Tänä talvena monessa taloyhtiössä selviää, onko osakkaiden omaisuutta hoidettu hyvin vai vähän sinne päin. Jos taloyhtiön talous ei ole kunnossa, energian hintojen viimeaikainen nousu pakottaa monet taloyhtiöt perimään ylimääräistä hoitovastiketta, uskoo Isännöintiliiton tutkimus- ja vaikuttamisjohtaja Tuomas Viljamaa. 

– Tulevissa yhtiökokouksissa osakkaiden maksamia hoitovastikkeita joudutaan nostamaan ja ääritapauksissa perimään ylimääräistä hoitovastiketta. 50 neliön kerrostaloasunnossa yhden kuukauden ylimääräinen hoitovastike tarkoittaisi osakkaalle noin 250 euron lisäkustannusta. 

Viljamaan mukaan on selvää, että kaikilla taloyhtiöillä ei ole riittävää puskuria koko EU-aluetta koskevan energian hinnannousun kaltaiseen yllättävään tilanteeseen. Puskurilla hän tarkoittaa kolmen, neljän kuukauden vastikeylijäämää, jonka hyvin hoidettu taloyhtiö on kerännyt yllättäviä tilanteita varten. 

– Taloyhtiöiden puskuria voi verrata kotitalouksien tarpeeseen kerätä hieman ylimääräistä, jotta ihmisten ei tarvitse huonoina hetkinä turvautua esimerkiksi pikavippeihin. Taloyhtiöllä puskurin pitää olla riittävä, muttei liian iso, jotta osakkaiden varoja ei makuuteta turhaan taloyhtiön tilillä. 

Taloyhtiöillä mahdollisuus tehdä omia ratkaisuja 

Taloyhtiöillä on kuitenkin mahdollisuus kampittaa kasvavia energiakustannuksia monin keinoin. 

– Keskitettyjen ratkaisujen, kuten kaukolämmön, rinnalle on tullut yhä enemmän kiinteistötason toimenpiteitä. Näitä ovat yleisimmin maalämpö ja ilmalämpöpumput, mutta monia muitakin vaihtoehtoja on, kuten entistä tehokkaammat aurinkopaneelit, Viljamaa sanoo.  

Isännöintiliiton julkaisema Energiabarometri paljasti jo vuoden alussa, että taloyhtiöiden kiinnostus kaukolämpöön pääasiallisena energialähteenä putoaa rajusti. Peräti 30 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että taloyhtiö valitsee maalämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan.  

– Valtaosa taloyhtiöistä tulee jatkossakin lämpenemään kaukolämmöllä, ja lämpöyhtiöt tulevat varmasti kehittämään omaa toimintaansa, jotta ne pysyvät kilpailussa mukana. Taloyhtiöissä on kuitenkin nyt tärkeää ymmärtää, että ympäristön ja kustannusten takia on oleellista selvittää omat mahdollisuudet tehdä energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. 

Energian lisäksi myös korjaukset kallistuvat 

Taloyhtiön osakkailta perimällä hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön hoitokulut, joita tulee energian kulutuksesta, pienistä korjauksista ja hallinnosta. Korjauksia ovat esimerkiksi roskakatoksen uusiminen, yleissaunan puuosien vaihtaminen ja piha-aitojen korjaaminen. Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä hoitokuista jopa neljännes tulee tällaisista korjauksista. 

– Materiaalit ovat kallistuneet, joten energian hinnan nousun lisäksi myös korjauskustannukset nousevat. Tämäkin luo painetta 1–2 kuukauden ylimääräisen hoitovastikkeen perimiselle. 

Energian ja materiaalien hintojen nousun lisäksi taloyhtiön talouteen vaikuttaa voimakkaasti myös sää. Vuoden 2020 lämpimän talven jälkeen tuli tämän vuoden kylmä talvi. Ne taloyhtiöt, joiden taloudessa ei varauduttu kylmän talven aiheuttamiin lisäkuluihin ja joilla on edessä korjauksia, ovat haastavassa tilanteessa.  

– Hyvän taloyhtiön toimintakertomuksessa pitäisi lukea, onko taloyhtiön maksuvalmius hyvä. On myös tärkeää, että hallitus ja isännöinti pystyvät selittämään osakkaille sen, miksi talouden tila on hyvä tai heikko, Viljamaa huomauttaa.   

Ilmanvaihto on isoin syyllinen taloyhtiöiden energiahukkaan

Energia on yksi taloyhtiöiden suurimmista kulueristä ja sen hinnan nousu tuntuu suoraan suomalaisten kukkarossa. Hämmästyttävän paljon energiaa menee hukkaan ilmanvaihdon takia. 

– Isännöintiliiton Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että taloyhtiöt hukkaavat eniten energiaa ilmanvaihdon takia. Tällaiset matalan kynnyksen asiat kannattaa ehdottomasti hoitaa heti kuntoon, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia. 

Koronan takia taloyhtiöissä on lykätty huolto- ja korjaustoimenpiteitä, jotta ylimääräisiltä huoneistokäynneiltä on vältytty. Ilmanvaihtoon liittyvät asiat saattavatkin olla retuperällä monessa taloyhtiöissä. Tilanteen korjaamiseksi taloyhtiössä kannattaa tarkistaa, että nämä asiat on hoidettu. Ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapito on kuitenkin taloyhtiöiden vastuulla.

Osakkaallakin on vastuunsa 

Asunnossa olevat osiat tulee puhdistaa, kun se ilman työkaluja on mahdollista. Huoneiston sisäpuolella olevat ilmanvaihtoventtiilit on puhdistettava säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Likainen venttiili toimii huonosti, mikä heikentää ilmanvaihtoa ja sisäilman laatua. Ilmanvaihtoventtiilejä ei saa peittää tai niiden säätöjä muuttaa, jotta huoneiston ilmanvaihdon toiminta ei häiriinny.