MuKi-hankkeella kestäviä ratkaisuja maa- ja puutarhatilojen muovijätteen käsittelyyn

22.06.2023 | Maa- ja metsätalous

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoima MuKi-hanke etsii kestäviä ratkaisuja maa- ja puutarhatilojen muovijätteen varastointiin, logistiikkaan ja uusiokäyttöön. Juuri nyt hanke hakee Järvi-Suomen alueella järjestettäviin yhteistyöpajoihin maatalousyrittäjiä sekä muovijätteen käsittelyyn ratkaisuita tarjoavia yrityksiä.

MuKi-hankkeen (Maatilojen muovit kiertoon -hanke) toiminta-aluetta on koko Järvi-Suomen alue, tarkemmin määriteltynä: Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.

– Yhteistyökumppanihaku koskee kaikkia Järvi-Suomen alueella maatalousmuoveja joko tuottavia, käsitteleviä, kuljettavia tai uudelleen hyödyntäviä tahoja. Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisumalleja maatilojen muovijätteiden keräämiseen ja uusiokäyttöön, projektipäällikkö Aija Hytönen esittelee.

Keväällä MuKi-hankkeen toimesta järjestettiin viisi infotilaisuutta, joiden kautta jaettiin tietoa mm. maatalousmuovin lajitteluun ja käsittelyyn liittyen, jotta se soveltuisi uusiokäyttöön mahdollisimman hyvin. Infotilaisuudet tulevat saataville myös tallenteina.

Maatalousmuovien keräysjärjestelmät ovat puutteellisia

Maatalousmuovien keräysjärjestelmät ovat vielä puutteellisia, sillä Suomessa toimii tällä hetkellä pienten, paikallisten toimijoiden lisäksi vain yksi lähes valtakunnallinen toimija. Tilanteeseen on kuitenkin tulossa helpotusta uuden, vapaaehtoisen tuottajayhteisön kautta. Pakkausmuovien osalta kierrätys onnistuu jo maksuttomasti Suomen Uusiomuovi Oy:n vastaanottoterminaalien kautta. Suomessa on ollut tähän saakka vain pari toimijaa, jotka keräävät maatalousmuoveja, kuten paalimuoveja. Ei siis puhuta tavallisista pakkausmuoveista, joita voi jo nykyisellään viedä maksutta keräykseen.

Hytönen toteaa, että viljelijät eivät saa kierrätettyä toiminnassaan syntyviä maatalousmuoveja.

– Osa maanviljelijöistä on saanut muovinsa energiakäyttöön jäteyhtiöiden kautta, mutta käytänteet eri jätehuoltoyhtiöiden väleillä vaihtelevat suuresti. Kierrätykseen maatalousjätemuoveja on haastavampaa saada.

Suomessa maatalousmuovijätettä syntyy Hytösen mukaan vuosittain noin 12 000 tonnia, josta vain noin 20 % kierrätetään tällä hetkellä. Paalimuovien lisäksi maatiloilla syntyy myös aumamuoveja, suursäkkejä ja kanistereita lisäksi puutarhatiloilta tulee kasvatusharsoja sekä tihkuletkuja. Suurin osa maatalousmuovijätteestä on kuitenkin peräisin paalimuoveista.

Maatalousmuovit soveltuvat hyvin mekaaniseen kierrättämiseen

– Maatalousmuoveja pyritään kierrättämään muoviraaka-aineeksi. Maatalousmuovit soveltuvat erityisen hyvin mekaaniseen kierrättämiseen, koska ne ovat pääsääntöisesti yhdestä muovilaadusta koostuvia tuotteita. Esim. elintarvikemuoveissa on monesti useampia muovilaatuja kalvoina päällekkäin, joka hankaloittaa kierrättämistä.

Hytönen mainitsee, että maatalousmuovien haasteena on niiden likaisuus.

– Mekaaniseen kierrättämiseen kuuluu muovien peseminen. Maatalousmuovijätteen käsittelijän toimesta on kerrottu, että yllättävän likaisetkin muovit soveltuvat kierrättämiseen, kunhan itse muovin polymeerirakenne ei ole vaurioitunut. Muovin polymeerirakenne vahingoittuu esim. auringon UV-säteilyssä, jolloin muovi alkaa haurastua. Muovien likaisuus voi kuitenkin rikkoa laitteita ja häiritä prosesseja.

Maatalousmuovien syntypaikkalajittelu on ensiarvoisen tärkeää

– Kun muovijätettä syntyy maatilalla, se kannattaa suojata liialta kosteudelta sekä maa-ainekselta. Esimerkiksi kasvatusharso imee todella paljon vettä itseensä ja jopa 40 % kasvatusharsokuorman painosta voi koostua vedestä. Maatalousmuovijätteen käsittely on tonnihinnoiteltua, joten kosteus tuo mukanaan myös turhia lisäkustannuksia.

Hytösen ohjeistaa, että maatalousmuovin likaamista kannattaa välttää ja ravistelupuhdistusta suositellaan ennen sen varastointia. On myös tärkeää pakata muovijäte niin, että se voidaan hakea koneavusteisesti.

– Kosteuden ja lian lisäksi kannattaa muistaa varastointiin liittyvät muut turvallisuusnäkökulmat. Muovijätteessä on suuri määrä energiaa, joka syttyessään voi aiheuttaa paljon vahinkoa. Mm. tästä syystä muovijätettä ei ole suositeltavaa säilyttää aivan navetan seinän vierustalla. Jyrsijätkin voivat viihtyä muovikasassa ja siirtyä siitä navetan tiloihin jyrsimään sähköjohtoja.

Hytönen kertoo, että pelastusviranomaiset suosittelevat maatalousmuovikasan säilyttämistä pois näkyviltä.

