Tulevaisuuden asumisen konseptit olivat 15.-16.11.2022 Kotihoito ja palveluasuminen -tapahtuman keskusteluteemana. Ikääntyneiden asumisen vaihtoehdot, muuntojoustavuus tilojen suunnittelussa ja moninaisten tarpeiden huomioiminen ovat tulevaisuuden asuntosuunnittelun painopisteet.

Dosentti Outi Jolanki ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä Tampereen yliopistosta painottaa, että moninaisuus on jäänyt huomiotta iäkkäiden asumisen tarkastelussa. Puhutaan vain joko hoivapalvelujen tai kotien ongelmista. Se kattaa vain hyvin vähän ikääntyneiden tarpeista. Lisäksi julkisuudessa piirretään aika ikävä kuva ikääntyneiden asumisesta ongelmineen. Todellisuus on paljon valoisampi. Tulevilla hyvinvointialueilla on jo olemassa erilaisia asumisen malleja.

– Muuntojoustavuus tarpeiden muuttuessa ja modulaarisuus ovat vasta tulossa iäkkäiden asumiseen, sanoo Jolanki.

Esimerkiksi vanhassa omakotitalossa, jossa on esteitä, pihalle voisi olla mahdollista tuoda esteetön pikkukoti, jolloin ei tarvitsisi muuttaa omasta pihapiiristä. Toinen esimerkki muuntojoustavuudesta on eläkeläisyhteisö, joka mahdollistuisi helposti siirreltävillä, suhteellisen edullisilla pikkukodeilla.

– Asumisen kysymyksiä on lähestytty harvoin elämän ja arjen näkökulmasta. Usein tutkimus keskittyy hoivan tarpeen ja terveyden heikkenemisen näkökulmaan. Hoiva-asumisen vaihtoehdot koskevat vain pientä osuutta senioreista, mutta hoiva-asumiseenkin tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Meidän pitäisi useammin kysyä millaista elämäntyyliä ikääntyneet haluavat elää ja kehittää vaihtoja, Jolanki sanoo.

Monissa kunnissa onkin ryhdytty tarjoamaan senioreille omia asumisen konsepteja, joissa on otettu mallia ulkomailta. Vaihtoehtoina ovat asumisyhteisöt, eläkeläiskylät, monisukupolviset yhteisökorttelit ja perhehoiva, joka perustuu siihen, että yksityinen ihminen ottaa omaan kotiinsa asumaan ikääntyneitä ihmisiä.

Helsingin kaupunki on ottanut mallia Hollannista ja etsi kolmea alle 25-vuotiasta asumaan Laajasaloon Rudolfin palvelutaloon. Tarjolla oli yksiöitä edullisella 250 euron kuukausivuokralla. Ainoa ehto oli, että nuoret viettävät viikossa kolmesta viiteen tuntia aikaa ikääntyneiden ihmisten kanssa.

Toinen esimerkki on Rovaniemellä Saarenkoti, jossa nuoret asuvat aivan ilmaiseksi sitä vastaan, että he viettävät aikaa vanhempien asukkaiden kanssa.

Asuminen nähdään nykyään kokonaisuutena. Siihen kuuluu muutakin kuin itse rakennus. Hyvinvointialueilla voisi katsoa Jolangin mukaan enemmän yli sektorirajojen. Kokonaisuus kattaa asumisen, harrastukset, palvelut, liikkumisen ja rakentamisen.

– Iäkkäät ihmiset ottavat nyt itse aloitteita käsiinsä eivätkä odota. Siihen pitää antaa mahdollisuus. On äärimmäisen tärkeää, että luodaan sellaisia ympäristöjä, joissa ihmisten on hyvä elää. Kun ympäristö on hyvä ikääntyneille ihmisille, se on hyvä meille kaikille, Jolanki toteaa.

Inkoon kunta etsii ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin ikäihmisille

Inkoo kuuluu niihin kuntiin, joissa väestö ikääntyy nopeimmin. Sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Pilvi Österman toteaa, että tulevaisuudessa muunneltavuus tulevaisuuden tarpeisiin korostuu, koska iäkkäiden toimintakyky vaihtelee ja tilojen tarve muuttuu ajan myötä.

Lisäksi Inkoossa pohditaan mahdollisuuksia toteuttaa iäkkäiden tilaratkaisut niin, että lähiympäristö voisi olla vahvasti mukana. Asioimisen helppous ratkaistaisiin näillä keinoin. Inkoossa seniorit ovat itsekin käynnistäneet uusia hankkeita asuinalueiden senioriystävällisemmäksi tekemiseen.

