LAB-ammattikorkeakoulu ja Kiipulan ammattiopisto toteuttavat yhteistyössä ESR-rahoitteista Ihan samat -hanketta Päijät-Hämeessä. Sen puitteissa oppilaitoksiin rakentuu molempien oppilaitosten opiskelijoiden yhteinen oppimisympäristö sekä yhteistyömalli. Kahden eri koulutusasteen välinen toiminta lisää opiskelijoiden ammatillista kasvua ja käytännön työelämään valmistautumista. Hanketta hallinnoi LAB-amk ja sen toteutusaika on 1.1.2019 - 30.6.2021.

– Ihan samat -hanke on luonut ammattikorkeakoulun liiketalouden ja fysioterapian opiskelijoille ja Kiipulan erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille aidosti yhteisen oppimisympäristön, joka tukee opiskelijoiden opintopolkuja ja vahvistaa työelämävalmiuksia, tiivistää LAB-amk:n fysioterapian lehtori Sirpa Silaste.

– Ennen Ihan samat -hanketta Kiipulan ammattiopisto on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen kanssa, mutta yhteistyötä haluttiin syvemmäksi ja monipuolisemmaksi. Tässä olemme onnistuneet, taustoittaa Kiipulan ammattiopiston projektipäällikkö, työhönvalmentaja Pirkko Louhelainen.

Käytännön työtä ja asenteiden avartamista

Kesällä päättyvä hanke on luonut ja pilotoinut uudenlaisia vertaistoimintaan perustuvia ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien nuorten työelämävalmiuksien kehittämiseen. Samalla hanke on laajentanut ja syventänyt opettajien, ohjaajien ja valmentajien pedagogista osaamista moninaisuuden kohtaamisessa.

– Oppilaitosyhteistyötä ja inkluusiota syvemmällä on käsitys ihmisyydestä ja normaaliudesta esimerkiksi työpaikoilla. Vallitseva normaalin käsitys sisältää aina jonkin verran erilaisuutta, mutta ei kuitenkaan kehitysvammaisia tai muista syistä osatyökykyisiä. Voidaan kysyä, tarvitaanko vaikkapa liiketoiminnan opettamiseen kaksi kättä ja kaksi jalkaa? Hanke laajentaa moninaisuuden käsitystä normin sisällä ja jokaisen omassa ajatusmaailmassa, huomauttaa LAB-amk:n lehtori Jaana Loipponen.

– Vajaatyökykyisyyden käsitteen sijaan on esimerkiksi erityisoppilaitoksissa alettu käyttää käsitettä täsmätyökykyinen. Karrikoidusti sanottuna meistä jokainen kykenee joihinkin töihin ja joihinkin taas ei, Pirkko Louhelainen toteaa.

Vetävää yrittäjyyskasvatusta

Hankkeessa on mukailtu Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa, josta on hankkeessa kehitetty ja pilotoitu Kiipulan yrittäjyyskasvatustyöhön soveltuva erityisnuorten yrittäjyyden toimintamalli. Siinä huomioidaan erityisryhmien tarpeet ja yksilölliset vahvuudet sopivien opintopolkujen löytämiseksi. Nuori Yrittäjyys -toiminnassa Kiipulan ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kohtaavat toisensa ja toimivat yhdessä samaan suuntaan.

LAB-amk:n liiketoiminnan lehtorin Tapio Karin mukaan Vuosi yrittäjänä -ohjelman avulla vahvistetaan Kiipulan opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja rohkeutta tulla osalliseksi yhteiskuntaan myös liiketoiminnan kautta.

Moninaisuus organisaation voimavarana

Tapio Kari kertoo, että ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on Moninaisuus organisaation voimavarana -opintojakso, joka tuotiin osaksi Ihan samat -hanketta.

– Amk:n opiskelijat ovat oivaltaneet, että Kiipulan opiskelijat painiskelevat samanlaisten kysymysten parissa kuin he. Myöhemmin työelämässä henkilöstön kehittämisen ja johdon tehtävissä he voivat hyödyntää hankkeesta saamaansa ymmärrystä, kokemusta ja osaamista henkilöstöresurssien moninaistamisessa.

