Alkuvuosi on ollut metsänhoitoyhdistyksien metsäasiantuntijoille kiireinen. Puukauppa on käynyt kiivaana ja samalla metsänomistajien metsänhoitoinnokkuus on kasvanut merkittävästi: Metsälannoitusten kysyntä on yli tuplaantunut puolen vuoden aikana verrattuna edellisiin vuosiin.

Lannoituksen voimakas kasvu kertoo metsänomistajien lisääntyneestä halusta panostaa metsien kasvuun ja samalla innokkaasta osallistumisesta ilmastonmuutoksen hillintään konkreettisesti.

– On ilo nähdä, että metsänomistajat eivät pelkästään puhu vastuullisuudesta, vaan myös toimivat sen mukaisesti. Lannoitus on yksi tehokkaimmista yksittäisistä toimista, joilla metsänomistaja voi lisätä metsänsä hiilinielua ja samalla turvata puuston hyvän kasvun ja arvon tulevaisuudessa, toteaa MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen.

Eniten metsää lannoitetaan tänä vuonna Savotan, Pohjois-Savon, Pyhä-Kalan sekä Päijänteen metsänhoitoyhdistyksien toiminta-alueilla.

Ilmastohyöty: Jopa 30 000 henkilöauton päästöt kompensoitu - vuosittain

Metsänomistajien ennätyksellinen panostus metsälannoituksiin näkyy suoraan ilmastovaikutuksissa. Puolen vuoden aikana solmitut mhy-toimijoiden lannoitukset lisäävät metsien hiilensidontaa arviolta 35 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa seuraavan 6–8 vuoden ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että metsät sitovat yhtä paljon hiiltä kuin mitä syntyy 100 000 Euroopan sisäisestä lennosta – esimerkiksi Helsinki-Berliini-Helsinki-matkasta.

Kyseessä on ilmastoteko, joka vertautuu päästövähennyksiltään myös noin 21 000–30 000 henkilöauton vuosipäästöjen poistamiseen. Vaikutus ei jää hetkelliseksi, vaan jatkuu vuosien ajan samalla koko lannoituksen vaikutuksen ajan, kun puusto vahvistuu ja metsän arvo kasvaa.

Lannoitus on yksi tehokkaimmista yksittäisistä keinoista lisätä metsien hiilinieluja nopeasti ja kustannustehokkaasti. Päästöihin suhteutettuna sen ilmastohyöty on moninkertainen – ja nettovaikutus jää reilusti plussalle, vaikka mukaan lasketaan lannoitteiden valmistuksen ja levityksen aiheuttamat päästöt.

Mitä lannoitus tuo metsänomistajalle euroissa?

Lannoitus on ilmastoteon lisäksi myös kannattava investointi metsänomistajalle.

Tuplaantuneet lannoitusmäärät tuottavat lannoituksen vaikutusaikana yli 300 000 kuutiota lisää puuta metsiin. Tämä puumäärä tarkoittaa käytännössä 16–17 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille. Lannoitus tuo kasvua olemassa olevaan puustoon.

Samalla metsien parempi kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa. Lisääntynyt puun kasvu tarkoittaa enemmän raaka-ainetta kotimaiselle metsäteollisuudelle, uusia työpaikkoja logistiikkaan ja jalostukseen, sekä vahvempaa kotimaista huoltovarmuutta uusiutuvien raaka-aineiden osalta.

Samalla se on osa Suomen ilmastopolitiikkaa ja kansainvälisiä päästövähennystavoitteita.

– Kivennäismaametsien lannoituksen edistäminen on yksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteistä, jolla tavoitellaan 360 000 lannoitettua lisähehtaaria vuoteen 2035 mennessä. Metsänhoitoyhdistysten tekemällä lannoitusten kampanjoinnilla on ollut merkittävä panos tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.

Laskennassa käytetty keskimääräisiä lannoitteiden vaikutusaikoja ja tuotoslukuja. Kompensaatiolaskelmat: Finnairin kompensaatiolaskuri, Traficom-päästölaskuri.

Lähde MTK