Energiakriisi, sähkön hinnan vaihtelut ja kodin sähköistyminen ovat muuttaneet suomalaisten asumistoiveita. Älykotiratkaisut eivät ole enää vain mukavuustekijä, vaan yhä useammin keino hallita energiankulutusta, pienentää kustannuksia ja parantaa asumisen tehokkuutta.

Kuluttajien odotukset omasta kodistaan ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina, ja energiatehokkuuden sekä energiankulutuksen seurannan ja ohjauksen merkitys on kasvanut.

– Energian hinnannousu, ilmastohuoli ja arjen sujuvuuden korostuminen ovat nostaneet älykotiratkaisut nopeasti marginaalista valtavirtaan myös Suomessa, korostaa Schneider Electricin liiketoimintajohtaja Sirpa Ikola.

Schneider Electricin 2025 teettämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan energiatehokkuus on noussut kuluttajien silmissä tärkeimmäksi kodin ominaisuudeksi. Samalla yhä useampi haluaa aktiivisesti vähentää energiankulutustaan ja hallita sitä paremmin.

– Kuluttajien odotukset ovat muuttuneet pysyvästi. Enää ei riitä, että koti on mukava, vaan sen pitää myös olla energiatehokas, älykäs ja hallittavissa, Sirpa Ikola jatkaa.

Energian hallinnasta kodin keskeinen toiminto

Suomessa kehitys kulkee pitkälti samaan suuntaan kuin muualla Euroopassa, mutta painotukset ovat käytännönläheisiä. Energian hinnan vaihtelut ja kylmä ilmasto tekevät kulutuksen hallinnasta erityisen tärkeää.

– Suomessa korostuu erityisesti tarve hallita lämmitystä, sähkönkulutusta ja kokonaiskuormaa. Älykoti ei ole Suomessa trendi, vaan hyvin konkreettinen keino hallita kustannuksia, Sirpa Ikola sanoo.

Älykotien rooli on muuttumassa viihteestä ja mukavuudesta kohti energianhallintaa. Globaalisti kuluttajat pitävät Schneiderin teettämän tutkimuksen mukaan tärkeänä erityisesti älykästä valaistusta, termostaatteja ja lämmityksen ohjausta, aurinkosähköä ja energian tuotantoa sekä energiankulutuksen seurantaa.

Samalla sähköistyminen lisääntyy nopeasti: sähköautojen lataus, lämpöpumput ja kodin laitteet kasvattavat kuormaa erityisesti Suomessa.

– Kodin sähköistyminen kiihtyy vauhdilla. Tämä tarkoittaa, että energian hallinnasta tulee koko kodin keskeinen toiminto, Sirpa Ikola toteaa.

Data ohjaa älykoteja

Älykotien määrä kasvaa Suomessa tasaisesti, ja Statistan tuoreen markkina-analyysin mukaan jo yli puolet kotitalouksista käyttää jotain älykotiratkaisua. Arvion mukaan osuus voi nousta lähemmäs 80 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla markkinan arvo kasvaa voimakkaasti.

Pohjoismaissa älykoti nähdään osana laajempaa energiajärjestelmää, ei irrallisena teknologiana. Tämä tekee markkinasta myös edelläkävijän Euroopassa.

Älykotien seuraava vaihe ei välttämättä näy kuluttajalle erillisinä laitteina, vaan taustalla toimivana automaationa ja datana. Järjestelmät optimoivat energiankäyttöä automaattisesti, ja tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia. Schneider Electricin tutkimuksen mukaan 44 % kuluttajista ei kuitenkaan vielä ole valmis antamaan tekoälyn hoitaa automaattisesti kodin toimintoja.

Keskeinen muutos on kuitenkin jo tapahtunut.

– Kuluttajat eivät enää pohdi, että haluavatko he älykodin. He haluavat tietää, miten kodin järjestelmät voivat auttaa heitä säästämään energiaa, rahaa ja aikaa. Se on iso muutos, Ikola kiteyttää.

Teksti- ja kuvalähde: Schneider Electric