Suomen ilmasto muuttuu nopeasti, ja samalla kasvavat kiinteistöjen riskit. Pitkittyvät hellejaksot, rankkasateet ja lisääntyvä kosteus haastavat rakennuksia tavoilla, joihin monia nykykiinteistöjä ei ole suunniteltu.

Tämä ilmasto, johon olemme tottuneet, on jäämässä historiaan, toteaa Susteran vastuullisuuspalveluiden osastopäällikkö Anna Huostila-Kesonen tiedotteessa. Suomessa on jo nähty pitkiä hellejaksoja sekä rankkasateiden aiheuttamia kaupunkitulvia.

Jos uudisrakennukseen ei toteuteta jäähdytysjärjestelmää, kannattaa kuitenkin tehdä vähintään tekninen varaus esimerkiksi ilmalämpöpumpuille.

– Kiinteistönomistajien kannattaisi katsoa kauemmas siinä, miten paljon ollaan valmiita ottamaan riskejä esimerkiksi hoivarakennuksissa, päiväkodeissa ja asunnoissa. Niihin meillä ei ole perinteisesti suunniteltu jäähdytysjärjestelmiä, ja niiden haavoittuvat käyttäjäryhmät viettävät tiloissa pitkiä aikoja, Huostila-Kesonen sanoo.

Suomessa lämpötilan nousut ovat aiemmin olleet lyhytaikaisia, joten ongelma ei ole ollut merkittävä. Jos hellejaksot kuitenkin pitenevät ja yleistyvät, on syytä arvioida rakennusten olosuhteita entistä enemmän myös eri käyttäjäryhmien näkökulmasta.

Kasvavat sademäärät koettelevat vedenpoistojärjestelmiä

Muuttuva ilmasto ja sateiden lisääntyminen kasvattavat samalla kosteus- ja vesivahinkojen riskiä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää sadevedenpoiston mitoitukseen, viemärijärjestelmien kuntoon sekä putkien kannakointeihin.

Pitkinä vaakavetoina kulkevat putket voivat olla herkkiä vaurioille etenkin suuremmissa rakennuksissa, kuten myymälöissä, teollisuushalleissa ja aulatiloissa. Tasakattoisissa rakennuksissa riskit korostuvat, jos sisäpuoliset vedenpoistojärjestelmät eivät kestä kasvavia vesimääriä.

Huostila-Kesonen suosittelee ilmastoriskiselvityksen tekemistä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin mahdollisiin ongelmiin voidaan varautua kustannustehokkaasti. Selvityksiä kannattaa tehdä myös olemassa oleville rakennuksille esimerkiksi ilmanvaihto-, jäähdytys- tai kattoremonttien yhteydessä.

Kasvavat sademäärät ovat erityisen kriittisiä tasakattoisille rakennuksille, joissa on sisäpuolinen vedenpoistojärjestelmä. Niissä sadevesiviemärit kulkevat ulkoseinän sijaan rakennuksen sisällä, ja vaurion sattuessa kiinteistölle voi aiheutua laajoja kosteusvaurioita.

Alueellista tarkastelua

Rakennuskohtaisen tarkastelun lisäksi ilmastoriskejä voidaan hallita alueellisella suunnittelulla. Hulevesiä kannattaa viivyttää ja imeyttää mahdollisimman paljon omalla tontilla, jotta ne eivät kuormita kunnallisia verkostoja tai aiheuta ongelmia ympäristössä. Läpäisevät pinnat ja erilaiset viivytysratkaisut voivat vähentää rankkasateiden vaikutuksia merkittävästi.

Alueellisissa ilmastoriskiselvityksissä on hyvä huomioida myös lämpösaarekevaikutus, jossa laajat kovat ja tummat pinnat lisäävät kaupunkiympäristön lämpenemistä.

Suomessa kaupunkirakenne ei ole yleensä kovin tiivistä, mutta täälläkin tarvitaan viilentäviä ja kosteutta sitovia viheralueita rakennusten väleissä. Suomessa on perinteisesti suosittu tummia kattoja, koska niiden lämmittävä vaikutus pienentää rakennuksen lämmitysenergian tarvetta. Nyt asuntorakentamisessa kannattaa miettiä, heikentääkö tumma katto jo merkittävästi esimerkiksi ylimmän kerroksen olosuhteita.

Huostila-Kesosen mukaan ilmastoriskien ennakointi on usein taloudellisesti kannattavaa. Selvitysten ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannukset jäävät yleensä huomattavasti pienemmiksi kuin laajojen kosteus- tai vesivahinkojen korjaaminen.

– Jos kohonneita riskejä havaitaan, voi olla perusteltua aikaistaa kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi, hän toteaa.

Teksti- ja kuvalähde: Sustera Oy