Neljä Astetta Oy – tehostetusta tehokkaaksi
30.04.2020 | Sosiaali- ja kuntatalous
Neljä Astetta pyrkii vaikuttavaan ja tehokkaaseen työhön avopalveluiden osalta. Neljä Astetta on ollut mukana neljän eri kunnan perhetyön kehittämisprosesseissa, kuntien huomattua yrityksen tehokkaat ja toimivat prosessit. Neljä Astetta on tuottanut avopalveluita vuodesta 2005 lähtien ja on osa Avosylin yhtymää.– Yleinen havainto on, että kilpailutusten kautta hintojen lasku vaikutti siihen, että yksityisten palveluntuottajien täytyi tarkemmin keskittyä tehokkuuteen. Meidän nykyisen toiminnan taustalla vaikuttaa vahvasti vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa tapahtunut avopalveluiden murros. Kun kilpailutukset astuivat voimaan ja kenttä muuttui, oli palvelutuottajien pakko herätä ja muuttaa toimintaansa. Laskutusmallit olivat erilaisia ja henkilökunnan koulutus- sekä kokemusvaatimukset olivat hiukan erilaiset kuin nyt, Neljä Astetta Oy:n liiketoimintajohtaja Toni Sipiläinen mainitsee.Muutos lähti tapahtumaan Sipiläisen mukaan hiljalleen. Avopalvelut keskittyivät tuolloin aika pitkälle lapseen, eikä niinkään perheen kanssa työskentelyyn.
– Totesimme Neljän Asteen puolella, että pelkästään lapsen kanssa työskentely ei johda hyvään lopputulokseen ja lähdimme muuttamaan kuviota. Pakettihinnoittelusta siirryttiin tuntihinnoitteluun, jolloin laskutetaan vain asiakkaan kanssa tehtävästä työstä. Hinnoittelumalli on reilu sekä meille että kuntatoimijoille.Kilpailutus muutti koko avopalveluiden kentänVuonna 2012 alkanut vahva kilpailutus muutti Sipiläisen mukaan koko avopalveluiden kentän. Myös henkilökunnan koulutus- ja kokemusvaatimukset ovat kasvaneet siitä lähtien. Samaan hengenvetoon sijaishuoltoa ajettiin alas ja avohuollon asiakasmäärät kasvoivat vuositasolla 60 000:sta 90 000 asiakkaaseen Suomessa. Avopalveluiden ja palveluntuottajien määrä kasvoi huomattavasti, jota seurasi hintakilpailu ja kilpailu yritysten elintilasta.– Meidän oli kasvatettava liiketoimintaamme, että pystyimme pitämään paikkamme palveluntuottajana. Kasvu ei ollut meille kivutonta. Vuosina 2009–2016, kasvoimme vuosittain lähes 100 %, joka toi henkilökunnallemme ja yrityksellemme uudenlaisia haasteita ja ongelmia. Kun yritys kasvaa nopeasti, myös esimiestöiden rakenteiden tulee kasvaa samassa mittakaavassa, johon emme ihan täysin pystyneet vastaamaan. Myös tietojärjestelmät ja työhön liittyvät haasteet muodostuivat ongelmaksi.Sipiläinen kertoo, että myös henkilökunnan sairauslomat ja työntekijöiden vaihtuvuus kasvoivat merkittävästi.