– Hiilineutraalius on Inkoossa vahvasti kuntastrategiassa. Muuntojoustavuus on myös ekologinen kysymys. Emme halua, että rakennuksemme ovat liian isoja tai liian pieniä, sanoo Österman.

Mukautuvuudella ostetaan aikaa, kun ei tiedetä mihin maailma on menossa

Ikä Muuntojoustavat tilat takaavat yhtäällä tämän päivän ihmisten moninaisten tarpeiden huomioon ottamisen ja toisaalla varautumisen tulevaisuuteen. Omistajariski tyhjille jääneistä tiloista minimoituu.

– Jos nyt rakennamme tälle määrälle ikäihmisiä rakennuksia, tulevaisuudessa niitä ei ehkä tarvitakaan. Olemme nähneet tyhjilleen jääneiden toimistotilojen riskin toteutuneen koronan myötä. Tulevaisuutemme on tuntematon. Siksi tilojen soveltaminen uuteen pitää tehdä helpoksi, huomauttaa suunnittelun päällikkö Aleksi Hillman Adapteosta.

– Mukautuvuus säilyttää päätöksenteon joustavuuden. Tulevaisuuden päättäjillä on vapaat kädet tehdä päätöksiä tilojen käytöstä. Moduuleista tehdyt rakennukset voi siirtää ja käyttää muussa käyttötarkoituksessa. Se on ennen kaikkea vastuullista.

Hillman mainitsee esimerkkinä onnistuneesta mukautuvasta rakennuksesta Finlandia-talon väistötilat ”Pikku-Finlandian”, joka tehtiin moduuleista. Finlandia-talon peruskorjauksen valmistuttua rakennusta voidaan hyödyntää uudelleen ja sen voi siirtää. Helsingin kaupunki jätti näin päätöksen teon avaimet itselleen. Näin toimien moni kunta voisi pienentää tulevaisuudessa realisoituneita riskejä kiinteistökannassaan.

Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yli 60-vuotiasta. Heistä 50 000 on hoivapalvelujen piirissä. Omissa asunnoissaan asuu yli miljoona ihmistä. Muuntojoustavat rakennukset lisääntyvät.

Mitä mukautuvuus tarkoittaa?

Mukautuvuudella tarkoitetaan rakennuksen tai rakenteen kykyä joustaa sen käyttöiän aikana tapahtuviin tilojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Rakennuksen käyttäjä voi ennakoida mukautuvuuden ansiosta tulevaisuuden muutostarpeet ja pitää mahdollisuuden siirtää tai muuntaa toimintaa tai irtisanoa kiinteistö kokonaan tarpeettomana.

LISÄTIETOJA:
Dosentti, tutkimuspäällikkö, ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Outi Jolanki, Tampereen yliopisto, puh. 040 190 1660, [email protected]
Suunnittelun päällikkö Aleksi Hillman, puh. 0400 676220, [email protected]
Sosiaali- ja terveystoimialan johtaja, Pilvi Österman, Inkoon kunta, puh. 050 440 6714, [email protected]

Adapteo on Pohjois-Euroopan johtava muunneltavien tilojen toimittaja

Kehitämme, rakennamme, vuokraamme ja myymme muunneltavia rakennuksia, joita voidaan käyttää uudelleen ja suurentaa tai pienentää asiakkaidemme muuttuvien tarpeiden mukaan. Tarjoamalla tiloja välttämättömiin toimintoihin, kuten kouluille, päiväkodeille, palveluasumiseen, toimistoiksi ja majoitustiloiksi, luomme arvoa yhteiskunnalle.

Adapteon modulaariset ratkaisut vuokrataan yhä uudelleen ja uudelleen, mikä minimoi materiaalin käytön ja edistää kiertotaloutta. Kunnianhimoisella kestävän kehityksen ohjelmalla yhtiö näyttää alallaan tietä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Yhtiö innovoi kestävää kehitystä varten, kehittää ilmastoälykkäitä rakennuksia ja kantaa vastuuta arvoketjusta. Näin yhtiö rakentaa mukautuvaa ja kestävää kehitystä tukevaa yhteiskuntaa.

Adapteon rakennuskanta on 1,3 miljoonaa neliömetriä ja toiminta-alueita ovat Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska, Saksa, Belgia, Alankomaat ja Liettua. Valtaosa Adapteon liikevaihdosta tulee julkisen sektorin vuokrasopimuksista.

Lisätietoja: adapteo.fi