Pyydä tarjous

Korona konkretisoi Etänä Enemmän -hankkeen tarpeellisuuden

Facebook
30.11.2021 | Sosiaali- ja kuntatalous

Etänä enemmän – sote-työ uudistuu on valtakunnallinen hanke, joka vastaa sosiaali- ja terveysalan työn muutokseen kehittämällä etäjohtamista, etätyönohjausta ja etävertaistukea sekä muutosjohtamista. Lisäksi hanke vahvistaa henkilöstön osaamista näillä alueilla. Hankkeen tavoitteena on lisätä sote-alan henkilöstön työhyvinvointia, työn hallintaa ja tuottavuutta.

Hanketta koordinoi Tampereen AMK, ja osatoteuttajina ovat Satakunnan AMK, Lapin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja KT Kuntatyönantajat. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2019–31.12.2022 ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

– Aloitimme hankkeen suunnitteluun 2017, jolloin koronaviruksesta ei vielä tiedetty mitään. Visiossamme etätyöskentely ja hajautettu organisaatio olivat tulevaisuutta, ja halusimme olla niiden hyödyntämisen edelläkävijöitä Suomessa sote-alalla. Yhtäkkiä päädyimme tilanteeseen, jossa hankkeen teemat korostuivat kriittisesti, Etänä Enemmän -hankkeen valmentaja, TAMK:n lehtori Pirkko Kivinen muistelee pandemian tuloa.

– Olimme suunnitelleet omat valmennusprosessit esihenkilöille ja työntekijöille. Tarkoitus oli, että ryhmissä olisi sekä lähi- että etätapaamisia, mutta koronan vuoksi kaikki tapaamiset siirrettiin etänä pidettäviksi, kertoo Etänä Enemmän -hankkeen valmentaja, TAMK:n yliopettaja Hannele Laaksonen.

Etäjohtaminen tehostaa toimintaa

Etäjohtamisen, -työnohjauksen ja -vertaistuen sekä muutosjohtamisen ohella hankkeessa käsiteltyjä aiheita ovat mm. palautteen antaminen ja saaminen esimiestyössä, motivoiva johtaminen sekä tunteet ja roolit työssä.

– Viime syksynä sote-alan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija Tia Bäckström haastatteli tamperelaisia kotihoidon esihenkilöitä etäjohtamisesta. Positiivisina puolina haastatteluissa nousivat esiin mm. ajan ja kustannusten säästö, paikkasidonnaisuuden väheneminen ja reaaliaikainen tiedon jakaminen. Haastatellut kertoivat, että toiminta on tehostunut ja tuottavuus parantunut etäjohtamisen avulla. Lisäksi esihenkilöt kokivat, että työntekijöiden osallistuminen etäkokouksissa oli aktiivisempaa kuin perinteisissä kokouksissa, Hannele Laaksonen mainitsee.

Pirkko Kivinen puolestaan muistuttaa, että luottamus on tärkeä etäjohtamisen toimivuuteen vaikuttava tekijä.

– Hankkeen edetessä eri yhteyksissä on noussut esille, että etätyöskentelyssä kuvayhteys äänen ohella lisää luottamusta molemmin puolin. Viestintävälineiden käytössä on tärkeää esihenkilöiden motivointikyky ja esimerkki.

Joissakin tilanteissa on parempi johtaa läheltä

Yksi etäjohtamisen haaste ja samalla mahdollisuus on tiimien ja työntekijöiden itseohjautuvuus.

– Esimiehen on osattava tunnistaa, kuinka paljon työntekijä tarvitsee johtamista, Hannele Laaksonen sanoo.

Etäjohtamisen kannalta ongelmallista voi olla myös työntekijän sitouttaminen organisaatioon ja sen toimintakulttuuriin – asia, johon koronakriisin alussa kaoottisesti vaihdelleet ohjeet vaikuttivat negatiivisesti. Sittemmin tilanne on vakiintunut.

Muita esille tulleita mahdollisia karikoita ovat mm. työsuoritusten mittaaminen, esihenkilön tavoitettavuus, työntekijöiden stressitason seuraaminen, ongelmien havaitseminen työyhteisössä sekä tietoturvariskit.

– Sote-sektorilla etäjohtaminen varsinkin lähiesihenkilöillä jää yleensä alle puoleen työajasta. Hybridijohtamisessa on hyvä hahmottaa ne asiat, jotka sopivat etänä käsiteltäviksi, ja asiat, jotka on parempi hoitaa kasvokkain, Laaksonen ja Kivinen kuvailevat.

Lisätyöpaketti vahvisti kriisijohtamista

Koronan riehuessa TAMK ja KT Kuntatyönantajat hakivat ja saivat STM:ltä lisärahoituksen päähankkeen lomassa kesäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021 toteutetulle ns. Korona-lisätyöpaketille, jonka otsikkona oli Sote-esimiestyön tukeminen kriisitilanteen ja etätyön aikana. Lisäpaketin kohderyhmänä oli sote- ja palvelualojen esihenkilöt.

– Lisäpaketti muodostui kuukausittain vaihtuvista aiheista, joihin TAMK toteutti webinaarin ja KT teemavalmennuksen joka kuukausi. KT vastasi lisäksi tapahtumien markkinoinnista. Kaikkiaan vuoden aikana oli 14 tapahtumaa, joissa oli osallistujia yli 100 eri sote-alan organisaatiosta ympäri Suomea. Lisäksi tarjosimme etätyönohjausta kaikille halukkaille 3–5 kertaa. Etätyönohjauksen ryhmiä toteutui kymmenkunta, Hannele Laaksonen toteaa.

Mallinnukset maaliin

Hankkeen loppusuoralla viimeistellään etäjohtamisen, etävertaistuen ja etätyönohjauksen mallinnukset.

– Malleissa nostamme esille kunkin teeman keskeiset elementit. Aineistoa on koossa paljon, ja lisää on tarkoitus kerätä. Tieteellisiä ja ammatillisia artikkeleita on tulossa lisää jo julkaistujen rinnalle. Järjestämme vielä myös webinaareja ja osallistumme konferensseihin, Hannele Laaksonen ja Pirkko Kivinen kertovat.

– On ollut haastavaa mutta samalla äärettömän antoisaa elää tässä ajassa ja saada olla mukana Etänä Enemmän -hankkeessa kehittämässä tärkeitä asioita eteenpäin yhdessä kentän kanssa.

www.etanaenemman.fi

Hanke Facebookissa