Infra-alan tutkimus- ja kehitystyöhön kaivataan Suomessa omaa TKI-ohjelmaa. Alan toimijoiden mukaan nykyinen rahoitus kohdistuu heikosti infrastruktuuriin, vaikka kehitystyö voisi tuoda merkittäviä säästöjä ja parantaa yhteiskunnan toimivuutta.

– Infran rakentamisessa ja kunnossapidossa liikkuu vuosittain miljardeja euroja verovaroja. Jokainen prosentti tehokkuutta tarkoittaa valtavia säästöjä yhteiskunnalle, sanoo INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen.

INFRA esittää Suomeen infran TKI-ohjelmaa, joka keskittyisi erityisesti väyläinfran rakentamisen ja kunnossapidon tehostamiseen esimerkiksi materiaali-innovaatioiden avulla.

Samalla INFRA kehittäisi koko kansallista TKI-järjestelmää niin, että infra-alan tutkimushankkeet pääsisivät nykyistä paremmin julkisen rahoituksen piiriin. Tällä hetkellä rahoitus kohdentuu pääosin hankkeisiin, joilla on selkeä vientipotentiaali.

Tarve kasvaa nopeasti

Tutkimus- ja kehitystyön tarve on korostunut 2020-luvulla, kun infraan on alkanut kohdistua yhä uusia uhkia ja toiveita. Painavammat ajoneuvot ja puolustuksen tarpeet edellyttävät 1960-luvulta periytyvän tieverkon rakenteellista päivitystä. Myös sään ääri-ilmiöt sekä valtion ja EU:n päästö- ja luontotavoitteet lisäävät kehittämistarvetta.

– Paineita on, mutta julkinen rahoitus pysyy niukkana. Jotta samalla rahalla voidaan tehdä enemmän, tarvitaan täysin uusia materiaaleja ja toimintatapoja, joilla rakentaa ja ylläpitää infraa tehokkaammin ja ympäristön kannalta kestävämmin, Nina Raitanen perustelee.

Miljardien omaisuus tarvitsee kehittämistä

Tällä hallituskaudella valtion TKI-rahoitus on kasvanut, mutta se ei ole kohdentunut väylä- tai muuhun infraverkostoon, vaikka ne ovat Suomelle merkittävä julkinen omaisuuserä.

Pelkästään valtion liikenneverkkojen arvo on noin 55 miljardia euroa, ja niihin kohdistuu 4,2 miljardin euron korjausvelka. Silti rakentamisen TKI-rahoituksesta vain noin kymmenesosa on julkista, infrassa jopa vähemmän. Alan näkemys on, että julkisen omaisuuden arvon säilyttämiseen tähtäävän kehitystyön tulisi olla pääosin julkisesti rahoitettua.