LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

Mentoroinnista veto- ja pitovoimaa kotihoitoon

Mentoroinnin avulla voidaan varmistaa asiakaslähtöisyyden toteutumista. Kuvassa Unto ja Annika Parkanon kotihoidosta. Kuvaaja Karoliina Ranua.
Mentoroinnin avulla voidaan varmistaa asiakaslähtöisyyden toteutumista. Kuvassa Unto ja Annika Parkanon kotihoidosta. Kuvaaja Karoliina Ranua.
06.05.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke toteutetaan ajalla 4/2020–3/2023. Hankkeemme tavoitteena on mm. vahvistaa kotihoitoon valmistuvien opiskelijoiden ja siellä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä ja muutoskyvykkyyttä, sekä lisätä kotihoidon veto- ja pitovoimaisuutta. Tavoitteena on aikaansaada uusia työn tekemisen tapoja ja organisoinnin käytäntöjä, joiden avulla turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Hankkeemme kohdistuu Pirkanmaan ja Satakunnan alueille Satakunnan ja Tampereen ammattikorkeakoulujen, Saskyn, Sataedun ja käytäntöyhteistyökumppaneiden Porin YTA-alueen kotihoidon, Sastamalan ja Parkanon kotihoitojen sekä Jyllin Kotien kesken. Mentorointimallin ja -oppaan kehittäminen on yksi hankkeemme neljästä osatavoitteesta, kertoo projektipäällikkö Minna Huhtala SAMKista.

Mentorointi hankkeessa

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeessa mentoroinnin kehittäminen tapahtuu tiiviinä yhdessä työskentelynä kotihoidon ammattilaisten, esimiesten, opiskelijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Hankkeessa kehitetään mentorointimalli ja -opas kotihoidossa hyödynnettäviksi.

Kehitystyö käynnistettiin syyskuussa 2021 mentorointiseminaarilla, jossa perehdyttiin mentorointiin ja siihen, miten asiaa kehitetään hankkeessa sekä rekrytoitiin osallistujia kehittämistyöhön. Tämän jälkeen toteutettiin kysely ammattilaisille ja alan opiskelijoille heidän näkemyksistään mentoroinnin tarkoituksesta ja vaatimuksista sekä heidän toiveistaan laadittavan mentorointioppaan sisällöstä. Kyselyyn saatiin vastauksia 59. Nämä toimenpiteet loivat hyvän pohjan, jonka perusteella fokus-ryhmä jatkoi seuraavassa vaiheessa asian työstämistä. Noin 10 henkilön työryhmä, nk. fokusryhmä koostuu kotihoidon ammattilaisista sekä alalla työskentelevistä opiskelijoista ja työskentelee tammi-huhtikuun 2022 ajan. Ryhmän tavoitteena on laatia mentorointimallin ja -oppaan runko, joista jatkotyöstetään valmiit sähköiset tuotokset. Mentorointimallia pilotoidaan, arvioidaan ja jatkokehitetään syksyn 2022 aikana.

Mentoroinnin määrittely

”Kukaan ei ole seppä syntyessään” ja ”harjoitus tekee mestarin”. Nämä kaksi tuttua sanontaa kuvaavat hyvin mentorointia kertoo Katja Hautsalo Tamkista. Mentoroinnin ideana on välittää kokeneen työntekijän tietoa, taitoa ja osaamista uudelle, alalle tulijalle. Mentorointi on enemmän kuin työhön perehdytys. Se on yhteistyösuhde, jonka tärkeimpänä tavoitteena on edistää oppimista, osaamista ja tukea mentoroitavan, eli aktorin ammatillista kasvua. Mentorointi on vastavuoroista, myös mentori oppii uutta tässä vuorovaikutteisessa ja pitkäkestoisessa prosessissa, jossa on vahvasti läsnä kehittämislähtöisyys. Mentorointi voi lisätä myös työn veto- ja pitovoimaa parantamalla uuden työntekijän työhön sitoutumista, tuomalla näkyville henkilöstön osaamista, työn sisältöä ja alan hiljaista tietoa sekä auttamalla tunnistamaan työntekijän yksilöllisiä voimavaroja ja vahvuuksia, joita hän voi hyödyntää työssään. Tarve mentoroinnin kehittämiselle on noussut esille hankkeen aikana vahvasti niin työntekijöiden kuin myös kotihoidon esihenkilöiden ja työnantajien kokemuksista, kun asiasta on keskusteltu Pirkanmaan alueen kotihoidon toimijoiden kanssa, Katja Hautsalo jatkaa.

Kiinnostus mentorointia kohtaan on lisääntynyt koko ajan yhä enemmän. Mentoroinnilla saadaan ammatillinen osaaminen näkyväksi, ja voidaan tukea uuden työntekijän ammatti-identiteettiä, kun kokenut mentori on apuna. Mentorointia ohjaavat aktorin tavoitteet. Tavoitteet selkeyttävät pitkäkestoista prosessia. Tavoitteet voivat liittyä monenlaisiin osa-alueisiin, mm. asiantuntijaidentiteetin selkiyttämiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen, hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen, stressin hallintaan ja osaamisen laajentamiseen.

Mentorointi voi toteutua monella eri tavalla ja siihen liittyy monia eri muotoja. Mentorointi voi toteutua pareittain tai ryhmässä. Mentori voi olla esimerkiksi tukija, opastaja, valmentaja, sparraaja ja coach. Keskustelut kuitenkin perustuvat tasavertaiseen dialogiin ja tiedon rakentamiseen yhdessä mentoroitavan kanssa.

KIRJOITTAJAT:
Minna Huhtala, YTM, projektipäällikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK
Päivi Kankaanranta, TtM, asiantuntija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK
Katja Hautsalo, TtM, asiantuntija, Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK
Tarja Lylynperä, koulutuspäällikkö, SASKY koulutuskuntayhtymä
Sinikka Paukkunen, sh (YAMK), asiantuntija, Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK

vetojapitokotihoito.samk.fi