HUS Kiinteistöt Oy vie sairaalarakentamista eteenpäin

HUS Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisjohtaja Carl Sirén kertoo, että yhtiön rakennuttamisyksikössä on parhaillaan aktiivisessa vaiheessa 12 rakennushanketta. Näistä neljä on varsinaisessa rakentamisen vaiheessa.

– Jorvin sairaalan uusi osastorakennus on tällä hetkellä mittavin hankkeemme. Rakennus valmistuu helmikuussa 2026, ja toiminta käynnistyy saman vuoden kevään tai kesän aikana, Sirén kertoo.

Muita käynnissä olevia kohteita ovat Meilahden alueen väestösuojan pukuhuoneiden peruskorjaus, Porvoon sairaalan TO-osan ilmanvaihtohanke ja syöpäkeskuksen matalan osan peruskorjauksen toinen vaihe.

Salvia-rakennuksen maarakennustyöt ovat äskettäin käynnistyneet, kun paikalla sijainneen vanhan Hallintokeskuksen purkutyöt valmistuivat. Meilahteen nouseva Salvia on monitoiminnallinen rakennus apteekki- ja keskuskeittiötoiminnoille. Rakentaminen kestää noin neljä vuotta (2025–2029). Salvia-rakennuksen laajuus on 24 075 brm² ja kustannusarvio 160 M€.

Salvia-uudisrakennukselle on laskettu suunnitelmiin ja materiaalien keskimääräisiin taulukkoarvioihin perustuva hiilijalanjälki 24,6 CO2 ekv./m2/a (hiilidioksidiekvivalenttia per neliö vuodessa). Hankkeen edetessä selvitetään mahdollisuuksia pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljestä merkittävä osa koostuu kohteen energiankulutuksesta. Kohteeseen on suunniteltu energiankierrätysjärjestelmä, mikä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi.

Alun perin Salvia-rakennukseen oli suunniteltu myös peruskallioon louhittavia maanalaisia pysäköintitiloja useaan kerrokseen. Kalliomekaanisen simuloinnin perusteella louhintatyö olisi aiheuttanut liikaa haittaa läheisiin sairaaloihin, minkä vuoksi pysäköintitiloja suunnitellaan nyt erillisrakennukseen.

Tammisairaala edustaa uutta ajattelua

Yksi äskettäin Meilahdessa valmistuneista kohteista on Tammisairaala, joka luovutettiin HUSille marraskuussa 2024. Toiminta tiloissa alkoi 12.5.2025. Sirénin mukaan kyseessä on uudenlainen päiväsairaala, jossa käyntimäärät ovat noin tuhat asiakasta päivässä, mutta osastopaikkoja on vain 12.

– Potilas tulee aamulla tarkastukseen tai toimenpiteeseen ja lähtee illalla kotiin. Tämä on modernia, tehokasta sairaalatoimintaa, Sirén toteaa.

Osaston lisäksi Tammisairaalassa on yli 200 vastaanottotilaa, 15 leikkaussalia, 19 toimenpide- ja pistoshuonetta sekä oma välinehuoltoyksikkö. Opetuskäyttöön sairaalasta löytyy opetusleikkaussali ja koulutustiloja.

Muuntojoustavuus ja käyttäjälähtöisyys suunnittelun ytimessä

Sairaalarakentamisessa korostuu tilojen muuntojoustavuus, sillä käyttötarkoitukset voivat muuttua nopeasti.– Nykyään ei räätälöidä liian tarkasti, vaan suositaan geneerisiä, yhteiskäyttöisiä ratkaisuja, Sirén kertoo.

Rakennusten layout-suunnittelussa huomioidaan myös henkilökunnan työkuorma.

– Tavoitteena on kompaktit ratkaisut, joissa esimerkiksi askelmäärät jäävät kohtuullisiksi. Aiemmista pitkistä käytäväratkaisuista on siirrytty syvärunkoisiin taloihin, joissa on vaihtoehtoisia reittejä, Sirén selventää.
Käyttäjälähtöisyys näkyy erityisesti kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisessä suunnittelussa. Tammisairaalan tapauksessa mukana oli näkövammaisten edustajia.

