Yksi tärkeimmistä metsänhoitotöistä on taimikon varhaishoito, jossa poistetaan vesakkoa ja tehdään tilaa kasvatettaville puuntaimille. Varhaishoitoa tehtiin metsätalouden tuella viime vuonna enemmän kuin edeltävinä vuosina. Varhaishoidon tarve on kuitenkin edelleen suuri. Koko maassa pieniä taimikoita hoidetaan tukivaroilla noin kolmannes hoitotyön tarpeesta.

Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaan vuotuinen taimikoiden varhaishoidon tarve on koko maassa noin 157 000 hehtaaria. Tämä on käytännössä noin kaksi kertaa pääkaupunkiseudun kokoinen alue.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea. Viime vuonna tukivaroilla hoidettiin pieniä taimikoita noin 50 000 hehtaarin verran, eli 32 prosenttia varhaishoidon tarpeesta. Varhaishoitoa tehtiin kuitenkin enemmän kuin edeltävinä vuosina, jolloin työmäärät ovat jääneet alle 40 000 hehtaariin.

– Nykyään tuki taimikon ja nuoren metsän hoitoon haetaan vasta työn tekemisen jälkeen Metsäkeskuksesta. Tuen hakeminen on yksinkertaistunut aiempaan verrattuna. Tämä on osaltaan voinut vaikuttaa taimikon varhaishoidon työmäärien kasvuun viime vuonna, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajat tekevät tai teettävät taimikon varhaishoitoa myös ilman valtion tukia. Tästä omatoimisen työn määrästä ei ole saatavilla luotettavaa arviota.

Varhaishoidon aika on usein viiden vuoden kuluttua taimien istutuksesta

Pieniä taimikoita hoidettiin aktiivisimmin suhteessa hoitotyön tarpeeseen Päijät- ja Kanta-Hämeessä sekä Pohjois-Savossa. Kaikissa näissä maakunnissa varhaishoidon tavoitemääristä saavutettiin vähintään kolmannes.

Taimikon varhaishoitoa tehtiin sen tarpeeseen nähden vähiten Lapissa, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.

Pieniä taimikoita hoidettiin suurimmalla pinta-alalla Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

– Metsänhoitotyötä pitäisi suunnata erityisesti juuri näihin pieniin taimikoihin, sillä niiden oikea-aikainen hoito vaikuttaa positiivisesti koko puuston elinajan. Varhaishoito on ajankohtaista tehdä yleensä noin viiden vuoden kuluttua metsän uudistamisesta, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Varhaishoidon yhteydessä voi tehdä valintoja, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Havupuutaimikoihin voi jättää esimerkiksi luontaisesti kasvuun lähteneitä lehtipuita, jos ne eivät varjosta kasvatettavaa puustoa. Sekapuustoisuus lisää luonnon monimuotoisuutta sekä pienentää tiettyjä metsätuhoriskejä.

Metsänomistajat voivat katsoa tietoja oman metsän kiireellisistä metsänhoitotöistä Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta.

Lähde: Metsäkeskus