Betoniteollisuuden uudet innovaatiot tuovat laatua ja ilmettä
18.06.2020 | Rakentaminen
Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet tuovat mukanaan tiukempia rakentamismääräyksiä, mutta tarjoavat samalla kiinteistö- ja rakennusalan edelläkävijäyrityksille tilaisuuden kehittää liiketoimintaansa ja luoda uusia innovaatioita.Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila toteaa, että betonin rakentamisvaiheen hiilijalanjälki on pääkilpailijaansa puuta suurempi, mutta sitäkin on mahdollista leikata.
– Tämä parantaa betonirakenteiden kilpailukykyä edelleen ympäristömielessä. Keinoja on useita. Betonin sideainetta sementtiä voidaan seostaa vielä nykyistä enemmän hiilidioksidivapailla seosaineilla, kuten terästeollisuuden masuunikuonalla ja voimalaitosten lentotuhkalla, jotka kummatkin ovat käytännössä sulanutta kiveä. Betonireseptiä voidaan myös monissa kohdin optimoida vähemmän sementtiä sisältäväksi. Samoin itse rakenteita voidaan tehdä hoikemmiksi. Tämä luonnollisesti edellyttää sitä, että rakenteiden suunnitteluun ja itse rakentamiseen ollaan valmiit panostamaan nykyistä enemmän, Mattila määrittelee.Mattila pitää betonin suurimpana valttina luotettavuutta.
– Betoniteollisuuden asiakkaat arvostavat sitä, että ne saavat betoniratkaisuissa käyttönsä tuotteita ja teknologioita, joilla rakentaminen onnistuu, muulloinkin kuin optimioloissa ja erityisammattitaidolla ja joka pysyy myös kustannusmielessä hallinnassa. Lopputuloksena kiinteistön tuleva omistaja saa käyttöönsä rakennuksen, joka on turvallinen käyttää ja omistaa.– Alan keskeisiä uusia innovaatioita ovat tankoraudoituksesta ja sen kahlitsemista muodosta vapaa kuitubetoni ja arkkitehdeille paljon uusia muotoja ja pintavaihtoehtoja tarjoavat Graafinen betoni ja Muotobetoni. Vähähiilisiä sementtejä ja betoneita ei ehkä voi pitää varsinaisina innovaatioina, koska tavoitteellista työtä hiilijalanjäljen pienentämiseksi on tehty jo yli 10 vuoden ajan, Mattila toteaa.Rakentaminen sinnitteleeJussi Mattila toteaa, että koronavirus on muuttanut yhteiskuntaamme ennennäkemättömällä tavalla ja nopeudella.
– Kansantalouden kannalta merkittävin riskiryhmä ovat yritykset, eturintamassa matkailu- ja ravintola-ala sekä sen palveluntarjoajat. Samaan aikaan monet alat ovat päässeet melko vähällä. Rakentaminen jatkuu lähes normaalisti, ainakin toistaiseksi. Lienee kuitenkin selvää, että epävarmassa taloustilanteessa terveetkin yritykset jarruttavat investointejaan.– Ongelmat ovat liittyneet ensikädessä työvoiman saatavuuteen, kun koulujen sulkeminen on sitonut koululaisten vanhempia kotiin ja ulkomainen työvoima on jäänyt osin rajojen taakse. Ainakaan betoniteollisuudessa tarvikepula ei ole juuri tullut tuotannon pullonkaulaksi, Mattila sanoo.– Keskeneräiset kohteet rakennetaan valmiiksi, mutta sijoittajavetoisia rakennushankkeita lähtee jatkossa selvästi hitaammin liikkeelle. Otaksuttavasti myös valtion ja kuntien toteuttamia hankkeita jäädytetään tulevaisuudessa rahapulan takia. Vaikka poliittista tahtoa olisikin, elvytysvaraa rakentamiseen ei välttämättä riitä finanssikriisin tapaan, kun valtionvelka nousee pakollisista tukitoimista johtuen muutenkin aivan uusiin ulottuvuuksiin. Rakennusteollisuus RT on kuvannut suhdannetta ennen koronakriisiä toteamalla, että "rakentaminen sinnittelee hyvin". Niin se tekee vieläkin, mutta hyvä kysymys on, kuinka kauan, Mattila pohtii.– Rakentamisen vahvuus on, että alamme kykenee tarjoamaan ratkaisuja myös yhteiskunnan säästötarpeisiin. Uudessa koulussa tai sairaalassa voidaan pyörittää toimintaa niin paljon tehokkaammin, että säästöillä voidaan kattaa isojakin rakennusinvestointeja. Toivokaamme, että RT:n ennuste rakentamisen sinnittelemisestä pätee vielä pitkään, Jussi Mattila kiteyttää.Artikkeli on julkaistu Espoon-Vantaan Yritysmaailma -lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?