– Eri asiakasryhmien tarpeet pitää huomioida, ja se tehdään konkreettisesti jo suunnitteluvaiheessa, Sirén sanoo.

Toiminnallinen suunnittelu luo pohjan rakennuksille

Ennen kuin itse sairaalarakennusta ryhdytään suunnittelemaan, suunnitellaan rakennuksessa toimivat prosessit. HUS-yhtymässä se on kiinteistö- ja toimitilapalveluiden alaa.

– Prosessien ja toimintojen suunnittelu on tärkeä osa esisuunnittelua. Rakennukset eivät ole vain kuoria, vaan ne tukevat hoitoprosesseja, jotka kehittyvät jatkuvasti, Carl Sirén painottaa.

HUS Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisyksikkö tulee kuvaan mukaan varsinaisen hankesuunnitteluvaiheen alussa ottaen vetovastuun.

– Toki mekin jatkamme siinä toiminnallista suunnittelua, mutta jonkinlainen konsepti on jo siinä vaiheessa olemassa.
Elinkaariajattelu on olennainen osa suunnittelua. Tilat on suunniteltava niin, että ne kestävät käytössä, mutta voivat myös muuntua tarpeiden mukaan.

– Rakennuksen runko voi kestää 100–200 vuotta, mutta sisäosat suunnitellaan lyhyemmällä elinkaarella. Nykyajan rakennusten purkumateriaalit ovat muutostöiden yhteydessä helposti kierrätettävissä, Sirén jatkaa.

– Lainsäädäntö vuoden 2026 alusta lähtien vaatii, että luvanvaraisissa hankkeissa pitää nämä CO2-luvut ilmoittaa suunnitelmista sekä toteutuneista ratkaisuista. Siihen olemme varautuneet, meillä alkaa olla valmis prosessi näiden lukujen ilmoittamiseen.

Tekniset vaatimukset ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä

Sairaalarakennuksissa keskeisiä tekijöitä ovat hygieniavaatimukset, potilasturvallisuus ja toimintavarmuus. Materiaalivalinnoissa ei voida tehdä kompromisseja.

– Lattiamateriaaleissa muovimatto on yleisin vaihtoehto. Parketteja tai kokolattiamattoja ei sairaaloissa juuri nähdä, Sirén toteaa.

Rakennuttamisessa otetaan huomioon myös vastuullisuus. HUSin kohteet pyritään tekemään mahdollisimman energiatehokkaiksi, vaikka esimerkiksi Salvia-rakennus sisältää paljon energiaa kuluttavia toimintoja, kuten lääkevalmistuksen, keskuskeittiön ja ruokalan. Siitä huolimatta rakennus alittaa päästökertoimen tavoitteen 28 kg CO2 ekv./m2/a selvästi.

– Olisi hyvä, jos energiankulutusta mitattaisiin suoritteiden, ei vain neliö- tai kuutiometrien mukaan. Uusikin sairaala voi käyttää melko paljon energiaa, mutta siellä on isot potilasvirrat ja lyhyt läpimenoaika, jolloin hoidettua potilasta kohti energiakulutus on paljon pienempi kuin vanhassa, epäkäytännöllisessä rakennuksessa, Sirén huomauttaa.

Yhteistoiminnalliset hankkeet ovat yleistyneet

Rakennushankkeiden toteutusmalleissa yhteistoiminnallisuus on hyväksi koettu malli, ja se alkaa olla yleisin tapa läpiviedä isoja rakennushankkeita.

– Yli 50 miljoonan euron hankkeissa yhteistoimintamalli on lähes itsestäänselvyys. Se tarjoaa parhaan pohjan onnistuneelle hankkeelle, kun osapuolet työskentelevät aidosti yhdessä alusta lähtien, Sirén sanoo.

www.huskiinteistot.fi