Pyydä tarjous

Kehas-ohjelma tukenut merkittävästi laitospurkua

Digipalvelut
07.05.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous
Kehitysvammaisten ihmisten laitosasuminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina ja yhä useampi vammainen asuu tavallisella asuinalueella. Vuonna 2010 alkaneen kehitysvammaisten asumisen ohjelman (Kehas) tavoitteena oli, että yksikään kehitysvammainen ei enää asu laitoksessa vuonna 2020. Vuonna 2010 alkaneen kehitysvammaisten asumisen ohjelman (Kehas) tavoitteena oli, että vuonna 2020 yksikään kehitysvammainen henkilö ei enää asu laitoksessa.  Kehitysvammaliiton Kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala toteaa, että tavoitetta ei täysin ole vielä saavutettu, vaikka laitoksissa asuvien määrä onkin laskenut kymmenessä vuodessa vajaaseen kolmasosaan lähtötilanteesta. Maakuntatasolla muutos on ollut suurin Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. - Tuoreimmat THL:n tilastot ovat vuodelta 2019. Vuoden 2019 lopun tilanteen mukaan pitkäaikaisesti kehitysvammaisten laitoshoidossa asui 452 henkilöä. Heistä alle 18-vuotiaita on 131. Tavoitteena on, että lapsia ei sijoitettaisi laitoksiin pitkäaikaisesti. Lasten määrä laitoksissa kertoo, ettei kunnissa ole riittävästi perheitä tukevia palveluja ja lasten pienryhmäkoteja. Laitoksissa olevat lapset tarvitsevat myös tuekseen vaativia erityispalveluja. Vaikka Kehas-ohjelma ei täysin saavuttanut tavoitettaan, on se kuitenkin merkittävästi tukenut laitospurkua. Suurin osa laitoksissa asuvista on päässyt muuttamaan lähiyhteisöihin. Uusia hyviä käytäntöjä on kehitetty. Mutta edelleen riittää tekemistä, Hintsala sanoo. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2019 – THL:n tilastoraportti 45/2020:https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140657/Tr45_20.pdf?sequence=5&isAllowed=y Kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehittämisessä keskeistä kuntien asuntopolitiikka ja kaavoitus - Sote-uudistuksessa täytyy nyt huomioida, että laitospurku on vielä kesken. Uudenlaisia ratkaisuja ja palveluja tarvitaan, jotta loputkin laitoksissa asuvat henkilöt pääsevät yksilölliseen asumismuotoon ja saavat siellä tarvitsemansa tuen. Monilla heistä on vaativia ja erityisiä tuen tarpeita, esimerkiksi mielenterveyden ongelmia yhdessä kehitysvamman kanssa, joten heidän palveluissaan tarvitaan monipuolista erityisosaamista. Tällaista erityisosaamista on esimerkiksi erityishuoltopiireillä. Tämän erityisosaamisen säilymisestä on pidettävä huolta sote-uudistuksessa, Hintsala korostaa. - Kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehittämisessä keskeistä on kuntien asuntopolitiikka ja kaavoitus, vaikka palvelujen järjestäminen siirtyykin kunnilta hyvinvointialueille osana sote-uudistusta. Kehitysvammaiset ihmiset toivovat asumiselta samoja asioita kuin muutkin kuntalaiset -mahdollisimman tavallista asumista osana naapurustoja.  Hintsala sanoo, että julkista ARA-rahoitusta tarvitaan edelleen, jotta loput laitoksista pois muuttavat henkilöt saavat uuden kodin.  - Heidän lisäkseen on paljon lapsuudenkodeissaan asuvia nuoria, jotka haaveilevat muutosta omaan kotiin. Tukiasuntoja ei ole riittävästi kaikissa kunnissa eikä palveluja omaan asuntoon. Kehitysvammaisten sosiaalisia suhteita ja mahdollisuutta osallistua asuinalueensa ja kunnan toimintaan on kehitetty erilaisissa hankkeissa. Näistä Kehitysvammaliiton Porukoissa-hankkeessa luotu Hautomo-malli, jossa alueella asuvat kehitysvammaiset henkilöt kehittävät yhteistoiminnanmuotoja, kuten tuettua avustajatoimintaa, uusia liikuntamahdollisuuksia ja taidetoimintaa, ovat olleet merkityksellisiä osallistujilleen. Tämän lisäksi eri kunnissa yhteisöllisyyttä on pyritty lisäämään asunto- ja naapuriverkostoilla. Niissä pärjäämistä tukevat ammattilaiset ja yhteisöllisyyttä naapuriapu, Hintsala selvittää. Lisätietoa: Innovatiivisia toimintatapoja yksilöllisen asumisen tukemiseen on koottu Asumisen tekoja -sivulle:https://verneri.net/asumisen-tekoja/ https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/2020/11/porukka-hautomo-tyokirja-01.pdfhttps://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Oppaat/Asunto_ja_naapuriverkoston_toteuttamisen(54630) Julkisen terveydenhuollon hoitovastuu laitospalvelujen purkamisen jälkeen Hintsala kertoo, että kehitysvammaiset ihmiset käyttävät ensisijaisesti yleisiä terveyspalveluja kuten muutkin kansalaiset.  - Tarvitaan lisää tutkimustietoa siitä, kuinka hyvin terveydenhuollon palvelut sujuvat ja toimivat kehitysvammaisten kuntalaisten näkökulmasta. Hyviä käytäntöjä ovat olleet erilaiset koulutukset, joissa on vahvistettu perusterveydenhuollon osaamista kehitysvammaisten kohtaamisessa ja tukemisessa.Kehitysvammaliiton koulutuksissa ja neuvontapalveluissa tulee esiin mielenterveyden tukemisen erityistarpeet. Niin työntekijät kuin itse vammaiset henkilöt kokevat mielenterveydenpalveluissa olevan puutetta sekä osaamisessa että resursseissa. Kehitysvammaliiton koulutustoiminnassa on kehitetty peruspalvelujen työntekijöiden avuksi kehitysvammaisuuden verkkokurssi ns. Osaajan startti. Kurssilla saa tietoa muun muassa kehitysvammaisuudesta, vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta. Verkkokurssia on pidetty hyvänä tapana opiskella työn ohessa ja oppia uusia toimintatapoja, Hintsala mainitsee. Lisätietoa: https://www.kehitysvammaliitto.fi/koulutus/koulutuskalenteri/?a=view&id=773 Työvoiman saatavuus koko alan keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa  Hintsala kertoo, että työvoimapula vaihtelee alueittain, mutta koskee kaikkia vammaisalan työtehtäviä: hoitajia, ohjaajia, henkilökohtaisia avustajia ja erityistyöntekijöitä.  - Työntekijöiden vaihtuvuus heijastuu asiakkaiden arkeen. Vuorovaikutussuhteen syntyminen työntekijän ja kehitysvammaisen asiakkaan välillä vie aikaa. On tärkeää ylläpitää pysyviä työsuhteita. Alan vetovoiman lisäksi tarvitaan keinoja työvoiman pitovoimaan. Pitovoimalla tarkoitetaan niitä keinoja, joita tarvitaan työssä pysymiseen ja työn merkityksellisyyden kokemuksen säilymiseen. Nyt pitovoimatekijät ovat erityisen tärkeitä, kun Covid-19-pandemia on kuormittanut lähityötä tekeviä poikkeuksellisella tavalla, Hintsala toteaa.  Värikäs vammaistyö -kampanja Jotta vammaisalalle riittäisi ammattilaisia myös tulevaisuudessa, JHL ja Kehitysvammaliitto ovat käynnistäneet Värikäs vammaistyö -kampanjan. Kampanjan keulakuvana toimii rap-artisti Kalle Havumäki, eli MC KOO.  - Värikäs vammaistyö -kampanjaa toteutetaan yhdessä JHL:n kanssa. Nyt on menossa kampanjan toinen toteutusvuosi. Vuonna 2020 kampanjan luonteen muutti Korona, eikä kouluvierailuja ollut mahdollisuus toteuttaa. Tämän myötä uusi kampanja starttasi vuoden 2021 alussa työnantajien ja oppilaitosten tapaamisilla. Niitä järjestetään viisi-kuusi vuoden aikana. Ensimmäisestä tapaamisesta poiki mm. turkulaisten kehitysvammaisten ryhmä ohjaajineen, jotka aloittavat kouluvierailut syksyn aikana, Hintsala kertoo ja jatkaa: - Viime vuonna eniten huomiota saanut tapahtuma oli viikko, jonka aikana julkaistiin alan työntekijöiden videoita. Niissä he kertovat eri teemojen mukaisesta työn hyvistä puolista. Osana kampanjaa Kehitysvammaliitto toteutti vuonna 2020 kyselyn alan työntekijöille. Sen mukaan kolme neljästä vammaisalan työntekijästä on tyytyväinen tai melko tyytyväinen työhönsä. Erityistä tyydytystä tuottaa työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, elämänlaatuun ja oikeuksien toteutumiseen. Myös työn ihmisläheisyys ja vuorovaikutteisuus nähdään plussana, Susanna Hintsala kertoo. Linkki tutkimusjulkaisuun: https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/2020/11/kehitysvammaliiton-selvityksia-16-verkko.pdf Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2021.

Muita uutisia