Sahateollisuus ry:n mukaan kansallinen ennallistamissuunnitelma jättää avoimiksi keskeisiä metsiin liittyviä kysymyksiä, kuten ennallistettavat pinta-alat, kustannukset ja vaikutusarviot. Järjestön mukaan lausunnoilla ollut suunnitelmaluonnos luo koko metsäsektorille merkittävää epävarmuutta.

Sahateollisuus ry pitää luonnon monimuotoisuuden vahvistamista tärkeänä tavoitteena. Ennallistaminen ja aktiivinen metsätalous voidaan sovittaa yhteen, kun toimet kohdennetaan vaikuttavasti ja ne perustuvat tutkittuun tietoon, vapaaehtoisuuteen ja kannustimiin.

Keskeiset metsäkysymykset edelleen avoinna

Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos jättää edelleen avoimiksi useita keskeisiä metsiin, kustannuksiin ja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä.

Hallitus linjasi jo maaliskuussa 2025, että ennallistamissuunnitelmassa on sovitettava yhteen ennallistamistavoitteet ja yritysten kilpailukyky. Valmistelussa tulee huomioida kustannukset, huoltovarmuus, omavaraisuus sekä vaikutukset kansantalouteen, aluetalouteen ja maaseutuun.

Sahateollisuuden mukaan nämä reunaehdot eivät kuitenkaan näy riittävästi nykyisessä valmistelussa.

– Keskeisten metsäluontotyyppien määritelmät ovat auki ja siten ennallistamisen piirissä oleva hehtaarimäärä on valtava kysymysmerkki. Lisäksi heikentämättömyysvelvoitteesta ei ole linjausta. Puun saatavuus ja vapaaehtoiset luonnonhoitotoimet eivät saa vaarantua. Jos puun jalostamisen kilpailukykyä heikennetään Suomessa, tehdään töitä esimerkiksi Ruotsin ja Venäjän yritysten puolesta, Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto kommentoi.

Ennallistamisen kustannukset herättävät huolta

Suunnitelmaluonnoksessa ennallistamistoimien kokonaiskustannuksiksi vuosina 2026–2050 arvioidaan noin 1,2 miljardia euroa vuodessa eli yhteensä noin 30 miljardia euroa. Kyse on alustavasta arviosta, mutta se tuo esiin kustannusten mittakaavan. Jo vuosina 2026–2031 valtiontalouden lisärahoitustarve olisi keskimäärin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

– Suomen hävittäjähankinnat olivat noin 10 miljardia euroa ja ennallistamisen kustannukset olisivat 30 miljardia euroa. Julkisen talouden rahoitusvaje kohoaa ennallistamisessa nopeasti miljardiluokkaan. Julkinen talous on kriisissä ja vapaamatkustajille ei ole paikkoja tarjolla velkalaivan tervehdyttämisurakkaan. Ei edes ennallistamisen kautta. Suunnitelmasta on tehtävä toteuttamiskelpoinen julkisen talouden puitteissa, Sahateollisuus ry:n Aalto jatkaa.

Epävarmuus varjostaa investointeja

Luonnoksessa nostetaan esiin useiden lakien tarkastelutarvetta. Lisäksi metsien osalta käydään jatkokeskusteluja Euroopan komission kanssa. Luonnonvarakeskuksen ennallistamisskenaarioissa hakkuumahdollisuudet vähenevät toimenpiteiden laajuudesta riippuen 2 –15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

– Suomeen voimakkaasti investoineet sahayritykset joutuvat tämän suunnitelman perusteella toimimaan sumussa. Esimerkiksi 15 miljoonan kuution hakkuumäärän lasku vastaisi noin 1 –2 sellutehtaan ja 15 teollisen mittakaavan sahan vuotuista puunkäyttömäärää. Mikäli pinta-aloja ei tiedetä ja metsien käyttöön liittyviä mahdollisia rajoituksia ei tunneta, ei myöskään voida uskottavasti arvioida vaikutuksia kilpailukykyyn ja aluetalouteen, Sahateollisuus ry:n Aalto toteaa.

Suomen kannattaa valita keinot, joilla saadaan mahdollisimman suuri luontohyöty mahdollisimman pienillä haitallisilla vaikutuksilla puun saatavuuteen, kilpailukykyyn ja kansantalouteen. Ennallistamissuunnitelmasta ei pidä muodostaa uutta suojeluohjelmaa, vaan aktiivinen luonnonhoito ja metsätalouden kanssa yhteensopivat ratkaisut on pidettävä vahvasti mukana.

Lähde Sahateollisuus ry