Keskusrikospoliisin mukaan alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden, väkivaltarikosepäilyjen määrä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi vuodesta 2015 lähtien.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lasten ja nuorten väkivaltaisuuksien ehkäisyssä on tärkeää, että lasten ja nuorten elämässä on riittävästi aikuisia ja että heillä on osaamista puuttua lasten välisiin konflikteihin ja ratkaista niitä yhdessä lasten kanssa.

- Väkivallanteoissa on usein kyse kostosta ja riittämättömistä konfliktinratkaisukeinoista. Väkivaltaan puuttuminen napakasti heti ensimmäisestä väkivallanteosta on siksikin tärkeää, että se voi nopeasti johtaa kierteeseen, jossa väkivallan tekijät oppivat käyttämään väkivaltaa keinona saavuttaa mainetta, kunniaa ja jopa tavaroita ja rahaa, Pekkarinen toteaa.

Jokaisella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan kotiin

Jotkut vanhemmat sallivat väkivallan ja hyväksyvät kurituksen osana kasvatusta. Lapsi saattaa joutua kotonaan näkemään monenlaista väkivaltaa televisiossa, internetissä, tietokonepeleissä ja sarjakuvissa. Eniten hän kärsii sekä vanhempien välisestä että häneen itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan perheissä koettu väkivalta heikentää lapsen ja nuoren itsetuntoa, vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Lapsi tai nuori saattaa alkaa käyttäytyä itse väkivaltaisesti, sillä hän on oppinut lyömisen tavaksi purkaa kiukkua (lähde: MLL).

Lapsiasiavaltuutetun mielestä on todella huolestuttavaa, että nuoret ovat omaksuneet rikollisten tapoja hallita toisiaan pelolla: väkivallasta ei uskalleta kertoa ja kertominen kostetaan.

- Tällaiset idut tulisi kitkeä heti alkuunsa aikuisten toimesta. On tärkeää, että väkivallan ehkäisyyn osallistuvat kaikki -lapsen vanhemmat tai vanhempi, muiden lasten vanhemmat, opettajat, nuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät ja poliisi. Myös seurakuntien ja järjestöjen työ on äärimmäisen tärkeää. Liian usein näkee, etteivät lähellä olevat aikuiset tiedä tilanteesta tai vähättelevät sen olemassaoloa. Tällöin lapset jäävät yksin ja erityisen vahingoittavaa se on uhrille, Pekkarinen sanoo.

Väkivallan katselu turruttaa ja madaltaa väkivallan käytön kynnystä

Lapset ja nuoret elävät jatkuvan informaatiotulvan keskellä. Viimeaikaiset maailman tapahtumat, kuten ilmastokriisi ja pandemia ovat lisänneet lasten ja nuorten turvattomuuden ja ahdistuneisuuden kokemuksia. Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista kokee esimerkiksi Ukrainan sodan heikentäneen heidän turvallisuuden tunnettaan. Jatkuva sodasta tiedottaminen ahdistaa etenkin nuoria, jotka samaan aikaan kasvavat omaksi itsekseen etsien identiteettiään ja miettivät tulevaisuudennäkymiä.

Pekkarinen muistuttaa, että yhtä aikaa sotauutisoinnin lisääntymisen kanssa ovat lisääntyneet erilaiset sosiaalisen median väkivaltasisällöt, joita nuoret levittävät toisilleen ja joita jotkut tuottavat saadakseen yleisöä ja huomiota.

- Väkivallan katselu turruttaa ja madaltaa väkivallan käytön kynnystä. Sen vuoksi lapsia tulisi kaikin keinoin suojella väkivaltaisilta sisällöiltä. Lasten keskuudessa leviää myös hyvin raakaa videomateriaalia rintamalta, jopa kidutuksia ja teloituksia sisältävää kuvastoa. Tällaisten katselu on haitallista ja lapsille tulisi kertoa sodasta rehellisesti, mutta rakentavasti.

Elina Pekkarinen kertoo, että YK:n lapsen oikeuksien komitea julkaisi viime vuonna yleiskommentin lasten oikeuksista digitaalisessa ympäristössä.

