Pyydä tarjous

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila: "Kestävä metsänhoito turvaa luonnon monimuotoisuutta, ympäristön tilaa ja vastaa yhteiskunnan metsille asettamiin moniin tavoitteisiin"

Facebook
02.02.2022 | Maa- ja metsätalous

Maatalouspolitiikka uudistuu vuodesta 2023 alkaen. Komissioon on toimitettu Suomen kansallinen ohjelma, jonka hyväksyntä olisi saatava syksyyn mennessä, jotta toteutus ja tukien maksaminen ei vaarannu.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että yhteinen maatalouspolitiikka on edelleen EU:n kovaa ydintä.

- Ruokaturva on asia, jota ei tulla jättämään markkinoiden armoille. Politiikka luo pelisäännöt ja pyrkii kehittämän ruuantuotantoa yhteisten päämäärien suuntaan. Historian saatossa maatalouspolitiikka on monipuolistunut ympäristöasioiden ja maaseudun laaja-alaisen kehittämisen suuntaan. Painopiste on silti tukevasti maataloudessa, Marttila linjaa.

- Uusi ohjelma sisältää entistä enemmän velvoitteita ja kannustimia ilmasto- ja ympäristökestävään maatalouteen. Maatilojen kohtaama hallinnollinen taakka tuskin vähenee, mikä on valitettavaa. Nähtäväksi jää, millä voimalla komissio ajaa ohjelmaan viime hetken muutoksia, joilla tuetaan EU:n uuden ruokastrategian kunnianhimoisia tavoitteita. Yllätyksiä voi olla odotettavissa, Marttila arvioi.

- Komissio on painottanut, että tulevan ohjelmakauden kehittämistavoitteiden on oltava konkreettisia ja mitattavissa. Tuloksia on saatava aikaan. Neuvostoliiton edesmennyt johtaja Stalin lanseerasi sananparren: ”luottamus hyvä, kontrolli parempi”. Stalinin henki elää EU:ssa, Marttila toteaa.

- Maaseudun kehittämisohjelma on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja valtaosa sen resursseista suunnataan maataloutta ylläpitäviin ja kehittäviin toimiin. Ohjelma pyrkii osaltaan kompensoimaan pohjoisista olosuhteisesta aiheutuvia luonnonhaittoja. Taustalla tässä on EU:n periaate, jonka mukaan maatalouden tulisi olla mahdollista kaikkialla unionin alueilla. Merkittävä osa varoista käytetään ympäristön tilaa ja eläinten hyvinvointia parantaviin toimenpiteisiin.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Kuva: MTK

Maaseudun investointien tukeminen edelleen tärkeä osa politiikkaa

Marttilan mukaan tutkimuksen osoittavat, että investointituelle ja nuorten viljelijöiden avustamiselle on tarvetta kilpailukyvyn vahvistamisen ja rakennekehityksen kannalta.

- Investointipolitiikan tavoitteissa korostuu aikaisempaa vähemmän tilakoon kasvu. Lisäresursseja on luvassa resurssitehokkuuteen, riskien hallintaan, eläinten hyvinvointiin ja ilmastoviisaaseen tuotantoon esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannon muodossa. Investointien edistäminen koskee myös maaseudun muita mikro- ja pienyrityksiä. Toimialoja ei ole rajattu, oleellista on yrityksen koko ja sijainti maaseutualueella. Leader-ryhmät jatkavat innovatiivisina maaseudun rahoittajina ja kehittäjinä, Marttila toteaa ja jatkaa:

- Uutena painopistealueena on maaseudun laajakaistainvestointien tuki. Kyläverkkoinvestointeja avustamalla pyritään ulottamaan elinkeinoille välttämätön verkko myös alueilla, joilla sitä ei markkinaehtoisesti rakennettaisi.

Kestävä metsänhoito ylläpitää ja parantaa metsien kasvua ja terveyttä

- Samalla se turvaa luonnon monimuotoisuutta, ympäristön tilaa ja vastaa yhteiskunnan metsille asettamiin moniin tavoitteisiin. Metsätalous on kestävää, kun se ottaa huomioon kestävyyden eri muodot: ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. Kestävä metsänhoito turvaa luonnon monimuotoisuutta, ympäristön tilaa ja vastaa yhteiskunnan metsille asettamiin moniin tavoitteisiin, Marttila määrittelee.

- Osa metsästä on jo nyt talouskäytön ulkopuolella. Itse asiassa Suomen tiukasti suojeltu metsäpinta-ala on jopa yli puolet koko EU:n vastaavasta alasta. Suojelualaa tarvitaan lisää arvokkaissa luontokohteissa varsinkin Etelä-Suomessa. Onneksi metsänomistajat ovat hyvin myötämielisiä tarjoamaan kohteita vapaaehtoisen suojelun ohjelmiin.

