Olemme tottuneet katsastamaan automme säännöllisesti, ja ymmärrämme katsastamisen tärkeyden sekä oman, että liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuus onkin ensiarvoisen tärkeää. Kiinteistöissä, erityisesti talotekniikassa, siedämme kuitenkin enemmän vikoja ja puutteita kuin autoissamme. Tietysti turvallisuus autoissa on eri asia kuin terveys, turvallisuus ja viihtyisyys rakennuksissa, mutta rakennuksilla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Henkilöliikennetutkimusten mukaan suomalaiset viettävät päivittäin liikenteessä aikaa keskimäärin reilun tunnin, eli n. 5 % vuorokaudesta, sisältäen kaikki liikkumismuodot. Sen sijaan sisätiloissa vietetään keskimäärin n. 90 % vuorokaudesta, ja työpaikalla vietetty aika on n. 33 % arkivuorokausista. Ajankäytöllisesti ero on siis huomattava.

Suomen lainsäädännössä on pari vuosikymmentä painotettu, että uusi rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että saavutetaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Kauemminkin siihen on panostettu; aktiivinen sisäilmatyö on alkanut Suomessa 90-luvun alkupuolella.

Ilmanvaihto ja sen ohjaus ovat merkittävässä roolissa sisäilman laadun hallinnassa. Tästä ja säännöllisistä huolloista huolimatta ilmanvaihtojärjestelmissä esiintyy usein erilaisia vikoja ja puutteita, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti sisäilmastoon ja sen myötä ihmisten hyvinvointiin.

Merkittäviä eroja Suomen ja Ruotsin välillä

Vuonna 2019 valmistuneessa SisäNyt-hankkeessa kunnille tehdyn kyselyn perusteella Suomessa 70 % vastaajista piti ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia melko tai erittäin yleisenä syynä sisäilmaongelmille. Samassa hankkeessa Ruotsiin tehdyn kyselyn vastaava luku oli 20 %.

Miksi rakkaan naapurimaamme kunnissa koetaan vähemmän ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia? Siihen voi olla useitakin vaikuttavia tekijöitä, mutta yksi merkittävä ero löytyy joka tapauksessa lainsäädännöstä; Ruotsissa on vuodesta 1991 ollut käytössä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat ilmanvaihtolaitosten määräaikaistarkastukset.

Osittain Ruotsinkin innoittamana myös meillä Suomessa on Terveet Tilat 2028 -ohjelma julkaissut elokuussa 2022 ilmanvaihdon katsastusoppaan. Opas on suunnattu julkisten rakennusten ilmanvaihdon katsastuksiin, mutta sitä voi hyvin soveltaa muihin rakennuksiin, joissa on vastaavia ilmanvaihtojärjestelmiä.

Ilmanvaihdon katsastus on vakiosisältöinen, järjestelmän mukaan kolmen tai viiden vuoden välein suoritettava määräaikaistarkastus. Tarkastuksella auditoidaan ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huolto, sekä saadaan kattava kuva katsastusoppaan toiminnasta, vakaudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja huollon tasosta.

Katsastuksella siis tuetaan terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäympäristön säilymistä rakennuksen elinkaaren ajan. Samalla ennakoidaan ilmanvaihdon korjaustarpeita, minkä myötä voidaan hallita paremmin korjausvelkaa ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia. Hyvin toimiva ilmanvaihtojärjestelmä on myös energiatehokas.

Meillä Suomessa ilmanvaihdon katsastus on Ruotsista poiketen vapaaehtoista, mutta toisaalta; jättäisitkö määräaikaishuolletun autosi katsastamatta, jos se olisi vapaaehtoista? Istuisitko sellaisen kyytiin?

Antti Alanko
IV- ja rakennusterveysasiantuntija, ARE