– Lähdimme tekemään isoa organisaatiorakenteen muutosta, koska uskoimme että tarvitsemme hyvät tukirakenteet, jossa perhetyön tekijän täytyy olla tyytyväinen ja hänen tulee pystyä sitoutumaan yritykseen sekä tekemään vaikuttavaa asiakastyötä. Vuonna 2018 teimme massiivisen organisaatiomuutoksen, jossa lisäsimme lähiesimiesten määrää huomattavasti ja tarkistimme perhetyöntekijöidemme tukirakenteet. Katsoimme asiakastyön prosessia ja tarkensimme sitä entistä enemmän asiakasta osallistavaksi. Sen kautta meidän työtyytyväisyys nousi vuositasolla huomattavasti.Entistä tehokkaammat palvelutTehtyjen muutosten seurauksena Neljä Astetta Oy:n tekemän työn tehokkuus kasvoi ja asiakastyön osuus työajasta nousi useita prosentteja. Viime vuoden jälkeen suoraan asiakastyöhön käytettiin 74 % työajasta.– Kun meidän perustehtävä on tukea ja auttaa perheitä, meillä ei ole ylimääräistä aikaa, vaan jäljelle jäävä aika on perhetyöntekijän omia tukirakenteita. Kehitimme taustalle vahvan taustatyön tiimin. Tiimi konsultoi ja siihen kuuluu sosiaalityöntekijöitä, psykologeja sekä terapeutteja, jotka pystyvät antamaan tukea asiakastyöhön. Näiden muutosten kautta työn tehokkuus nousi ja työntekijöiden työtyytyväisyys kasvoi huomattavasti. Samalla työskentelymme vaikuttavuus kasvoi vuositasolla 17 %. Asiakkaan kokemus oli hyvä, tulokset olivat hyviä ja työn tehokkuus kasvoi. Vaikka olimme liiketoiminnallisessa kriisissä vuonna 2016, saimme oikeanlaisen reagoinnin lopputuloksena todella hyviä tuloksia, jotka vaikuttavat asiakaspintaan sekä elvyttävät yritystä, Sipiläinen kertoo.Sipiläisen mukaan kustannustehokkaan ja tuloksellisen perhetyön perusta on asiakkaan osallisuuden kokemus ja sitoutuminen.
– Meillä tehdään kuukausitasolla yli 4500 asiakastapaamista, joista keskimäärin vain 120 peruuntuu (2,9 %) – Tämä kertoo sitoutumisen korkeasta tasosta ja korkeasta asiakastyytyväisyydestä.Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavaraNeljä Astetta Oy kävi läpi kriisin, jonka seurauksena ymmärrettiin henkilöstön merkitys yrityksen tärkeimpänä voimavarana.
– Teimme ison organisaatiomuutoksen, lisäsimme meidän työterveyspalveluita, toimme erilaisia etuisuuksia työntekijöillemme ja lisäsimme esimiestemme määrää, jonka kautta saimme tyytyväisempiä työntekijöitä ja samalla työtehokkuutemme kasvoi huomattavasti. Laatu- ja hyvinvointimuutoksen taustalla vaikuttaa hyvä johtamisjärjestelmä. 150 työntekijän kokonaismäärässä meillä on 20 esimiestä, jotka tarjoavat vahvaa tukeaan kenttätyöhön. Esimiehet jalkautuvat tukemaan työntekijöitä asiakastyöhön, jonka lisäksi käytämme konsultaatiopalveluita, kun tarvitsemme erityisosaamista tai erityistä tukea.Neljä Astetetta Oy:ssä uskotaan Sipiläisen mukaan vahvasti siihen, että tarvitaan toimiva prosessi sekä vahva tavoitteellisuus, että perhetyö ja avopalvelu voisivat tuottaa. On myös tärkeää että asiakas on itse suunnittelemassa työtä sekä reflektoimassa palveluprosessia.– Viimeisin tekijä on tiedolla johtaminen. Olemme kehittäneet tietojärjestelmäämme, jonka kautta saamme hyvää dataa. Kirjaamme sinne asiakkaiden raportit ja dokumentit. Käytämme tietoa palveluiden jatkuvassa kehittämisessä sekä johtamisessa. Kun nämä viisi edellä mainittua elementtiä toimivat ja olemme riittävän tietoisia kaikkien osa-alueiden merkityksestä, pystymme tuottamaan hyvää ja ennen kaikkea vaikuttavaa palvelua.Sipiläisen mukaan sosiaalialan yksi haaste on johtaminen ja siihen liittyvät osa-alueet. Alalla on liian vähän esimiehiä suhteessa henkilökuntaan, jolloin esimies ei pysty riittävästi keskittymään palvelun laatuun ja työntekijöiden tarpeisiin, joka voi johtaa henkilökunnan suureen vaihtuvuuteen.
