Pohjois-Pohjanmaan viljelyolosuhteet poikkeavat monin tavoin eteläisemmästä Suomesta. Siksi myös viljelyratkaisujen ja lajikevalintojen on perustuttava paikallisiin kokemuksiin ja tutkimustietoon. Tätä varten käynnistettiin Pohjoisen vyöhykkeet – Kyllä kasvaa! -hanke, jossa kehitetään alueen kasvintuotantoa käytännönläheisesti viljelijöiden tarpeista lähtien.

ProAgria Pohjois-Suomen vetämässä hankkeessa ovat mukana myös Luonnonvarakeskus Luke sekä useat yhteistyökumppanit.

Hankkeen projektipäällikkö Meri-Tuuli Kemppaisen mukaan tavoitteena on tarjota viljelijöille lisää tietoa, uusia toimintamalleja ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

– Tarkoitus on kehittää meidän alueen viljelyä niin, että viljelijällä olisi enemmän tietotaitoa ja käytännön ratkaisuja omiin olosuhteisiin, Kemppainen kertoo.

Punahome haastaa kauranviljelyä

Yksi hankkeen keskeisistä teemoista on ollut punahome, joka aiheuttaa erityisesti kauranviljelyssä merkittäviä ongelmia. Jos homemyrkkyjen raja-arvot ylittyvät, sato ei kelpaa elintarvikekäyttöön ja pahimmillaan sitä voi olla vaikea saada kaupaksi lainkaan.

– Jos heinäkuu on kostea kauran kukinnan aikaan, punahomeriski kasvaa nopeasti, Kemppainen sanoo.

Ruukin tutkimuspelloilla toteutettavissa demokokeissa tutkitaan muun muassa kauralajikkeiden kestävyyttä punahometta vastaan. Kokeita tehdään usean vuoden ajan, jotta tuloksista saadaan mahdollisimman luotettavia myös vaihtelevissa sääoloissa.

Hankkeessa tutkitaan myös nurmen viljelyä, resurssiviisaita tuotantomenetelmiä sekä puna-apilan siementuotantoa pohjoisissa oloissa. Samalla pyritään löytämään käytännön ratkaisuja esimerkiksi optimaaliseen korjuuaikaan ja maan kasvukunnon parantamiseen.

Pellonpientareelta käytännön oppia

Käytännönläheisyys näkyy myös hankkeen tapahtumissa. Pellonpiennartilaisuuksissa viljelijät pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden ja toistensa kanssa matalalla kynnyksellä. Lisäksi hankkeessa toimii mm. täsmäviljelyyn keskittyvä pienryhmä sekä nuorten luomuviljelijöiden ryhmä.

– Viljelijöille on usein helpompi osallistua lyhyisiin, lähellä järjestettäviin tapahtumiin, Kemppainen toteaa.

Keskusteluissa ovat nousseet esiin myös viljelyn kannattavuus sekä pölyttäjien merkitys sadon muodostumisessa. Esimerkiksi rypsillä ja puna-apilalla pölyttäjien vaikutus voi olla ratkaiseva.

– Viljelijät tekevät paljon ratkaisuja, joilla voi olla vaikutusta myös pölyttäjien elinympäristöihin. Näistä asioista tarvitaan lisää tietoa, Kemppainen sanoo.

Tietoa ja verkostoja viljelijöille

Kesän aikana hankkeessa järjestetään uusia pellonpiennartapahtumia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Lisäksi ensi vuodelle on suunnitteilla uusi Kyllä kasvaa pohjoisessakin -seminaari sekä myöhemmin myös ulkomaan opintomatka viljelijöille.

www.proagria.fi/hankkeet/pohjoisen-vyohykkeet

www.luke.fi/fi/projektit/povy