Pohjois-Pohjanmaan suometsissä eletään murrosta. Kun routajaksot lyhenevät ja talvet muuttuvat aiempaa epävakaammiksi, perinteinen talvikorjuu ei enää yksin riitä turvaamaan puuhuoltoa. Katse siirtyy yhä vahvemmin ympärivuotiseen puunkorjuuseen ja erityisesti kesäkorjuun mahdollisuuksiin. Aihetta on selvitetty Suomen Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun yhteisessä Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hankkeessa, jossa on tarkasteltu suometsien käsittelyä, kesäkorjuuta ja jatkuvaa kasvatusta muuttuvassa ilmastossa.

– Onhan talvet muuttuneet tosi paljon lyhykäisemmiksi. Kyllä sieltä pitäisi saada sitä puuta liikkeelle kesäaikanakin, toteaa Metsänhoitoyhdistys Oulun seudun toiminnanjohtaja Tapio Kylmänen.

Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla kysymys on merkittävä, sillä suuri osa hakkuumahdollisuuksista sijaitsee turvemailla. Jos puunkorjuu olisi mahdollista vain routa-aikaan, osa puuvaroista jäisi käytännössä hyödyntämättä.

Kantavuus ratkaisee

Kesäkorjuun suurin haaste on maapohjan kantavuus. Turvemailla raskaat koneet voivat aiheuttaa helposti maastovaurioita tai upota pehmeään maahan.

– Maapohjan kantavuushan se on se suurin haaste. Koneet ovat isoja ja raskaita. Jos maasto ei kanna, syntyy helposti liikaa vaurioita, Kylmänen sanoo.

Kesäkorjuu ei kuitenkaan ole täysin uusi asia. Sitä on tehty jo pitkään niillä kohteilla, joilla olosuhteet sen sallivat. Nyt sen tarve vain kasvaa.

Suomen Metsäkeskuksen projektipäällikkö Sari Hilli kertoo, että hankkeessa pyrittiin löytämään kohteita, jotka soveltuvat sulan maan aikaiseen korjuuseen.

Metsätalousinsinööri (AMK) Matti Vuotin mukaan kohdevalinta on ratkaisevassa asemassa.

Ensimmäiseksi tarkastellaan tieyhteyksiä. Sen jälkeen arvioidaan puuston määrä, ojituksen toimivuus ja turvekerroksen paksuus.

– Vaikka ojitus olisi kunnossa, kovat sateet voivat pilata kesäkorjuun, Vuoti muistuttaa.

Maastossa erot voivat olla suuria, vaikka karttatiedot näyttäisivät kohteet hyvin samankaltaisilta. Suometsissä pienetkin erot kuivatusolosuhteissa vaikuttavat nopeasti kantavuuteen.

Pienille metsäkoneille olisi kysyntää

Metsänomistajien keskuudessa on noussut esiin toive kevyemmistä koneista, jotka soveltuisivat paremmin pehmeille maille. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.

Korjuuyrittäjät käyttävät pääosin samoja koneita sekä kivennäismailla että turvemailla. Erillisen, vain kesäkorjuuseen tarkoitetun kaluston hankinta olisi kallista.

– Ei ole mahdollista ostaa pientä kevyttä konetta, jota käytetään ehkä pari kuukautta vuodessa, Kylmänen toteaa.

Pienemmät koneet ovat myös tuottavuudeltaan heikompia. Kun koneinvestointien täytyy olla käytössä ympäri vuoden, pelkkään suometsäkorjuuseen erikoistuminen ei nykytilanteessa houkuttele yrittäjiä.

Myös tieverkoston merkitys korostuu. Vaikka leimikko soveltuisi kesäkorjuuseen, puu täytyy saada kuljetettua pois.

– Tiestön rahoituksen turvaaminen olisi kyllä tärkeää, sanoo Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Anu Hilli.

Metsäautoteiden perusparannukset ovat kalliita hankkeita, ja maanomistajien maksuosuus on usein merkittävä valtiontuista huolimatta.

Jatkuva kasvatus kiinnostaa

Hankkeessa tarkasteltiin myös jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia suometsissä. Menetelmä kiinnostaa erityisesti siksi, että metsä säilyy koko ajan puustoisena.

Jatkuvassa kasvatuksessa nähdään hyötyjä muun muassa vesistövaikutusten hallinnassa, hiilen sidonnassa sekä maisema- ja virkistysarvoissa.

– Siinä ei jää sitä niin sanottua nollavaihetta. Metsä tuottaa koko ajan, Kylmänen kuvaa.

Menetelmä ei kuitenkaan sovi kaikille kohteille. Korjuu on vaativampaa, koska jäljelle jäävää puustoa ja taimikkoa täytyy varoa.

– Kohdevalinta on erityisen tärkeää, Vuoti korostaa.

Asiantuntijoiden mukaan jatkuva kasvatus vaatii myös enemmän suunnittelua ja ammattitaitoa sekä metsäsuunnittelijalta että koneenkuljettajalta. Lisäksi siirtyminen tasaikäisestä metsästä eri-ikäisrakenteiseen metsään voi kestää vuosikymmeniä.

Yhtä oikeaa ratkaisua ei ole

Hankkeen tärkeintä antia on ollut asiantuntijoiden mukaan tiedon lisääminen. Metsänomistajat ovat päässeet tutustumaan käytännön kohteisiin ja näkemään, kuinka paljon vaihtelua suometsien välillä voi olla. Samalla vahvistui käsitys siitä, ettei yhtä yksittäistä ratkaisua ole olemassa.

Kesäkorjuu tulee todennäköisesti lisääntymään, mutta sen rinnalla tarvitaan parempaa tieverkostoa, tarkempaa kohdevalintaa ja vähitellen kehittyvää kalustoa.

– Yhtäkkistä ratkaisua ei ole. Kun jokainen osa-alue kehittyy vähän, sitä kautta päästään eteenpäin, Kylmänen tiivistää.

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanke (Metsäkeskus)

Metsänhoitoyhdistys Oulun seutu: yhdistyksen esittely

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet: Hankkeen toteutusaika on 1.8.2024–31.10.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.