40-vuotiaan Kone-Ketosen menestyksen salaisuus on asiakkaiden tarpeisiin perustuvan tuotekehityksen ansiosta syntyneet erinomaisen tehopainosuhteen omaavat tuotteet. Tehokas uutuusmalli Keto 42 täydentää pienempien Keto-harvestereiden mallistoa. Se sijoittuu harvesteripäiden Forst ja Keto 51 väliin.

Metsänhoidossa harvennushakkuiden merkitys on ollut korostumaan päin.

– Pienemmän kokoluokan harvestereille, joissa tarvitaan keveyttä ja tehoa on siis kysyntää. Keto 42 on hieman painavampi kuin Forst, mutta kapasiteettia ja tehoa on huomattavasti enemmän, kuvailee myynnistä vastaava Jari Hakala.

Keto 42:ta on testattu huolellisesti Ruotsissa sikäläisen alustakonevalmistaja Vimekin uuden konemallin kanssa. Ruotsissa jo myynnissäkin olleen Keto 42 myynti aloitetaan myös Suomessa.

Hybridijärjestelmällä ekstratehoa

Päästövaatimukset ovat laskeneet harvesteripäiden alustakoneiden moottorikokoja ja -tehoja. Tämä koskee varsinkin kaivinkoneita, joissa tonnimäärä saattaa olla suuri, mutta moottori pienenpuoleinen. Näin ollen koneeseen liitettävä harvesteripää voi tarvita ”lisäpotkua”. Tähän tarpeeseen vastaa Kone-Ketosen innovatiivinen hydrauli-hybridijärjestelmä Karate.

– Se antaa syöttöön lisää tehoa, jolloin työskentely onnistuu pienitehoisellakin alustakoneella. Hybridijärjestelmä ottaa energiaa talteen ja vapauttaa sitä tarvittaessa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta taustalla on monen vuoden kehittämistyö.

Vuonna 2018 lanseerattua Karate-järjestelmää hyödyntävät harvesteripäät ovat lyöneet onnistuneesti läpi maailmalla. Karate-järjestelmän kehittäminen on kuvaava esimerkki Kone-Ketosen tavasta toimia ja suunnitella tuotteita. Kone-Ketonen haluaa tehdä koneita asiakkaittensa tarpeisiin. Asiakaspalaute on avainasemassa.

– Vuonna 2012 ryhdyimme kehittämään japanilaisille asiakkaille monimutkaista sykeharvesteripohjaista kaatopäätä, mutta emme saaneet siitä tarpeeksi hyvin toimivaa. Japanilaisten tarve pienten kaivinkoneiden tehokkaisiin harvesteripäihin kuitenkin säilyi, ja ryhdyimme kehittämään hybriditeknologiaa hyödyntävää harvesteria. Siinä onnistuimme, Hakala toteaa.

Telasyöttö ei takeltele

Erinomainen tehon ja painon suhde on aina ollut Kone-Ketosen harvesteripäiden valttikortti.

– Meillä on kevyet kourat, joissa on tehokkaat syötöt ja sahat, Jari Hakala tiivistää.

Kone-Ketonen on siinä mielessä ainutlaatuinen harvesteripäiden valmistaja, että se käyttää tuotteissaan yksinomaan telaketjusyöttöä.

– Se soveltuu puiden karsimiseen vaikeissa kohteissa, kuten paikoissa, joissa on vähän tilaa tehdä tarkkaa harvennusta, tai vuorten rinteillä, joilla meidän ratkaisumme pystyy syöttämään puita jyrkkäänkin ylämäkeen. Kaatopään liikerata on jopa 160 astetta.

– Puuta ei tarvitse ajaa kourassa edestakaisin, vaan karsinta menee läpi kerralla. Muutama vuosi sitten olin käymässä USA:ssa Tennesseen osavaltiossa. Siellä mittasimme halkaisijan paksuimmasta oksasta, joka suurimmalla harvesterillamme oli kertavedolla karsittu. Mitta oli 12 tuumaa eli n. 30,5 cm, kertoo Hakala.

