Puun käyttöä maatilarakentamisessa halutaan lisätä, koska puulla on paljon myönteisiä ominaisuuksia ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin 30 % kaikista kasvihuonepäästöistä. Noin 10 % rakennuskannasta on maatalousrakennuksia, joten puurakentaminen tarjoaa yhden tehokkaan keinon pienentää maatalouden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali, joka myös varastoi hiiltä maatalouden rakennuksissa jopa satojen vuosien ajan. Puu on monikäyttöistä, kevyttä ja helposti muokattavaa materiaalia, jota voidaan käyttää kantaviin rakenteisiin sekä muuhun rakntamiseen. Lisäksi puurakenteet ovat täysin kierrätettäviä.

Vaikka puu ei kokonaan korvaakaan muita maatalouden rakennusmateriaaleja, se toimii erinomaisesti hybridirakentamisessa, jossa hyödynnetään useiden eri materiaalien vahvuuksia. Mikä parasta, tulevaisuudelta voidaan odottaa yhä kehittyneempiä puurakentamisen ratkaisuja.

Lämpimien Rakennusten hiilijalanjälki syntyy pääasiassa niiden käytön aikaisesta energiasta, jolloin rakennusmateriaalien merkitys jää alla neljännekseen kokonaisuudesta. Energian muuttuessa yhä vähäpäästöisemmäksi, rakennusmateriaalien merkitys korostuu. Samalla korostuvat puun myönteiset ominaisuudet vähäpäästöisenä ja hiiltä tehokkaasti sitovana materiaalina.

Erityisesti maataloudessa puun käytöllä on erityisen suuri merkitys, koska rakennukset ovat usein viileitä tai kylmiä. Jos neliömetri betoniseinää tuottaa 110 kg hiilidioksidipäästön, neliömetri puuseinää puolestaan varastoi 50 kg hiiltä.

Monilla tiloilla on hyvät metsävarannot, jolloin oman puutavaran hyödyntäminen maatilarakentamisessa tarjoaa hyvän mahdollisuuden taloudelliseen rakentamiseen.

Oman puutavaran käyttö ei edellytä puutavaran CE-merkintää, ainoastaan kantavien rakenteiden osalta vaaditaan lujuuslajitellun sahatavaran käyttöä.

Suomen metsäkeskuksen "Puuta maatilarakentamiseen" -hanke alkoi vuonna 2022 ja päättyy syyskuun 2024 lopussa. Hankkeen rahoittajana on Maa- metsätalousministeriö ja toteuttajana Suomen Metsäkeskus. Osatoteuttajina ovat olleet ProAgria Oulu ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Yhteistyö on käsittänyt yhteisiä maatilakäyntejä karjataloustiloilla ja samalla on pilotoitu puunkäytön edistämiseen liittyvää neuvontapalvelua.

Eläinsuojissa puu tarvitsee kumppanikseen betonia ja terästä

– On olemassa tiettyjä eläintauteihin liittyviä asioita, jotka rajoittavat puukäytön mahdollisuutta joiltakin osin. Esim. broilerituotannon yhteydessä on jokaisen kasvatuserän välissä tehtävä kasvatushallien pesu sekä desinfiointi. Tällaisessa kohteessa betonihalli puolustaa paikkaansa, koska näin taudit saadaan pidettyä pois, hankkeen projektipäällikkö Martti Kangasniemi toteaa.

Hän jatkaa kertoen, että Suomessa eläintuotanto on hyvin puhdasta, mikä perustuu pitkälti siihen, että tuotantotilat pidetään hyväkuntoisina ja siisteinä ja eläintaudit osataan ennalta ehkäistä antibioottivapaasti.