– On olemassa isoja roska-astioita, joihin muoveja voidaan kerätä, tai jos muovia tulee paljon, muoveja voidaan säilyttää myös merikonteissa, jolloin tyhjentäminenkin on helppoa. Jätemuovit on mahdollista varastoida maantasoon, vanhan katemuovin päälle ja sen päälle voidaan laittaa toinen katemuovi suojaksi. On olemassa myös muovijätepaalaimia, joilla muovit saadaan niputettua kätevästi. Viljelijöillä on paljon kekseliäitä ratkaisuita muovijätteen säilömiseen. Jokaisen tilallisen pitää sovittaa jätemuovin käsittely omiin toimintatapoihinsa, että se olisi mahdollisimman helppoa ja turvallista.

Myös eri maatalousmuovilajit tulisi lajitella omiin kasoihinsa niiden syntypaikalla.

– Kun muovit lajitellaan oikein, se parantaa mahdollisuuksia niiden kierrättämisen onnistumiseen. Syntypaikkalajittelu on tässä ensiarvoisen tärkeää, Hytönen painottaa.

Muovijätteen kierrätyksen parissa työskentelevät pääsevät ideoimaan yhdessä

– Työpajojen kautta pyrimme saamaan saman pöydän ääreen ketjun eri toimijoita tuomaan omia näkökulmiaan esille. Tällainen antaa yleensä paljon ja sieltä alkaa löytymään uusia ajatuksia ja ideoita, joita itse ei ole välttämättä osannut ajatellakaan.

Hytönen mainitsee, että työpajat järjestetään yhteistyössä JAMKin hallinnoiman eMuovi-hankkeen kanssa. eMuovi kehittää maatalousmuovin kierrättämiseen liittyvää alustaekosysteemiä.

– Yhteistyöpajojen kautta saatavia tuloksia tullaan hyödyntämään molempien hankkeiden toiminnassa. On tärkeää, että ihmiset saadaan kohtaamaan toisiaan ja kertomaan mitä halutaan ja mitä ei.

Viljelijät ovat motivoituneita maatalousmuovin kierrättämiseen

– Teimme hankkeen alussa kyselyn viljelijöille. Viljelijöiden oman arvion mukaan, tilalla kertyvistä muoveista olisi noin 70 % uudelleen kierrätettävissä. Monet haluaisivat, että muovi kiertäisi takaisin käyttöön. Viljelijöitä harmittaa, että kierrättäminen on edelleen kalliimpaa kuin muovijätteen energiahyödyntäminen. Koko ketjun pitäisi herätä siihen, että jos muoviraaka-aine halutaan saada kiertoon, kierrättämisen pitäisi olla halvempaa kuin sen energiahyödyntäminen.

Hytönen kertoo, että maatiloilla on myös paljon vanhoja muoveja, jotka eivät sovellu kierrättämiseen.

– Nämäkin muovit olisi tärkeää saada pois tiloilta, ihan jo ympäristötekona, koska muovit eivät kuulu luontoon missään muodossa. Kannustamme muovin poiskeräämiseen luonnosta.

Maatilat voivat alkaa valmistautumaan maatalousmuovin kierrätykseen

– Tilojen olisi tärkeää alkaa miettimään, miten muovit saataisiin sieltä pois – olipa väylä mikä tahansa.

Hytönen ohjeistaa, että kierrätyskäytänteet on tärkeää suunnitella etukäteen niin, että ne on helppoa hoitaa osana normaalia tilan arkea. Tiloilla kannattaa miettiä suunnitelmallisesti miten muovit hävitetään, hoidetaan sopimusasiat jätehuoltoa tarjoavan toimijan kanssa kuntoon, eikä jätetä muoveja luontoon.

– Meihin saa ottaa aina yhteyttä, mikäli jokin asia ihmetyttää. Yksin ei tarvitse asian kanssa taistella. Olemme mukana OKRA:ssa JAMK:in osastolla ja sinne saa tulla paikan päälle nykimään hihasta.

Hanke toteutetaan 1.9.2022–29.2.2024 välisenä aikana. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja se toteutetaan yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun sekä MTK Pohjois-Savon kanssa.

Hankkeen tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat Järvi-Suomen alueelliset ja paikalliset MTK:t (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala). Yhteistyötä tehdään myös maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden, ProAgrian ja alueen luonnonvara-alan oppilaitosten kanssa. Yhteistyökumppaneina on myös muovialan yrityksiä sekä alueella toteutettavia muita kierrätykseen liittyviä hankkeita.

Hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (JÄSMY), Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon Ely-keskukset sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja LAB-ammattikorkeakoulu.

Ajankohtaiset uutiset MuKi-hankkeen verkkosivuilta

– Hankkeen verkkosivuilla haetaan yhteistyökumppaneita loppuvuoden aikana järjestettäviin työpajoihin. Jokaisella hankealueella järjestetään yksi yhteistyöpaja, joiden tarkemmat ajat ja paikat ilmoitetaan alkusyksyn aikana, Hytönen lupaa.

Työpajat ovat yksipäiväisiä ja niiden kautta saatavia tuloksia hyödynnetään MuKi-hankkeessa luotavassa toimintamallissa.

– Meillä käytetään apuna paikkatietojärjestelmää ja logistiikan ammattilaiset suunnittelevat toimintamallia. Hankkeelle on toivottu myös jatkoa.

Hytönen rohkaisee kaikkia maatalousmuovien kierrättämisestä kiinnostuneita tahoja olemaan yhteydessä hanketyöntekijöihin ja esittämään näille toiveita työpajoihin liittyen. Hankkeen työntekijät reagoivat kaikenlaisiin kyselyihin ja tiedusteluihin.