- Jos metsä siirretään talouskäytön ulkopuolelle, siltä häipyy kyky tuottaa arvoa puumarkkinoilla. Taloudellisten vaikutusten kannalta on ratkaisevaa, onko metsällä vastaavaa tuottoarvoa erilaisten ekosysteemipalveluiden markkinoilla. Nämä markkinat ovat vielä varsin kehittymättömiä. Laajamittainen metsien siirto talouskäytön ulkopuolelle merkitsisi suoneniskua Suomen kansantaloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille. Metsäalan merkitys Suomen taloudelle on poikkeuksellisen suuri, Marttila painottaa.

MTK peräänkuuluttaa ratkaisuhakuista metsäkeskustelua

Marttila toteaa, että ratkaisuhakuisessa metsäkeskustelussa etsitään vastauksia kysymykseen, miten kestävän kehityksen eri ulottuvuudet voidaan yhdistää.

- Talous, työllisyys, oikeudenmukaisuus, ilmasto, ympäristö vaativat kaikki huomiota. On päästävä irti joko/tai -keskustelusta tilanteeseen, missä pohditaan, miten talous ja ympäristö voidaan yhdessä huomioida. Kestävän, moniarvoisen ja -tavoitteisen metsätalouden edellytykset ovat meillä loistavat.

- Päätöksentekijöinä on satoja tuhansia suomalaisia, joiden arvot, asenteet ja elämäntilanteet vaihtelevat suuresti. Metsälainsäädännöllä on pitkät perinteet ja vahvat toteuttamismallit. Metsät on laajasti sertifioitu ja nämä järjestelmät kehittyvät jatkuvasti uuden tutkimustiedon mukaisesti. Suomen suojelualueiden verkosto on laaja ja täydentyy jatkuvasti vapaaehtoisin järjestelmin. Uusien metsänomistajien koulutus ja neuvontapalvelujen saatavuus näyttelevät merkittävää roolia kestävien toimintatapojen edistämisessä.

Metsien kokonaiskestävyydessä huomioidaan metsien ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset

Marttila korostaa, että Suomen ilmastopolitiikka on kunnianhimoista.

- On tärkeää, että erilaisia ilmastotoimia punnitessa otetaan huomioon näiden hintalappu. Metsien käytön rajoittaminen on kallista ilmastopolitiikkaa, sillä puun hyödyntämisen vaikutukset kansantalouteen ovat todella mittavia. Metsien suuri potentiaali hiilensidonnassa on kyettävä yhdistämään kestävän ja kasvavan talouskäytön kanssa.

EU:n eläinpalkkiojärjestelmä asettaa viljelijät eriarvoiseen asemaan

EU:n eläinpalkkiojärjestelmää ollaan muuttamassa. Euroopan komissio vaatii Suomessa käytössä olevaan eläinpalkkiojärjestelmään muutoksia, järjestelmään kohdistetun tarkastuksen seurauksena. MTK on vaatinut, että EU-komission vaatimasta eläinpalkkiouudistuksesta vuodelle 2022 luovutaan ja Suomen ja EU:n välisiin neuvotteluihin asian ratkaisemiseksi otetaan vuoden aikalisä.

- Maataloushallinnon virkamies kuvasi uudistusta sonnilotoksi. Sitä se olisi, jos yksi päivä vuodessa ratkaisisi, kuka palkkion saa. Meillä on tällä hetkellä voimassa EU:n kehittynein järjestelmä, jossa ei ole väärinkäytösten riskiä. Jokainen jäsenmaa ei tähän pystyisi, ja onkin erikoista, että komissio haluaa siirtää meidät digiajasta kivikauteen.

Marttila sanoo, että uudistus johtaisi siihen, että monen tilan olisi järjesteltävä tuotantoaan uusiksi.

- Tämä vie aikaa, heikentää tuottavuutta ja taloutta. Välityseläinten hinnoittelujärjestelmät olisi uusittava. Aikataulu on ollut niin nopea, että sopeutumistoimia ei ole edes ehditty suunnittelemaan, toteuttamisesta puhumattakaan. Luottamus järjestelmään horjuu nyt pahasti, Marttila sanoo ja jatkaa:

- Tilanteeseen odotetaan ratkaisua näinä päivinä. Uskon, että lähiaikoina saamme tietää lisää. Jos Suomi taipuu nyt EU:n painostuksen alla, se on todellinen takaisku. Jäsenmaalla tulee olla tahto ja kyky taistella, kun vaatimukset ovat kohtuuttomia ja vahingollisia. Simputukseen ei tule alistua. Tyhmän eväät syödään aina ensin, Juha Marttila toteaa.