Maan kattava tukiverkosto muistisairaille ja läheisille
30.04.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Maakunnalliset Muistiluotsit, asiantuntija- ja tukikeskukset, tarjoavat apua ja tukea muistisairaille ja heidän läheisilleen. Suomessa on arviolta 193 000 muistisairasta, ja vuosittain diagnoosin saa noin 14 500 henkilöä. Valtakunnallisesti kattava Muistiluotsiverkosto koostuu 18 maakunnallisesta asiantuntija – ja tukikeskuksesta. Muistiluotsikeskuksilla on merkittävä rooli muistisairaan ja läheisen tukemisessa sairauden eri vaiheissa. Valtakunnallista verkostoa koordinoi Muistiliitto ja toimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla.Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskukset- Muistiluotsit ovat Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä maakunnallisia asiantuntija- ja tukikeskuksia, jotka tarjoavat tietoa, tukea sekä toimintaa muistisairaille ja heidän läheisilleen.
- Muistiluotsit muodostavat koko maan kattavan verkoston toimien 18 maakunnassa.
- Luotsikeskuksissa työskentelee yhteensä n. 85 muistityön ammattilaista.
- Muistiluotsit ovat palkattuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia
- Muistiluotsien kanssa yhteistyössä toimii suuri joukko vapaaehtoisia erilaisissa tehtävissä. Osa heistä toimii muistikaverina jollekin muistisairaalle, osa vetää ryhmää tai toimii avustajana erilaisissa toiminnoissa kuten kahvinkeitossa.
Muistiluotsin toiminta lähellä asiakastaMuistiluotsien tarjoavat tukea ja toimintaa lähellä muistisairasta ihmistä ja hänen läheisiään. Yhteyttä otetaan usein, kun ollaan huolissaan omasta tai läheisen muistista tai kun on saanut diagnoosin muistisairaudesta ja tarvitsee tietoa ja tukea. Keskusten toiminnan tarkoituksena ei ole korvata julkisen sektorin palveluita, vaan tuoda esille järjestötoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia sairastuneiden tukemiseksi sekä muistiasioiden edistämiseksi maakunnissa. Järjestölähtöinen auttamistyö on asiakaslähtöistä matalan kynnyksen toimintaa ja perustuu tuettavien ihmisten omiin tarpeisiin.Muistiluotsit järjestävät alueillaan monipuolista toimintaa. Keski-Suomen Muistiluotsi on yksi 18 asiantuntija- ja tukikeskuksesta, joka järjestää toimintaa kaikkiaan 16 kunnassa maakunnan 23 kunnasta nimensä mukaisesti keskellä Suomea. Alueella asuu 270 000 ihmistä, joista arvioiden mukaan muistisairausdiagnoosi on 6500. Tyypillinen muistiluotsin toimintaan osallistuva henkilö on kotona asuva varhaisvaiheessa muistisairautta oleva ihminen ja hänen läheisensä. Välimatkat ovat monesti pitkiä, joten ryhmätoimintaan osallistutaan usein läheisen kanssa yhdessä ja ryhmään tullaan usein omalla autolla. Kuljetuspalvelun puuttuessa toiminta ei välttämättä tavoita yksinasuvia muistisairaita, vaikka kasvava joukko muistisairaita asuu yksin. Kaikilla sairastuneilla tai läheisillä ei ole mahdollisuutta osallistua toimintaan.Muistiluotsien tyypillinen työpäivä sisältää erilaisten ryhmien ohjaamista sairastuneille ja heidän läheisilleen yhdessä tai erikseen. Erilaisia muistiryhmiä järjestetään useilla paikkakunnilla. Muistiryhmät on tarkoitettu diagnoosin saaneelle muistisairaalle ja heidän läheisilleen ja toiminta pitää sisällään muistitreeniä, keskustelua, liikuntaa sekä muuta erilaista toiminnallista yhdessä tekemistä. Toiminta suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa niin, että se sisältää tietoa ja tukea - virkistävää toimintaa unohtamatta. Osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen on tärkeää: “Avartaa näkemystä, kun kuulee, miten muut ovat selvinneet”. Mukava tekeminen, vertaisuuden kokemus ja “pullakahvit” saavat toistuvasti hyvää palautetta. Vertaistukiryhmissä on mahdollisuus samassa tilanteessa olevien ihmisten kohtaamiseen ja ajatusten vaihtamiseen.Keski-Suomessa keskeinen osa muistiluotsien työtä on myös vapaaehtoisten tukeminen. Muistiluotsien lisäksi kahdeksalla paikkakunnalla säännöllistä yhteistä toimintaa sairastuneille järjestävät alaosastojen vapaaehtoiset yleensä kunnan tarjoamissa tiloissa. Muistiluotsit tukevat vapaaehtoisia sähköpostitse, puhelimitse, osallistumalla mukaan toimintaan ja järjestämällä kaksi kertaa vuodessa virkistys- ja koulutuspäivät. Motivaatio vapaaehtoisuuteen syntyy usein siitä, että “antaessaan saa”. Eräs vapaaehtoinen kuvaakin toiminnan merkitystä näin: “Saa mielekästä sisältöä omaan elämään. Tuntee itsensä tarpeelliseksi. Ei vaadi itseltä paljoa, mutta merkitsee paljon muistisairaalle”.Muistisairauksien asiantuntijuuteen perustuva palveleva puhelinYhtenä tärkeänä palveluna muistisairaille ja läheisille on Muistiluotsikeskusten tarjoama Muistineuvo puhelinpalvelu, jossa ammattilaiset vastaavat muistisairauksiin liittyvissä kysymyksissä. Valtakunnalliseen neuvontapuhelimeen Muistineuvoon voi soittaa, kun kaipaa tietoa ja ohjausta muistisairauksiin liittyvissä asioissa.Muistineuvossa puhelinpalvelussa vastaavat koulutetut asiantuntijat. Muistisairauden ensimmäiset oireet, tulevaisuuteen varautuminen hoitotahtoineen ja muistisairaan arkeen liittyvät asiat ovat usein kysyttyjä kysymyksiä muistisairauden tullessa perheeseen. Asiantuntijakeskusten yhtenä keskeisenä osa-alueena onkin asiakkaiden ohjaus, neuvonta ja tiedon lisääminen. Tyypillinen Muistineuvon soittaja on eri puolella Suomea tai maailmaa asuva tytär, joka on huolissaan vanhempansa kotona selviytymisestä. Tiedon Muistineuvosta hän on tyypillisesti löytänyt netistä.Yhteistyöllä vahvistetaan muistityötäMuistitietoudessa on edistytty valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Tutkimustieto on lisääntynyt ja asenteissakin on tapahtunut myönteistä kehittymistä. Muistiyhdistykset ja maakuntien muistiluotsikeskukset eri puolilla Suomea ovat tehneet valtavan paljon hyvää työtä. Kuntiin on tullut muistihoitajia, muistikoordinaattoreita ja muistiosaaminen on vahvistunut ja kehittynyt kautta Suomen. Yhteistyöllä saadaan paljon aikaan ja yhteistyön tekeminen on olennaisen tärkeää, jotta kohderyhmä tavoitetaan, vältetään päällekkäistä työtä ja toisaalta voidaan toimia tehokkaasti sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi.Työtä on paljon tehty, mutta sitä on vielä paljon tekemättä. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan Suomen huoltosuhde heikkenee merkittävästi. Tällöin vastuuta muistisairaista kantaa yhä enemmän läheiset, jotka puolestaan tarvitsevat tietoa, tukea ja ohjausta. Muistisairautta sairastavien ja heidän omaistensa oikeuksien toteuttamisessa ja osallisuudessa on edelleenkin yhteiskunnassamme puutteita. Yhdessä toimien voimme tehdä muistiystävällisen suomen! Meitä kaikkia tarvitaan!Kirjoittajat:
Krista Pajala, Muistiluotsikoordinaattori Muistiliitto
Ulla Halonen, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen MuistiluotsiArtikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2020. 