Mukana nuorten yrittäjien valtakunnallisessa kilpailussa

Kiipulan ammattiopisto perusti Vuosi yrittäjänä -ohjelman puitteissa viime vuonna kolme yritystä ja tänä vuonna kaksi. Nämä Uskalla Yrittää 2021 -kilpailussakin mukana olleet yritykset ovat leivoksia, juomia, karkkeja ja muita herkkuja myyvä pop-up-kahvila 4Cafe sekä kotityöpalveluja tarjoava Homma Siistix.

– Mukana on tänä vuonna ollut mukana 13 Kiipulan opiskelijaa, ja viime vuonna 17. Yritykset ovat tehneet mukavasti liikevaihtoa, ja opiskelijat ovat päässeet tekemään myyntiä ja kotityöpalveluiden asiakaskäyntejä, Tapio Kari toteaa.

Pirkko Louhelainen kertoo, että Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan ja Uskalla Yrittää -kilpailuun osallistuminen on ollut Kiipulan opiskelijoiden mielestä mahtavaa.

– Yrittäjyys on haastavaa kenelle tahansa, mutta opiskelijamme ovat rohkeasti lähteneet mukaan ja saaneet onnistumisen kokemuksia. Olimme esittelemässä toimintaamme DuuniExpo-messuilla viime vuonna paikan päällä ja tänä vuonna virtuaalisesti.

Kiipulan opiskelijoiden NY-yritys Homma Siistixin yrittäjä Maria Corréa siivouskeikalla.

Mukavaa ja hyödyllistä

Jaana Loipponen mainitsee, että työpaikkaohjaajakoulutuksessa olleet amk-opiskelijat ovat kokeneet yhteistyön Kiipulan opiskelijoiden kanssa hedelmällisenä.

– Opiskelijamme huomasivat, että ohjattavilta Kiipulan opiskelijoilta vähittäiskaupan työympäristössä tulleet neuvot perehdyttämiseen olivat sovellettavissa muihinkin työtehtäviin ja -paikkoihin. Opiskelijoiden mielestä kokemus oli hieno ja näkemyksiä avaava.

– Fysioterapian opiskelijoilta kerätty palaute on ollut kiittävää, ja vastausten mukaan opiskelijat ovat kokeneet yhteisen toiminnan Kiipulan opiskelijoiden kanssa erittäin hyödylliseksi. Myös hankeharjoittelussa olevien, pian valmistuvien fysioterapian opiskelijoiden antama palaute on ollut positiivista. He ovat saaneet toimia itsenäisemmin kuin tavanomaisilla opintojaksoilla, Sirpa Silaste sanoo.

Kiipulan työhönvalmentaja Pirkko Louhelainen kertoo, että myös Kiipulan opiskelijoilta on kerätty muodollista palautetta, mutta usein he kertovat mielipiteensä eri tilanteissa välittömästi.

– Käsitykseni mukaan opiskelijamme ovat pitäneet hankkeen tarjoamasta toiminnasta. Kiipulan opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vuorovaikutus on ollut luonnollista. Esimerkiksi työpaikkaohjaajan koulutuksessa amk:n ja Kiipulan opiskelijat ovat toimineet työpaikoilla yhdessä ilman opettajien tai ohjaajien jatkuvaa läsnäoloa. Kiipulan opiskelijoiden mielestä se on ollut mukavaa ja mielenkiintoista.

Kiipulan ammattiopistolle hankkeen välittämä ydinviesti yhdenvertaisuudesta ja moninaisuudesta on ollut merkittävä.

– On tärkeää, että olemme voineet vaikuttaa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käsityksiin. Kuvaavaa on, että hankkeen alussa teimme yhdessä esteettömyyskartoituksia, ja esteettömyyden käsite laajeni pian fyysisestä esteettömyydestä henkiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen työelämässä, Pirkko Louhelainen kertoo.

LAB-amk:n koulutetut työpaikkaohjaajat sekä Tapio Kari, Pirkko Louhelainen ja Jaana Loipponen (7.–9. vasemmalta).

Opiskelijat tekevät itse

Ihan samat -hanke käynnistyi vuoden 2019 alussa. Tapio Kari muistelee, että alkuvuosi oli suunnittelua, ja syksyllä Nuori Yrittäjyys -ohjelma sekä fysioterapian pilotoinnit alkoivat Kiipulassa.

