Talotekniikka-alan suhdanteessa näkyy käänne parempaan, mutta elpyminen jakautuu epätasaisesti. Teollisuusrakentamisessa odotetaan selvää kasvua, ja suurten talotekniikkayritysten näkymät ovat pieniä valoisammat. Asuntorakentamisen näkymät ovat kuitenkin edelleen heikot, eikä koko alan käänteestä voida vielä puhua.

Markkinassa on selvä kahtiajako. Suuret teollisuus- ja datakeskusinvestoinnit tarjoavat työtä erityisesti niihin kykeneville toimijoille, mutta pienempien yritysten näkymät ovat edelleen selvästi heikommat. Lisäksi suurten investointien alueellinen jakautuminen vaihtelee.

Teollisuusrakentaminen kasvun veturina

Teollisuusrakentaminen erottuu selvänä kasvualana. Kasvuodotukset ovat vahvimmat suurissa yrityksissä: yli 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekevät yritykset odottavat teollisuusrakentamisessa merkittävää kasvua. Kasvua tukevat suuret datakeskusinvestoinnit, joissa talotekniikalla on merkittävä rooli.

– Datakeskukset ja muut puhtaaseen sähköön nojaavat investoinnit ovat Suomelle merkittävä kasvumahdollisuus. Ennakoitavasta investointiympäristöstä ja riittävästä sähköverkon kapasiteetista on pidettävä huolta, jotta Suomi säilyy kilpailukykyisenä investointikohteena, sanoo Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toimitusjohtaja Marko Utriainen.

Asuntorakentamisessa tilanne on päinvastainen. Näkymät ovat edelleen heikot kaikilla talotekniikan toimialoilla. Erityisesti suunnittelijoiden varovaiset odotukset ennakoivat sitä, ettei asuntotuotantoon ole odotettavissa nopeaa käännettä.

– Teollisuuden uudet investointipäätökset näkyvät sähkösuunnittelijoiden työkannassa ja positiivisissa arvioissa tulevasta. Datakeskusten lisäksi sähkövarastot, teollisen koon aurinkovoimalat, varavoimalaitokset ja energiatehokkuuteen liittyvät uudis- ja korjaushankkeet työllistävät suunnittelijoita ja luovat mahdollisuuksia uusille osaajille. Asuntorakentaminen saa vauhtia, kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat, Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen sanoo.

Kannusteilla vauhtia korjausrakentamiseen

Asuntojen korjausrakentamisessa kevään 2026 selvästi laskevat odotukset ovat vaihtuneet arvioon tilanteen vakautumisesta. LVI-urakoitsijat odottavat asuntojen korjausrakentamisen kasvavan, kun taas suunnittelijat ja sähköurakoitsijat arvioivat tilanteen säilyvän ennallaan.

– Uudisrakentamisen pysyessä vähäisenä korjausrakentamisen merkitys alan yritysten työtilanteelle korostuu. Korjausrakentamisen myönteistä kehitystä pitää nyt vahvistaa, Talotekniikkaliitto ry:n varatoimitusjohtaja ja LVI-Tekniset urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen sanoo.

Korjausrakentamisen vahvistuminen voisi tuoda työtä laajemmalle joukolle alan yrityksiä. Pitkäjänteiset ja ennakoitavat kannusteet rohkaisevat kotitalouksia investoimaan energia- ja sähköistymisremontteihin.

– Hallituksen budjettiriihen päätös 110 miljoonan tuesta taloyhtiöiden energiaremontteihin on tervetullut, ja vastaavia toimia pitää jatkaa. Samalla tulee kehittää kotitalousvähennystä siten, että kuluttajat ja yritykset pystyvät paremmin ennakoimaan rahoitusta päätöksenteossaan. Kotitalousvähennyksen tulisi myös kannustaa nykyistä vahvemmin energiaremontteihin ja sähköistymiseen, ja kannustin pitäisi ulottaa myös taloyhtiöihin, Hokkanen toteaa.

Kasvun seuraava haaste on osaajien riittävyys

Työllisyydessä positiivinen muutos näkyy jo selvästi. Lomautettuna on 1,7 prosenttia alan henkilöstöstä, kun keväällä 2026 osuus oli 4,8 prosenttia. Yritykset arvioivat henkilöstömääränsä kasvavan kevääseen 2027 mennessä 2,8 prosenttia.

Samaan aikaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on vaikeutunut. Sähköurakoitsijoista joka kolmas arvioi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden heikoksi.

– Osaajatarpeeseen pitää varautua ennen kuin kasvu on täydessä vauhdissa. Sähköistyminen, automaatio, sähköverkot, energiavarastot ja latausinfra tulevat kasvattamaan osaavien tekijöiden tarvetta, Utriainen sanoo.

Kasvumahdollisuuksien lisäksi datakeskushankkeet ovat tuoneet LVI-alalle uudenlaisen toimintakulttuurin, sillä niissä työskennellään usein ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa.

– Uusista työskentelytavoista nykyaikaisine joustoineen on hyvä ottaa oppia myös perinteisempään urakointiin. Se tukisi alan kasvua parantamalla urakointiyritysten toimintaedellytyksiä, Hokkanen sanoo.

Teksti- ja kuvalähde: Rakennusteollisuus RT ry