YSAO kehittää alkutuotannon kilpailukykyä uusimmalla teknologialla
29.06.2020 | Maa- ja metsätalous
Ylä-Savon ammattiopisto YSAO vahvistaa maatalousteknologista vaikuttavuuttaan Alkutuotannon koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen -hankkeella. YSAO:n Peltoniemen yksikköön (aiemmin Peltosalmen yksikkö, PEMO) toteutetaan demonstraatioympäristö, jossa hyödynnetään työkoneiden uusinta teknologiaa keventämään niin henkilötyötä kuin hiilijalanjälkeä.– Hankkeessa tuomme modernia teknologiaa lähelle alan toimijoita ja opiskelijoita. Tavoitteena on parantaa alkutuotannon kilpailukykyä ja tehokkuutta sekä pienentää hiilijalanjälkeä, kertoo Joni Aisla, YSAO:n maatalousteknologian opettaja ja hankeasiantuntija.– Uuden teknologian välineet ovat käytössä opetuksessa ja opetustilan töissä. Vertaamme uusia ja vanhoja menetelmiä keskenään ja saamme siten kokemuspohjaista tietoa tehokkuuden lisääntymisestä ja siitä, millaisessa suhteessa se on investointiin. Koetetaan saada tehtyä vähemmällä enemmän.Automaatiolla tarkkuutta ja tehokkuuttaHankkeessa on kevään 2020 aikana hankittu YSAO:n Peltoniemen yksikköön traktori ja noukinvaunu. Molemmissa on runsaasti tietotekniikkaa ja automatiikkaa.Traktori on saksalainen Fendt 720 Profi Plus. Se on varustettu automaattiohjauksella, joka peltotöissä kykenee 2 cm:n etenemistarkkuuteen. Traktorissa on myös telemetriajärjestelmä, jolla koneelle voi verkon kautta lähettää työtehtäviä. Tieto kulkee myös koneelta maatilan tietojärjestelmään, jonne tehdyt työt voidaan dokumentoida.– Traktoriin tulee myös 360° kuvaava kamerajärjestelmä, jolla voidaan etänä seurata, mitä koneen ympärillä tapahtuu. Tämä lisää turvallisuutta. Kuva-aineisto voidaan tallentaa katsottavaksi jälkikäteen, Joni Aisla sanoo.Automaattiohjattua traktoria eivät haittaa visuaaliset esteet, kuten pimeys tai pöly. Samalla tarkkuudella kone voi ajaa yhtä hyvin kaksi tai kaksitoista tuntia.– Tarkkuudesta on etua mm. lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden levityksissä sekä kylvötöissä. Säästöjä syntyy ja ympäristöystävällisyys paranee, kun päällekkäistä levittämistä ei tapahdu eikä aukkopaikkoja jää. Älykäskin traktori tarvitsee edelleen osaavan kuljettajan, mutta kuljettajan rooli on nyt valvoa, että kaikki tapahtuu kuten pitää.Traktori ja noukinvaunu keskustelevat keskenäänUusi noukinvaunu on itävaltalainen Pöttinger Torro 6510. Sekä traktori että vaunu on varustettu ISOBUS-väylällä, ts. ne pystyvät vaihtamaan dataa keskenään. Fendtin ohjainlaitteella voidaan ohjata myös Pöttingeriä, mikä on käyttäjän kannalta vaivatonta.– ISOBUS-väyläohjausta voidaan hyödyntää esim. lannoitetta levitettäessä. Levitin saa traktorilta nopeustiedon, jonka perusteella se osaa jatkuvasti säätää lannoitteen määrää, joten vakionopeutta ei tarvitse ylläpitää. Tai kun tullaan päisteeseen, joka on jo ajettu, järjestelmä sulkee levityksen, Joni Aisla kuvailee.Tietotaitoa kentälle opiskelijoiden välitykselläJoni Aisla korostaa, että opiskelijoilla on suuri merkitys teknologiatietämyksen eteenpäin viemisessä, kun he valmistuttuaan menevät töihin maatiloille ja alan yrityksiin, kuten urakoitsijoille, korjaamoihin jne. Hankkeen aikana on myös tarkoitus esitellä koneita maakunnan viljelijöille ja muille alan yrittäjille.– Opiskelijat ovat innokkaita kokeilemaan koneita. Jo hankintavaiheessa mietimme yhdessä heidän kanssaan laitteilta vaadittavia ominaisuuksia. Harmitus oli suuri, kun uuden traktorin saapuessa lähiopetus ei ollut koronarajoitusten vuoksi käynnissä.YSAO on kehityksen kärjessäJoni Aislan mukaan tulevaisuudennäkymät ovat hyvin mielenkiintoiset, kun langaton automaatio yleistyy kovaa vauhtia. ISOBUS-väylästä on tulossa käyttöön kolmostason (Class 3) ominaisuudet, joiden avulla työkone pystyy ohjaamaan traktoria.– Jos esimerkiksi rehunteossa tulee paksumpi karhon kohta noukinvaunun kohdalle, se voi pyytää traktorilta pienempää nopeutta saadakseen rehun selvitettyä sisäänsä ilman tukoksia. Näin koneesta pystytään ottamaan jatkuvasti täysi korjuuteho välttäen liian suuresta nopeudesta helposti aiheutuvat tukokset.– Viljelijöillä on jatkuva paine saada toiminnasta kannattavampaa. Alkutuotannon koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen -hanke ja muut samansuuntaiset YSAO:n hankkeet, kuten Infra-ala digittää, Tehokkaan puulogistiikan hanke, Maatila 2030 ja SavoFarm 4.0, tuovat eri alojen yrityksiin uusia toimintamalleja ja osaamista viimeisimmän teknologian hyödyntämiseen. YSAO panostaa maatalousalan koulutuksen kehittämiseen laajalla rintamalla, tulossa on mm. Peltoniemen opetusnavetan remontti sekä uusi päärakennus monipuolisine opetusta tukevine toimintoineen.ysao.fifacebook.com/YlaSavonammattiopistoPeltosalmi/instagram.com/ysaopeltoniemi/instagram.com/ysaoinsta/youtube.com/user/ysaomarkkinointiArtikkeli on julkaistu Maa- ja metsätalous -lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?