– Ruotsalaiset kutsuvat Kone-Ketosen kouria nimellä ”kustgripen” eli rannikkokoura, mikä viittaa siihen, että rannikolla kasvaa yleensä pahaoksaisia puita.

– Myös puiden mittaus perustuu teloihin. Emme käytä minkäänlaista mittapyörää. Mittaus on muihin harvesterivalmistajiin verrattuna tarkinta, eikä kalibrointia tarvita.

Jari Hakala muistuttaa, että Kone-Ketosen tuotevalikoima on laaja.

– Meillä on tuotteita sekä pieni- että suuritehoisiin koneisiin. Pienimmät harvesteripäät painavat 300 kg ja suurimmat 3,2 tonnia.

Vientiä Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin

Vienti muodostaa Kone-Ketosen myynnistä tällä hetkellä yli 80 %. Yhtiö on toimintansa alusta saakka panostanut vientimarkkinoihin, aluksi Ruotsiin ja Isoon-Britanniaan, myöhemmin Saksaan ja muualle Länsi- ja Keski-Eurooppaan.

– Pohjois-Amerikan ja Japanin markkinoille menimme 1990-luvun alussa. Pohjois-Amerikka on sillä tavalla haastava alue, että siellä kysyntä on nopealiikkeistä. Vuosittaiset vaihtelut voivat olla isojakin.

– Tuotteemme soveltuvat pohjoisen pallonpuoliskon metsiin ja puulajeihin. Emme valmista harvestereita eukalyptuksen korjuuseen.

Jari Hakalan mukaan Itä-Euroopan maat ovat lupaava markkina-alue, koska siellä ollaan vasta nyt siirtymässä koneelliseen puunkorjuuseen.

– Nykyinen maailmantilanne tosin vaikeuttaa monella tavalla puunkorjuun kehittymistä itäisessä Euroopassa.

– Viime vuodet ovat olleet erikoisia, on ollut pandemia ja komponenttipula, ja sota Ukrainassa jatkuu edelleen. Toivottavasti ei tule lisää uusia yllätyksiä, Hakala pohtii.

Jatkuvaa tuotekehitystä

Kone-Ketonen Oy on kotimainen perheyritys, jolle tuli tänä vuonna täyteen 40 vuotta.

Jari Hakala kertoo, että Kone-Ketosen perustaja Lauri Ketonen on edelleen mukana tuotekehityksessä ja asiakasrajapinnassa.

– Hän on kiinnostunut tapaamaan asiakkaita ja kuulemaan palautetta. Lauri on keksijähenkinen ihminen, jolta eivät ideat lopu. Laurin lukuisat patentit ovat pienelle yhtiölle tärkeitä menestyksen eväitä.

– Yhtiön tuotekehitys ja -testaus toimii koko ajan intensiivisesti taustalla. Asioita kokeillaan, ja toimiviksi todettuja ratkaisuja otetaan käyttöön.

Asiakkaiden tavoitettavissa

Jari Hakala mainitsee, että Kone-Ketonen ei suinkaan ole maailman ainoa telasyöttöisten harvesteripäiden valmistaja.

– Kilpailu on kovaa telasyöttöisiä koneita tekevien ulkomaisten valmistajien kanssa sekä kotimaisten isojen merkkien kanssa. Kun liikumme maailmalla asiakkaita tapaamassa ja messuilla esittäytymässä, niin törmäämme myös näiden isojen merkkien edustajiin. Täytyy sanoa, että meillä Suomessa ja myös Ruotsissa on todella kovatasoista metsäkoneosaamista, aivan maailman kärkeä. Tämä on hieno asia.

Kotimaan markkinoilla Kone-Ketonen on sekä valmistaja että myyjä.

– Olemme tavoitettavissa matalalla kynnyksellä. Meihin voi huoletta ottaa yhteyttä, jos vaikka 1980-luvulla valmistettu Keto-harvesteri täytyisi saada puunkorjuuseen sesonkiaikana. Autamme mielellämme.

www.kone-ketonen.fi | Facebook | Instagram | YouTube

Myynti ja tekninen tuki: Jari Hakala, +358 20 734 4651, [email protected]