Suurin osa perheistä saa tarvitsemansa avun ja tuen yhteiskunnan peruspalveluista. Lapsista (0-17-vuotiaat) 3,8 prosenttia oli vuonna 2023 avohuollon asiakkaana ja noin 1 prosentti huostassa.

Kun perus- ja ehkäisevät palvelut eivät riitä perheen tueksi, tarpeenmukaisilla avohuollon palveluilla perheen auttaminen niin, että palautuminen peruspalveluihin tapahtuisi mahdollisimman nopeasti, on sekä inhimillisesti katsoen että kustannusten näkökulmasta toivottavaa. Lastensuojelun kustannusten näkökulmasta suurin osa resursseista valuu sijoitusten hoitamiseen. Painopisteen muutosta on yritetty pitkään. Ensi vuonna julkaistavilla hyvinvointialueiden yksikkökustannuksilla saadaan toivottavasti aitoa läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta yksityisen ja julkisen sektorin tuottamiin palveluihin. Palvelun tuotannon tehokkuus, laatu ja sitä kautta kustannustehokkuus ja vaikuttavuus tulee olla kohdillaan.

Vuonna 2023 lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi +15% samoin kuin ilmoitusten kohteena olleiden lasten määrä +11%. Myös avohuollon asiakkaiden määrä kasvoi pitkästä aikaa (+4%) ja kiireellisten sijoitusten määrä nousi (+8%). (THL Tilastoraportti 24/2023). Ellemme saa käännettyä näiden asiakkuuksien suuntaa takaisin peruspalveluihin, sijoitettujen lasten määrä tulee kasvamaan lähivuosina.

Avohuollon palveluissa kustannustehokkuudesta voidaan puhua asiakkuuden näkökulmasta sekä palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Avohuollon palvelu on karkeasti ottaen kustannustehokasta aina, kun perhe saadaan palautettua pysyvästi peruspalveluiden piiriin autettuna. Tällöin vältetään raskaampien (ja kalliimpien) palveluiden tarve. Lyhytaikaisesti perheen tukeminen jopa niinkin intensiivisesti, että se maksaa enemmän kuin sijaishuolto, olisi kannattavaa, mikäli perhe sen jälkeen palautuisi takaisin peruspalveluihin. Ongelma on tunnistaa perheet, joissa muutos on mahdollinen tukea tarvitsevien perheiden joukosta.

Palvelun tuotannon näkökulmasta kustannustehokkuuden tärkein mittari on asiakastyön suhde kuukausittaiseen työaikaan, oli sitten kyseessä julkinen tai yksityinen palvelu. Palvelun hinta voidaan yksinkertaisimmillaan laskea tuotetun suoran asiakastyön määrän kautta suhteessa palkkakuluihin.

Asiakastyön tehokkuuden taustalla on useita siihen vaikuttavia tekijöitä, joiden on toteuduttava tehokkuuden mahdollistamiseksi. Näitä ovat asiakkaan puolelta asiakkaan sitoutuminen palveluun, palvelun tavoitteiden ja tarpeen välinen suhde ja tuotettavan palvelun ajankohta. Palveluntuottajan puolelta tehokkuuteen vaikuttavat työntekijän ammatillisuus eli tarvetta vastaava koulutus, hyvä perehdytys ja vuorovaikutustaidot, esihenkilön tuki- ja ohjaus sekä yhteiseen laadun viitekehykseen perustuva tasalaatuinen palvelu. Sekä tietenkin asiakkaan asuinpaikka suhteessa palveluntuottajaan.

Yksi suurimmista tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä on asiakkaan sitoutuminen palveluun, koska se helpottaa työn toteutumista ja työn suunnittelua. Peruuntuneet tapaamiset laskevat palvelun tehokkuutta ja vaikeuttavat palvelun tavoitteiden saavuttamista. Sitoutumiseen vaikuttaa ammattihenkilön ammattitaito ja vuorovaikutustaidot, mutta siihen vaikuttaa oleellisesti myös palvelun tavoitteiden ja asiakkaan tarpeen välinen suhde. Kun palvelu on oikein suunnattu ja kohdentuu asiakkaan tarpeeseen, asiakas sitoutuu palveluun ja työn suunnittelu on helppoa.

Tilanteissa, joissa perhe on voinut oireilla ja kriisiytyä jo vuosia, työ vaatii myös aikaa ja intensiteettiä. Työ on suhdeperusteista, jossa luottamuksen rakentaminen vie oman aikansa. Säästöjä ei tehdä rajaamalla ilta- ja viikonlopputyötä työskentelyn ulkopuolelle, määrittämällä etukäteen työskentelyn kestoa tai vaihtamalla perhe kesken vauhdissa olevan työskentelyn hyvinvointialueen oman palvelun piiriin toiselle työntekijälle.