– Eläintuotantotiloilla puunkäytölle pitää pohtia järkeviä käyttökohteita, joka tapahtuu hyvän suunnittelun kautta. Puun käyttöä voidaan hyvin lisätä esimerkiksi suunnittelemalla tiloja niin, että eläimet eivät ole puuseinien kanssa kosketuksessa

Ruotsissa on Kangasniemen mukaan hyvin tyypillistä, että esim. kattoa kannattelevat pylväät on toteutettu liimapuusta, toki tarvittavilta osin suojattuna – Suomessa sitä virkaa hoitavat pääosin teräsbetonipylväät. Karjarakennusten katoissa on usein reilusti puuta sekä Suomessa että Ruotsissa

– Puunkäytön tehostamisen näkökulmasta on keskeistä karjarakennuksen hyvä suunnittelu. Usein navetan päädyissä on paljon ovia, eivätkä eläimet liiku siellä. Navetta rakennetaan suurelta osin betonista, erityisesti lantakuilujen ja puhtaanapidon takia, mutta navetan päädyssä betoniseinille ei ole olisi varsinaista tarvetta. Uudiskohteissa olisi tähdättävä hybridirakentamiseen, jonka puitteissa kuhunkin kohteeseen laitettaisiin sinne parhaiten soveltuvaa materiaalia. Suunnittelua olisi siis tehtävä toiminnallisuuden lisäksi myös järkevän materiaalikäytön näkökulmasta, Kangasniemi pohtii.

Ilmastokysymykset velvoittavat puunkäytön lisäämiseen

– Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali ja samalla tehokas hiilensitoja, sillä puurakennukset muodostavat pitkäaikaisia hiilivarastoja. Maatalouden ilmastokuormituksen pienentämiseen pyrkivät myös elintarvikeyritykset. Vaatimukset tulevat kuluttajilta ja matkaavat elintarviketeollisuuden toimijoiden kautta aina alkutuotantoon saakka.

Kangasniemen mukaan betoni- ja terästeollisuus dominoivat rakennusliiketoiminnaksi muuttuneessa maatalousrakentamisessa, koska näillä on ollut paremmin tuotteistettuja ja pidemmälle vietyjä ratkaisuita kokonaisuuksien rakentamiseen. Jotta puuteollisuuden tarjoamat ratkaisut voisivat pärjätä, siellä tarvitaan myös betoniosaamista, jolloin erilaiset hybridiratkaisut ovat välttämättömiä.

– Nykyisessä maatilarakentamisessa on syytä käyttää monipuolisesti erilaisia rakennusmateriaaleja. Pääviestimme on, että puulla on myönteisiä vaikutuksia ja sen käyttöä tulisi pystyä lisäämään.

Kangasniemi mainitsee, että vaikka teräksellä ja betonilla vahva jalansija sekä tuotekehitystyö vähäpäästöisempien materiaalien valmistamiseksi, on puu lopulta ainoa aidosti uusiutuva rakennusmateriaali.

– Teimme vertailulaskelman konesuojahallista, jolle lasketettiin hiilijalanjälki. Kun vastaava halli tehtiin teräksestä, hallin hiilijalanjälki oli noin kaksinkertainen puusta valmistettuun halliin verrattuna. Puuhallin muodostama hiilivarasto oli yli nelikertainen. Puuhallin ilmastokuormitus tulee pääasiassa peltikatosta ja perustuksesta.

Puurakentaminen ei vaadi metsien parturointia

– Helposti ajatellaan, että puurakentaminen vaatii metsien kaatamista. Näen asian kuitenkin niin, että jos sahojen tuotannosta menee nyt 80 % vientiin ja meillä alettaisiin rakentamaan yhä enemmän puusta, puun prosentuaalinen vientimäärä pienenisi ja kotimarkkinoiden kysyntä suurenisi. Puurakentamisen lisäämisen vuoksi puuta ei siis kaadettaisi yhtään aiempaa enemmän, vaan kyse olisi pikemminkin siitä, minne puutavara ohjautuu. Samalla syntyy uusia työpaikkoja sekä enemmän aluetaloudellisia hyötyjä Suomeen, Kangasniemi toteaa.