– Esimerkiksi esteettömyysseminaarissa teimme kolmikantayhteistyötä liiketalouden ja fysioterapian opiskelijoiden sekä Kiipulan opiskelijoiden kesken. Hankkeen eri osa-alueita on vuoden 2020 aikana pilotoitu ja kehitetty eteenpäin, ja nyt loppusuoralla keräämme tuotoksia ja kokemuksia kasaan.

Myös fysioterapian lehtori Pirjo Knuuttila korostaa Ihan samat -hankkeen osallistujalähtöistä toimintatapaa.

– Tässä hankkeessa lähtökohtaisesti kaikki on opiskelijoiden itsensä tekemää. Opettajat ovat mukana suunnittelussa ja ohjaamisessa, mutta käytännön toimijoina ovat opiskelijat.

Fysioterapian lehtori Sirpa Silaste huomauttaa, että ihmisten välinen vuorovaikutus ja työelämä vaativat fyysistä toimintakykyä.

– Hankkeessa on panostettu hyvään työergonomiaan ja fyysiseen hyvinvointiin. Aluksi järjestimme liikuntailtapäiviä, sporttispurtteja, joissa ensin lähdettiin siitä ajatuksesta, että fysioterapian opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat ne Kiipulan opiskelijoille. Pian kuitenkin lähtökohdaksi muotoutui Kiipulan opiskelijoiden mukanaolo alusta lähtien tapahtumien suunnittelussa.

– Opiskelijamme ovat olleet Kiipulan opiskelijoiden työpareina tekemässä esteettömyyskartoituksia. Olemme tehneet ergonomiavideoita työtehtävistä, joihin Kiipulan opiskelijat työllistyvät. Esimerkiksi puhtaanapidon ja toimitilahuollon opasvideoissa Kiipulan opiskelijat toimivat omien työtehtäviensä asiantuntijoina ja fysioterapian opiskelijat ergonomian asiantuntijoina. Videot ovat työhönohjauksen opiskelijoiden ja opettajien sekä työnantajien käytettävissä, kertoo Sirpa Silaste.

Pirjo Knuuttila muistuttaa, että hankkeesta ja sen tuotoksista hyötyvät myös työnantajat.

– Esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaa saa käyttöönsä raportit esteettömyyskartoituksista niistä paikoista, joissa Kiipulan opiskelijat ovat olleet työharjoittelussa. Lisäksi opiskelijatyönä on tehty erityistä tukea tarvitsevan nuoren toiminnan ohjauksen opas, joka on työharjoittelupaikkoja tarjoavien työnantajien käytettävissä.

Mobiilisovellus kannustaa liikkumaan

Ihan samat -hankkeessa ollaan toteuttamassa myös mobiilisovellusta ammattikorkeakoulun ja Kiipulan opiskelijoiden yhteistyönä. Sovellus on tarkoitettu arjen aktiivisuuden lisäämiseen ja fyysisen kunnon parantamiseen. Kiipulan opiskelijat ovat osallistuneet sovelluksen ominaisuuksien ja käytettävyyden suunnitteluun ja sisällöntuotantoon. Sovellus on selkokielinen.

– Kiipulan opiskelijat työllistyvät tehtäviin, joissa ollaan jalkojen päällä pitkiä aikoja, joten hyvää kuntoa tarvitaan. Ajattelimme, että fyysistä aktiivisuutta voisi edistää mobiilisovelluksella, koska jokaisella nuorella nykyisin on älylaite käytössä. Ammattikorkeakoulun tekniikan laitos tuli mukaan sovelluksen suunnitteluun ja ohjelmointiin. Fysioterapian opiskelijat jalkautuivat kysymään Kiipulan opiskelijoita, millainen aktivointisovelluksen pitäisi olla, ja ehdotuksia kerättiin myös Forms-kyselyllä, Sirpa Silaste kertoo.

– Tekniikan laitoksen sovellussuunnittelun lehtorin kanssa kartoitimme toteutettavissa olevia vaihtoehtoja ja alustoja. Kiipulan opiskelijat olivat tiiviisti mukana esimerkiksi jumppavideoiden tekemisessä. Fysioterapian opiskelijoille sovelluksen tekemisessä on ollut kyse terveyden edistämisestä, palvelumuotoilusta ja digitaalisten välineiden hyödyntämisestä, Silaste jatkaa.