– Jos keskityttäisiin työntekijän tukemiseen, organisaation kehittämiseen ja vahvaan esimiestyöhön, voitaisiin saada parempia tuloksia tältäkin osin, Sipiläinen näkee.MES-ohjelma vaikuttavaan vanhemmuustyöhönNeljä Astetta on kehittänyt yhdessä Tampereen yliopiston kanssa MES-ohjelman vanhemmuustyöhön. Se pohjautuu vuonna 2019 valmistuneeseen vaikuttavuustutkimukseen.
– MES-ohjelman ideologia ja sen teoreettinen viitekehys on vahva juttu meidän vanhemmuustyössä. Uskomme että tukemalla vanhemmuutta ja työskentelemällä vanhempien kanssa pystymme paremmin turvaamaan lapsen asemaa ja saamaan aikaan pysyviä muutoksia. Ideana avopalveluissa on se, että asiakas pystyy asumaan omassa kodissa tai omien vanhempien luona, ja että elämä jatkuu palvelun jälkeen ilman laitoshuoltoa. Uskomme että vanhemmuustyö on siinä yksi tärkeä elementti. Meidän perhetyön prosessiin kuuluu asiakasta osallistava palvelupolku, josta olemme saaneet hyvää palautetta.Viimeisimpänä menetelmänä Neljä Astetta on ottanut käyttöönsä Kanadasta tulleen PersonBrain (trademark) -metodin, joka pohjautuu kolmiaivoteoriaan, aivojen kehittymiseen ja ihmisen elinkaaren aikana tapahtuvaan jatkuvaan aivojen muuttumiseen. Lääkehoidon sijaan tarjotaan korjaavia kokemuksia, joiden kautta voidaan vaikuttaa aivojen kehitykseen ja ratkaisemaan ongelmia. Mallia käytetään sekä vanhempien että lasten kanssa.– Ideanamme on tarjota jokaiselle perheelle neljä asteinen prosessi, joka räätälöidään aina asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Palveluidemme piirissä on vuositasolla 1500 asiakasta, joka vastaa ison kunnan asiakasmäärää. Meillä on kokemusta siitä, miten isojen asiakasmäärien kanssa toimitaan ja pystytään tuottamaan hyvää palvelua tuloksellisesti, Sipiläinen vakuuttaa.Asiakasmäärät ovat kasvussa kehittämistoimista huolimattaSipiläinen on toiminut avopalveluiden parissa 2000-luvun alusta lähtien ja hän näkee perheiden, nuorten ja aikuisten haasteet entistä moninaisempia tänä päivänä, joka tekee työstä entistä haastavampaa.– Vuonna 2015 tulleessa sosiaalihuoltolakiuudistuksessa oli hyvä ajatus ja henki, mutta kuitenkin sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät sekä palveluiden määrä ovat jatkuvassa kasvussa. Olen pohtinut miksi nämä kehittämistoimet eivät näy lastensuojelun rankimmassa päässä eivätkä myöskään varhaisemmassa päässä, asiakasmäärien laskuna. Koska palveluiden määrä kuitenkin kasvaa jatkuvasti, olisiko jotain mitä voisimme tehdä Suomessa toisin.Koronavirusepidemia on lisännyt palveluiden tarvetta– Meidän asiakasperheet ovat kovan stressin ja paineen alla. Heillä on jo aiemminkin ollut haasteita perherakenteissa ja vuorovaikutussuhteissa, mutta varsinkin nyt kun ollaan kotona ja lapset ovat kotona kotikoulussa, se lisää painetta siellä suunnassa. Vielä on mahdotonta ennustaa, mikä tulee olemaan Koronakriisin konkreettinen lopputulos, se nähdään ehkä ensi syksynä. Meillä on suuri huoli, että tällainen poikkeustilanne tulee näkymään lastensuojelun ja sosiaalihuollon asiakasperheissä.Sipiläinen kertoo, että Neljä Astetta on saanut haastettua yhteistyökumppaneitaan mukaan perheiden ahdingon auttamiseen. Asiaa on hoidettu mm. ruokakassilahjoitusten kautta. Mukana on ollut yksityisiä lahjoittajia sekä yrityksiä.
