Joukkorahoituksella mahdollistetaan puolueetonta tutkimustyötä sisäilmaongelmien selvittämiseksi
08.02.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Monia kansalaisia suurestikin vaivaavista sisäilmaongelmista aiheutuvia terveyshaittoja ei ole saatu tutkittua syy-seuraussuhteeseen perustuen. Tutkimukset ovat perustuneet rakennuksen vaurioasteen selvittämiseen ja sen perusteella on määritelty yleisesti altistusriskit: vähäinen, haitallinen tai vakava. Lisäksi kosteus- ja mikrobivaurioiden rinnalla tutkimusta on vaikeuttanut suuri joukko kemikaaleja, jotka vaikuttavat hengitysilmamme laatuun sisätiloissa. Pelkkä ”korjaa kosteusvaurio” -sääntö ei aina riitä poistamaan ongelmaa, kun toisinaan rakennuksen käyttäjät ovat edelleen korjauksien jälkeen oirehtineet. Jotta olisi mahdollista tehdä oikein suunnattuja korjaustoimenpiteitä, tarvitaan tarkempi sisäilman laadun määritys sen sisältämistä aineista. Lähtökohtana pitäisi siis olla terveysperusteinen tutkimus.Sisäilman vesihöyryn kerääminen ja tutkiminen on osoittanut sen kuljettavan toksisia aineita. Toksisuuden vaikutusta eläviin soluihin on tutkittu laboratoriokokein. Niiden tuloksena on selvinnyt, että oireita aiheuttavasta rakennuksesta kerätty sisäilman vesihöyry aiheuttaa solukuolemaa ihmissoluille. Sen sijaan terveestä rakennuksesta tai ulkoilmasta otettu näyte ei ole aiheuttanut solukuolemaa. Jos hengitämme toksista sisäilmaa koko ajan, riittää pienikin pitoisuus aiheuttamaan vahinkoa elimistöllemme.Professoreista, lääkäreistä ja alan tutkijoista koostuva työryhmä on lähtenyt ennakkoluulottomasti tutkimaan, miten toksinen sisäilma vaikuttaa elimistössä. Ryhmä on pystynyt tekemään pienimuotoisen tutkimuksen ja vakuuttunut siitä, että ratkaisu on löytynyt. Alustava läpimurto tehtiin, kun tutkimuksissa havaittiin kehon eritteiden sisältävän samoja toksisia aineita kuin mitä sisäilmasta löytyi. Tämä on se puuttuva tieto, jota on etsitty ja kaivattu. Työryhmä on tehnyt tutkimusta intohimosta ratkaista ongelma ja työtä on tehty tähän asti ilman yhteiskunnan tukea.Nyt pyydämme Suomen kansalta puolueetonta rahoitusta vastiketta vastaan, jotta voimme tehdä riittävän laajan tutkimuksen. Tarvitsemme sisäilman laadun tutkimuksiin kahdesta rakennuksesta, vaurioisesta ja verrokkirakennuksesta, kummastakin 75 näytettä. Niistä analysoidaan toksisuus ja se, mitä yhdisteitä sisäilma sisältää. Tämän jälkeen toivomme, että rakennuksia käyttävistä henkilöistä saadaan yhteensä 200 näytettä sekä seerumina että virtsana, joita tarvitaan vahvistamaan löydöksiä. Etsimme mm. samoja aineita kuin sisäilmasta. Tulosten valmistuttua jaamme tulokset kaikille rahoittajille suomeksi ja julkaisemme kansainvälisen tieteellisen artikkelin tuloksista. Saatua tietoa voidaan käyttää kaikissa sisäilmaongelmaisissa kohteissa tilanteen selvittämiseen.Kun tutkitaan ilman ennakkoasenteita, on mahdollista saavuttaa syvempi ymmärrys asiasta ja ongelmiin löydetään parempia ratkaisuja. Tavoitteenamme on selvittää sisäilman laadun tutkimiseen liittyvää ongelmaa. Kattavammalla tutkimuksella pyritään vahvistamaan aikaisemman pienen otannan tulos sekä osoittamaan että verrokkirakennuksen ja sen käyttäjien näytteistä puuttuvat rakennusperäisten homeiden toksiset aineet. Tulokset mahdollistavat nykyisten korjaustoimenpiteiden kehittämisen oikeampaan suuntaan siten, että päästään selville oireiden todellisesta aiheuttajasta. Lisäksi ne antaisivat lisätietoa sisäilmasta sairastuneen potilaan oireilun ja sairastumisen selvitystyöhön. Tiedon tulee saavuttaa monenlaiset ammattiryhmät rakentamisen parissa työskentelevistä henkilöistä hoitohenkilökuntaan.Joukkorahoituksella katetaan tieteellinen tutkimustyö ja analyysit sekä tuotetaan tutkimusyhteenveto suomeksi ja kansainvälinen tieteellinen julkaisu. Joukkorahoitukseen voi osallistua yksin tai ryhmänä, jolloin sen voi muodostaa esimerkiksi päiväkoti, koulu, työpaikka, asunto-osakeyhtiö, kiinteistöyhtiö, kunta tai kaupunki. Rahoittajien saamat vastikkeet ovat suomalaisesta rakennuskannasta tehtyä tutkimustietoa, Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan -kirja (M. Salkinoja-Salonen, 2016) sekä etäyhteydellä järjestetty palaveri rahoittajan ja työryhmän tutkijoiden kanssa. Alustana käytämme Mesenaattia (https://mesenaatti.me/). Joukkorahoitus alkaa 15.2.2021 ja päättyy 30.4.2021. Arviomme aikataulusta on, että tutkimus toteutetaan vuoden 2021 aikana. Tulokset sekä kansainvälinen julkaisu valmistuvat vuoden 2022 alussa. Kansanterveyden kannalta tämä tutkimus on merkittävä. Olemme kiitollisia kaikesta rahoituksesta.Sisäilmatutkimuspalvelut Elisa Aattela Oy
www.sisailmatutkimuspalvelut.fi[email protected]Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?