– Kiipulan opiskelijoilta ovat peräisin toiveet sovelluksen sisällöksi, ja sisältöä ovat he ovat olleet tekemässä yhdessä fysioterapian opiskelijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun tekniikan laitokselta sovellusta on ollut kehittämässä opiskelijoita ja kaksi opettajaa. Sovellus valmistuu kevään aikana, Pirjo Knuuttila mainitsee.

Mobiilisovelluksen videoiden kuvauksissa Kiipulan ja LABin opiskelijat oppivat kaikki uutta yhdessä.

Tuotoksia tulee vielä viime metreillä

Hankkeen yhtenä konkreettisena tuotoksena syntyy myös kuunnelma, joka toimii oppaana työpaikalla tapahtuvaan opiskelijan ohjaamiseen ja miksei muihinkin kohtaamisiin.

– Perinteisiä ohjaamisen oppaita on ennestään olemassa paljon myös erityisoppilaitosten tekeminä, joten halusimme tehdä luovemman toteutuksen. Kuunnelma on tarina kolmesta erityistä tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Mukana on myös työpaikan edustajia ja muita sivuhenkilöitä. Kuunnelma kertoo, miten opiskelijat pääsevät tavoitteisiinsa ja saavat työ- tai opiskelupaikan haasteista huolimatta. Haluamme herättää kuulijoissa ajatuksia, ja toivomme, että kuulijat poimivat tarinasta hyviä ja toimivia toimintamalleja, kuvailee Pirkko Louhelainen.

Lisäksi hankkeen loppusuoralla on syntymässä vielä yksi oppimisympäristö, tällä kertaa SAKU ry:n ylläpitämän työkykypassin ympärille.

– Oppimisympäristössä on tarkoitus edistää Kiipulan opiskelijoiden työkykyvalmiuksia ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden valmiuksia ohjata työkykypassin suorittamista, Sirpa Silaste kertoo.

Ammatillisesti positiivinen kokemus

Ihan samat -hankkeen henkilöstön kokemus työrupeamasta on positiivinen. Kiipulan ammattiopiston Pirkko Louhelaisen mukaan yhteistyö ammattikorkeakoulun väen kanssa on ollut sujuvaa.

– Hankkeen nimen mukaisesti ihan samoja ollaan kaikki. Tämä on ollut ensimmäinen hanketyöni, ja aivan mahtavaa on ollut työskennellä sekä opettajien että opiskelijoiden kanssa.

LAB-amk:n viestinnän lehtori Jaana Loipponen korostaa, että hankkeen painopiste on ollut koko ajan ruohonjuuritason toiminnassa opiskelijoiden parissa.

– Näin ei kaikissa hankkeissa ole. Se, että hankkeen henkilöstö on ns. kädet savessa tekemässä asioita käytännössä, on tuonut hankkeeseen tekemisen meininkiä. Hankkeessa on tehty ratkaisuja nimenomaan arkielämän käyttöön. Eriarvoisuutta ja ennakkokäsityksiä heijastelevat nimenomaan aikuiset ja valtarakenteet. Meidänhän tässä käsityksiämme pitäisi tarkistaa, nuoret pärjäävät keskenään kyllä.

Ihan samat -hankkeen projektipäällikön (LAB-amk) Anne Timosen mukaan hanketiimi on toiminut hienosti yhteen ja luonut uusia ideoita.

– Olemme tukeneet toinen toisiamme. Hanke on tavallaan kasvanut suunnitelmaansa suuremmaksi. Yksi syy hankkeen sujuvuuteen toteuttajien näkökulmasta lienee siinä, että henkilöt ovat hankkeen kautta voineet vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää omaa osaamistaan. Tällaista erilaisten koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tarvitaan lisää.

– Ihan samat -hankkeen tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että tällaiselle toiminnalle on tarvetta. Vastuullisuus on nykypäivän yrityksissä vahva arvo, esimerkiksi yhteistyökumppanimme Osuuskauppa Hämeenmaa haluaa toimia vastuullisesti. Hämeenmaa on mahdollistanut ammattikorkeakoulun ja Kiipulan opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja. Moninaisuus työyhteisössä -teemaan olemmekin kehittelemässä jatkohanketta, Anne Timonen toteaa.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Anne Timonen 050 3855 585, [email protected]

Projektipäällikkö Pirkko Louhelainen 050 4204 214, [email protected]

lab.fi/fi/projekti/ihan-samat

www.kiipula.fi/ammattiopisto/asiantuntijoille/kehittamishankkeet/ihan-samat/

Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.