Putkiremontti on taloyhtiön suurimpia ja kalleimpia korjaushankkeita. Isännöintiliiton vuoden 2026 Putkiremonttibarometrin mukaan perinteisen putkiremontin mediaanikustannus oli koko maassa 890 euroa asuinneliöltä ja pääkaupunkiseudulla 1 000 euroa asuinneliöltä. Tyypillisesti putkiremontti rahoitetaan taloyhtiölainalla.

Tulevasta putkiremontista on tärkeää keskustella hyvissä ajoin. Avoin ja ennakoiva viestintä auttaa osakkaita varautumaan kustannuksiin omassa taloudessaan.

– Putkiremontti ei saa tulla osakkaille yllätyksenä. Taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin tehtävä on huolehtia siitä, että tulevista korjaustarpeista viestitään ajoissa ja ymmärrettävästi. Kun remontista keskustellaan riittävän varhain, myös taloudelliseen varautumiseen jää aikaa, sanoo Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt.

Taloyhtiöihin tarvitaan korjaamisen kulttuuria

Isännöintiliitto korostaa, että hyvin hoidettu taloyhtiö ei ole sama asia kuin mahdollisimman halvalla hoidettu taloyhtiö. Rakennusta tulee ylläpitää suunnitelmallisesti, eikä kustannuksia pidä painaa väkisin alas välttämättömien korjausten kustannuksella.

Jos vastikkeita pidetään pitkään keinotekoisesti matalina, taloyhtiö voi näyttää hetken edulliselta. Samalla se voi kuitenkin kasvattaa korjausvelkaa, heikentää asumisen laatua ja vaikeuttaa tulevien remonttien rahoitusta.

– Taloyhtiöissä tarvitaan korjaamisen kulttuuria. Se tarkoittaa sitä, että korjaukset ymmärretään normaaliksi osaksi rakennuksen elinkaarta. Taloyhtiössä ei voi ajatella vain tämän vuoden vastiketasoa, vaan pitää katsoa myös sitä, missä kunnossa rakennus on viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, Falck-Hvilstafeldt toteaa.

Korjausten kasaantuminen lisää rahoitusriskiä

Taloyhtiön kannattaa välttää tilannetta, jossa useita isoja remontteja joudutaan tekemään samanaikaisesti aiempien lykkäysten vuoksi. Jos putkiremontin lisäksi samaan aikaan ajankohtaisiksi tulevat esimerkiksi julkisivu-, katto- ja ikkunakorjaukset, kokonaisuudesta voi tulla erittäin raskas.

Tällöin myös rahoituksen saaminen voi vaikeutua.

– Pankin voi olla hankala rahoittaa äkillistä ja erittäin suurta remonttikokonaisuutta, jos korjauksia on jätetty pitkään tekemättä, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

PTS auttaa varautumaan ajoissa

Huolellinen kunnossapitotarveselvitys tai pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) auttaa hahmottamaan taloyhtiön tulevat korjaustarpeet. Se antaa hallitukselle, isännöinnille ja osakkaille yhteisen näkymän rakennuksen kunnosta ja tulevista korjaustoimenpiteistä.

– Taloyhtiön hallituksen kannattaa kysyä joka vuosi kaksi kysymystä: mitä rakennukselle pitää tehdä seuraavaksi, ja mitä tapahtuu, jos emme tee sitä ajoissa, Falck-Hvilstafeldt sanoo.

Isännöintiliiton mukaan suunnitelmallinen korjaaminen on sekä taloudellisesti että asumisen kannalta järkevää. Kun korjaustarpeet tunnistetaan ajoissa, remontit voidaan aikatauluttaa hallitusti, osakkaat voivat varautua kustannuksiin ja taloyhtiön arvoa voidaan ylläpitää pitkäjänteisesti.

Rakennuksen kuntoa kannattaa arvioida teknisen asiantuntijan avulla. Näin korjaustarpeet voidaan kartoittaa ja asettaa oikeaan kiireellisyysjärjestykseen.

Lähde: Isännöintiliitto