– Kriisi on haastanut yritystäkin etsimään uusia ratkaisuita palveluiden tuottamiseen. Etäyhteydet ja videoneuvottelut vanhempien ja terapia-asiakkaiden kanssa ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Kaikessa kauheudessaan tämä Koronavirusepidemia voi tuoda myös jotain uudistusta ja hyvää koko alalle.Varhaiseen tukeen täytyisi antaa enemmän panoksia– Kun perhe tulee ensimmäisen kerran pyytämään tukea tai apua, moniammatillisen tiimin olisi tehtävä perheen arviointi, systeemisen mallin mukaisesti, jolloin tiedettäisiin millaista tukea perhe saa ja tarvitsee. Olisi tärkeää että palvelutarpeiden arviointi ja ensimmäinen tukipalvelu olisi oikea-aikaista, jotta tukitoimet saataisiin käynnistettyä mahdollisimman nopeasti. Tällä voidaan ennaltaehkäistä ongelmien ja haasteiden kumuloituminen.Sipiläinen näkee tässä suurimpana haasteena sen, että kaikki henkilöstöresurssit menevät korjaaviin palveluihin.
– Jos perheelle voitaisiin tarjota oikean tyyppistä tukea ja apua heti ensimmäisessä kriisissä/hädässä, voitaisiin ehkä välttyä vahvempien palveluiden piiriin joutumiselta. Alkuvaiheen työ on tällä hetkellä hidasta – asiakkaat ovat jonossa ja joutuvat jonottamaan tukipalveluita, jonka aikana ongelmat ehtivät kasvaa. Ihan ensimmäiseen hetkeen annettu tuki ei välttämättä ole riittävä. Jos siinä olisi intensiivisempää ja vahvempaa palvelua, se voisi olla hyvin lyhytkestoinen palvelu, jolla perheen tilanne saataisiin ratkaistua ja perhe pääsisi palvelukierteestä pois. Tarvitaan parempaa tietoisuutta tarjolla olevista palveluista valtakunnallisesti, että asiakasperheet ja palveluohjaajat olisivat tietoisia kaikista vaihtoehdoista. Puhutaan resurssipulasta, mutta luulen että resurssi on tällä hetkellä vain väärässä paikassa.Tutkimukseen olisi panostettavaSipiläinen on vakuuttunut, että alalle tarvittaisiin valtakunnallinen työryhmä.
– Yksityisen palveluntuottajan näkökulmasta, meidän olisi löydettävä yhteisiä valtakunnallisia kriteereitä ja toimintalinjoja avohuoltoon, että palvelut olisivat samantyyppisiä kaikkialla. Suomessa ei tehdä tällä hetkellä avopalveluiden vaikuttavuustutkimusta. Olisi tärkeää tutkia, mitä palveluilla saadaan, kun tarkastellaan yksityistä sektoria, kuntia sekä kolmannen sektorin tarjoamia palveluita. Suomessa on paljon ammattikorkeakouluja, yliopistoja, professoreita ja opiskelijoita, jotka olisivat valmiita tekemään asian eteen tutkimusta opintojen ohella. Tutkittaisiin enemmän mikä tässä hommassa kannattaa, mitä palveluilla saadaan ja mihin kannattaisi panostaa. Haluan korostaa tiedolla johtamisen merkitystä, joka tarkoittaa avopalveluiden tutkimukseen panostamista. Kentän pitäisi järjestäytyä Suomessa paremmin ja löytää yhtenäinen toimintamalli palveluiden järjestämiseen. Yhteiskunta on kyllä panostanut tähän asiaan rahaa, mutta onko lopputulos ollut riittävä, se on hyvä kysymys, Sipiläinen toteaa loppuun.Artikkeli on julkaistu Sosiaali- ja kuntatalous -lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?