- Yleiskommentissa muistutettiin, että sosiaalisesta mediasta on nuorille valtavasti iloa ja hyötyä. Moni on löytänyt sen avulla ratkaisun yksinäisyyteen ja mielekkäitä yhteisöjä. Samalla sosiaalisen median rajaton ja liiallinen käyttö muodostaa todellisen riskin lasten hyvinvoinnille. Olisikin asetettava rajat sille, kuinka kauan ja millaisia sisältöjä lapset päivittäin käyttävät. Lisäksi aikuisten on oltava kiinnostuneita ja tietoisia siitä, millaista aineistoa lapsi digitaalisessa maailmassa kuluttaa. Kiusaaminen, väkivalta ja grooming ovat todellisia riskejä, joilta suojelun vastuu on aikuisilla.

Kouluväkivalta noussut otsikoihin monien julkisuuteen tulleiden väkivaltatapausten vuoksi

Tutkimusten mukaan vuonna 2021 kouluväkivaltaa koki Suomessa lähes 39 000 lasta ja nuorta joka viikko.

Pekkarinen kertoo, että Kouluterveyskyselyn tuoreet tulokset osoittavat, että viikoittain kiusaamista kokevien lasten määrä on jälleen lähtenyt nousuun.

- Tämä on todella valitettavaa ja siihen tulisi puuttua välittömästi. Kouluissa tarvitaan enemmän aikuisia, etenkin koulukuraattoreita ja nuorisotyöntekijöitä, jotka voivat puuttua kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin välittömästi. Opettajilta ei voi edellyttää aikaa ja osaamista näihin tilanteisiin, vaikka heillä on parhaat anturit havaita konflikteja. Opettajilla tulisi kuitenkin aina olla jokin taho, joka ratkaisee lasten tilanteet yhdessä lasten kanssa ja seuraa tilanteen korjaantumista riittävän pitkään.

- Olen itse esittänyt oikeusministeriölle lapsia esittävän väkivaltaisen kuvamateriaalin levittämisen kriminalisointia, sillä tällaisia videoita leviää nyt paljon lasten keskuudessa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että kuvien suosio toimii katalyyttina kuvaamiselle ja voi kannustaa voimakkaan väkivallan käyttöön. Tällä hetkellä tällaisen kuvamateriaalin hallussapito ja jakaminen ei lähtökohtaisesti ole kiellettyä, mikä on mielestäni todella iso ongelma, Pekkarinen korostaa.

Lapsen henkilökohtaisten tietojen ja kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa edellyttää vanhemmilta aina tarkkaa harkintaa

Viime aikoina on keskusteltu lasten kuvien jakamista sosiaalisessa mediassa. Sosiaalista mediaa käytetään monenlaiseen yhteydenpitoon useimmissa perheissä. Somessa jaettaviin oman elämän pilkahduksiin päätyy usein myös perheenjäseniä ja läheisiä. Halu jakaa sosiaalisessa mediassa onnellisia perhetapahtumia ja pienen lapsen kanssa elettävää arkea on hyvin ymmärrettävää. Oikeus yksityisyyteen kuuluu kuitenkin kaikille, myös pienille lapsille. Vanhempi ei omista lapsensa yksityisyyttä. Lapsen tunnistettavien kuvien ja henkilökohtaisten tietojen jakamisessa onkin hyvä toimia tarkkaan harkiten (lähde MLL).

Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että lapsilla on perustuslain mukaan oikeus yksityisyyteen aivan kuten kenellä tahansa meistä.

- Kellään ei ole oikeutta ilman lupaa jakaa lapsen kuvia tai tietoja lapsesta eteenpäin. On suorastaan häkellyttävää, miten lapsia käytetään rahanansainnan menetelmänä sosiaalisessa mediassa, mutta hämmentäviä ovat myös joidenkin yksityishenkilöiden jakamat yksityiskohtaiset tiedot lasten sairauksista, edesottamuksista tai käyttäytymisestä. On hyvä miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos puoliso tai ystävä jakaisi itsestä tämän tyyppisiä sisältöjä. Myös lapsen viestien ja puhelimen selaamiseen tulee olla hyvin korkea kynnys ja tällaista tulisi tehdä vain silloin, kun on perusteltu syy olettaa, että lapsi on vaarassa tai kiusaamisen kohteena, Elina Pekkarinen toteaa.

Kuvalähde: Lapsiasiavaltuutettu