen lisättyä. Poliittisella ja biologisella hiilensidonnalla tuntuu olevan paljon eroa.

Metsänomistajia pitäisi kiittää eikä säädellä

Juhannuksen alla komissio julkisti esityksensä tulevasta EU:n ennallistamislainsäädännöstä. Esitys oli vaikutuksiltaan massiivinen ja sen julkistamisessa otettiinkin aikalisä aiemmin kerrotusta aikataulusta. Sitova lainsäädäntö toisi ennallistamisvelvoitteen kaikkiin metsiin, eikä esimerkiksi monimuotoisuudeltaan vaikuttavimpiin kohteisiin.

MTK on nostanut esille lukuisia huomioitavia seikkoja: Ennallistaminen tulee kohdentaa vaikuttaviin kohteisiin, päätösvalta toimista ja toimeenpanosta kuuluu jäsenmaille, komissio ei saa haalia lisää valtaa ennallistamislain kautta, omaisuuden suojaa tulee kunnioittaa ja ymmärtää vapaaehtoisten keinojen voima, tavoitetason pitää olla haastava, mutta realistinen, Suomelle ei saa asettaa asukasta kohden moninkertaisia kustannuksia, EU:n tulee myös hoitaa rahoitus.

Metsäkatoasetuksessa tulee huomata, että Suomessa 90 prosenttia metsäkadosta aiheutuu metsämaan siirtymisestä rakentamiseen ja infrastruktuurin käyttöön. Metsätalous hoitaa uudistamisen eikä sitä voi syyttää metsäkadosta. Löysät ilmaisut metsän tilan heikentämisestä on myös syytä jättää asetuksesta pois.

Käsittelyssä on myös paljon muuta.

EU biodiversiteettistrategia on tuomassa kymmenen prosentin tiukan suojelun velvoitteen eri maille. Suomessa tämä on jo täynnä.

Hiiliviljelyä pohdittaessa huomio kannattaa kiinnittää siihen, miten metsät pidetään kasvukunnossa ja kuinka puulla voidaan korvata fossiilisia tuotteita.

Maaperästrategiassa ja monessa muussa esityksessä tarkastellaan turvemaiden metsätaloutta. Hyvin hoidetut kohteet tulee pitää aktiivisessa metsätaloudessa. Epäonnistuneet ojitusalueet sopivat hyvin ennallistamiskohteiksi.

Metsänomistajat voivat kaikesta huolimatta olla ylpeitä metsistään. Metsät ovat ratkaisu moniin globaaleihin ongelmiin. Me myös parannamme jatkuvasti, on sitten kyseessä materiaalitehokkuudesta tai vaikkapa luonnontilan parantamisesta. Kuten alalla jo kymmenen vuotta sitten todettiin, aktiivinen metsien käyttö pelastaa maailman.