Sijaishuollosta merkittäviä säästöjä perhehoitoa kasvattamalla

Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kustannukset olivat vuonna 2022 yhteensä 1,33 miljardia euroa. Sijaishuollon osuus tästä on yli 50 prosenttia. Lastensuojelun kustannuksista sijaishuollon kustannukset ovat kolme neljäsosaa ja laitoshoidon osuus on tästä 65 prosenttia. Perhehoito on vahvasti tuettunakin selvästi edullisempaa kuin laitoshoito. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset olivat vain 14 prosenttia lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kustannuksista. (THL Tilastoraportti)

Suomessa perhehoidossa olevien lasten ja nuorten osuus kaikista sijoitetuista lapsista on kuitenkin alhainen - vain 55 % vuonna 2022 ja 54 % vuonna 2023 (THL, 2022 ja 2023 tilastot). Erityisen huolestuttavaa on, että perhehoidon osuus näyttää myös olevan laskusuunnassa edelleen.

Monissa muissa maissa perhehoidon kehitys on Suomea edellä. Ruotsissa perhehoidon osuus on n. 70 %, Norjassa n. 90 %, Irlannissa n. 90 % ja Iso-Britanniassa hieman yli 70 %. On mahdotonta, että meillä Suomessa lapset ja perheet olisivat niin erilaisia muihin maihin verrattuna, ettei perhehoidon osuuden kasvattaminen meilläkin ainakin 70-80 prosenttiin onnistuisi.

Perhehoidon suhteellinen osuus on tärkeä mittari, koska perhehoito on merkittävästi edullisempaa laitoshoitoon nähden. Yksittäisen lapsen tai nuoren sijoittaminen perhehoitoon laitoshoidon sijaan voi säästää jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Laitoshoidossa meillä on perusyksiköitä, erityisyksiköitä, vaativan hoidon yksiköitä, koulukoteja sekä erityisen huolenpidon yksiköitä ja edelleen meillä on osa lapsista ja nuorista sellaisessa tilanteessa, ettei meillä näytä olevan riittäviä keinoja heidän auttamisekseen. Laitoshoidon yksiköiden erikoistumisella julkisissa hankinnoissa tavoiteltiin aikoinaan ammattitaitoista ja erikoistunutta osaamista. Samoin sijaishuollon rajapinnassa toimiva erikoissairaanhoidon EVA- yksikkö ja erityisen huolenpidon jaksot tulivat uusina keinoina ratkaisemaan haastavammin oireilevien lasten tilanteita. Ratkaisuista huolimatta, järjestelmä on edelleen puutteellinen.

Näissä yksikön ominaisuuksiin keskittyvissä keskusteluissa tuntuu unohtuvan, että kaiken hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen keskiössä ovat pysyvät ihmissuhteet, jotka ovat edellytys sijaishuollon tavoitteiden toteutumiselle. Ellemme me pysty tarjoamaan sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille pysyviä ihmissuhteita, millään muullakaan tuskin on väliä.

Perhehoidon mahdollisuuksia sijaishuollossa ei ole riittävästi hyödynnetty. Sen vaikuttavuus perustuu yhteiskunnan perusyksikköön: perheeseen. Sijaisperheessä vastuu sijoitetusta lapsesta on aikuisilla, jotka lähtökohtaisesti pysyvät eivätkä vaihdu uusien työpaikkojen tai työvuorojen myötä. Sijoitetulle lapselle perhehoitaja on aikuinen, johon kiinnittyä.

Hyvinvointialueet ja palveluntuottajat voisivat hyvässä yhteistyössä kehittää sekä kasvattaa toimeksiantosuhteisen perhehoidon kokonaisuutta merkittävästi nykytilasta. Perhehoidossa on niin paljon enemmän vaihtoehtoja kuin mitä olemme tähän mennessä hyödyntäneet: perusperhehoitoa, vahvasti tuettua toimeksiantosuhteista perhehoitoa, kotiin tehtävää perhehoitoa, perhe perheessä -sijoituksia, kuntouttavaa perhehoitoa sekä ammatillisia perhekoteja.

Perhehoidon suhteellisen osuuden lisääminen on mahdollista ja se tuo kustannussäästöjä varmasti. Perhehoidon kehittäminen vaatii kuitenkin sen hyväksymistä, että perheet tarvitsevat tuekseen ammatillista tukea ja ohjausta koko sijoituksen ajan. Ainoastaan vahvalla tuella ja ohjauksella voidaan haastavammin oireilevia lapsia ja nuoria sijoittaa perhehoitoon.

Lastensuojelu lainmukaisesti edellyttää tavoitteellista työtä sekä lain keskeisten periaatteiden toteutumisesta huolehtimista. Sijaisperheen vahvassa tuessa ja ohjauksessa ei ole siis kyse ainoastaan sijaisperheen tukemisesta, vaan myös sijoituksen ohjaamisesta oikeaan suuntaan, asioiden puheeksi ottamisesta ja tarvittaessa puuttumisesta. Tämä edellyttää jatkuvaa, tiivistä yhteyttä perheeseen ja lapseen ja riittävää ymmärrystä perhehoidon luonteesta ja sen ilmiöistä.

---

Avosylin yhtymä esittäytyy Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä® Tampereella 8.–9.10.2024 näyttelyosastolla paikalla nro 67.

www.avosylin.fi