Aurora-hanke on perustettu päihteitä käyttäneiden äitien kuntouttamiseksi vertaistuen voimin. Hankkeen puitteissa on käynnistetty kohderyhmän äideille suunnattuja tukiryhmiä, joiden vaikuttavuus on näyttäytynyt merkittävänä. Vuoden 2023 loppuun jatkuva hanke sijoittuu Essoten toiminta-alueelle.

– Olemme jo vuosia vetäneet Eija Himasen kanssa päihteitä käyttäneille äideille suunnattuja tukiryhmiä Mikkelin seudulla. Meillä on ollut ryhmiä päihteitä käyttäneiden sekä päihde- ja mielenterveysproblematiikasta kärsivien äitien ryhmiä. Rahoitusta olemme saaneet Valkonauhaliiton kautta, Susanna Sillanpää Tukipolku Ky:stä kertoo.

Valkonauhaliitolla on ollut Sillanpään mukaan erilaisia rahoituslähteitä ja -malleja, mutta nyt Aurora-hankkeelle lähdettiin hakemaan STEA:n kautta pidempikestoista rahoitusta, että toiminnasta saataisiin jatkuvampaa.

– Hankkeen ajatuksena on vastata päihteitä käyttäneiden äitien tuen tarpeeseen pienryhmällä, koska olemme nähneet sen merkityksen heidän kuntoutumisessa. Tämä oli Valkonauhaliiton agendaan sopiva työmalli, koska he tekevät työtä samalla sektorilla perheiden kanssa.

Toiminnassa hyödynnetään Daniel Sternin lanseeraamaa äitiyden tilaa

– Äitiyden tila tarkoittaa äidin vahvaa herkistymistä raskausaikana ja muutama kuukausi synnytyksen jälkeen, joka tulisi ehdottomasti huomioida päihteitä käyttäneiden äitien kuntoutumisessa. Tästä syystä tuki olisi tärkeää aloittaa jo raskausaikana, johon tässä ryhmässä olemme pyrkineet, Sillanpää mainitsee.

Ensimmäinen päihteitä käyttäneiden äitien vertaistukiryhmä aloitti viime marraskuussa

– Marraskuusta eteenpäin olemme kokoontuneet kerran viikossa. Toiminta käynnistyi kokoontumalla kerran viikossa kolme tuntia kerrallaan, mutta äitien pyynnöstä ryhmän kestoa on jatkettu neljään tuntiin. Tämä kertoo paljon siitä, että mitä äidit ajattelevat ryhmästä. Äidit ovat erittäin sitoutuneita käymään ryhmässä, jonka ansiosta tätä ryhmää on ollut ilo vetää, Sillanpää kertoo.

Ryhmän tavoitteena on tukea vanhemmuutta, joten ryhmän teemat liikkuvat vanhemmuuden, kiintymyssuhteen sekä oma hyvinvoinnin ympärillä. Kun äiti voi hyvin, hän voi toteuttaa myös hyvää vanhemmuutta.

– Nyt olemme pohtineet vauvan onnellisuusreseptiä ja tämän syksyn aikana äidit laativat oman onnellisuusreseptinsä, että he pystyvät toteuttamaan lapsen onnellisuusreseptiä.

Ryhmässä puhutaan paljon omista tunteista ja omista tarpeista, jonka kautta vahvistetaan omaa hyvinvointia.

Äideillä on Sillanpään mukaan varsin paljon yhteneväisiä asioita, joista erityisen selkeästi tulevat esille lapsuudesta nousevat omat kokemukset. Äidit eivät ole tulleet kuulluiksi ja nähdyiksi lapsuudessaan.

– Päihdeongelmahan ei synny tuosta vain, vaan päihdeongelman juuret ovat vahvasti omissa kokemuksissa. Päihteiden avulla on vain pyritty selviytymään elämässä.

Keskeisenä vaikuttimena yhteyden kokemus

Ryhmän toinen ohjaaja Heidi Pietikäinen mainitsee, että kaikilla ryhmän äideillä näkyy vahva halu toimia itse hyvänä vanhempana. Myös äitien välinen keskinäinen kunnioitus on selkeästi nähtävissä.

– Meillä on paljon puhuttu sellaisesta ajatuksesta, että päihteiden käytön vastakohta ei ole raittius vaan yhteyden kokemus. Kyky olla yhteydessä toisen ihmisen kanssa on mennyt jossakin kohdassa rikki, Sillanpää toteaa.

– Tai voi olla, että sitä yhteyttä ei ole päihteitä käyttäneillä äideillä koskaan ollutkaan, kummankaan vanhemman kanssa, Pietikäinen lisää.

Sen lisäksi, että ryhmän äideillä on vahva halu toimia hyvänä vanhempana, samalla rakennetaan yhteyttä omaan lapseen, omaan itseensä sekä toisiin ihmisiin.

– Tällainen ryhmä on äärettömän hyvä, koska äideillä on sama nimittäjä ja tausta. Ryhmässä voidaan jakaa asioita avoimesti ja äidit tulevat ymmärretyiksi. Äidit ymmärtävät kokemustensa kautta toisiaan paremmin, kuin mitä me ymmärrämme heitä. He tietävät mitä tarkoittaa olla päihdehelvetissä ja lähteä kuntoutumaan sieltä, Sillanpää mainitsee.

Pietikäinen kertoo, että mitä pidemmälle ryhmässä mennään ja tehdään yhteistyötä, sitä enemmän äitien lukot avautuvat, joka näkyy ryhmän keskinäisissä väleissä ja siinä miten arkoja asioita pystytään käsittelemään ryhmän sisällä.

Ryhmän toimintaa kannattaa jatkaa myös hankeajan jälkeen

Sillanpää toivoo, että hankkeen päättyessä päihteitä käyttäneille äideille suunnatut ryhmät jäisivät elämään.

– Toivoisin tämän kaltaista toimintaa, koska tässä meidän kokeilussa nähdään selkeästi toiminnan vaikuttavuus ja ryhmän merkityksellisyys.

Äitien mielestä meidän kuuden viikon kesätauko oli liian pitkä, koska puolet ajasta meni odottaessa ryhmän uudelleen alkamista. Tämä kertoo siitä, että tämä toiminta ei ole pakkopullaa, vaan ryhmän kokoontumista todellakin odotetaan. Ajattelen että tässä toteutuu se, ettei päihteiden vastakohta ole raittius, vaan yhteenkuuluvuus toisten kanssa.

Ryhmän jatko riippuu Sillanpään mukaan hyvinvointialueiden suuntauksista, ja siitä, miten he haluavat tätä äitiryhmää lähteä tukemaan.

– Itse näen, että tämä merkityksellistä ja tärkeää, jonka toivoisin juurtuvan tulevan hyvinvointialueen palveluiksi. Arvioisin, että tällaisen ryhmän kustannukset ovat vuodessa vain noin kolmasosa siitä, mitä kustannuksia syntyisi yhden lapsen huostaanotosta. Tästä saa hyvää pohjaa mietinnälle, kun pohditaan tämän kaltaisen toiminnan kannattavuutta. On myös tärkeää ajatella ihmisten hyvinvointia, eikä pelkästään numeroita. Meidän ryhmässä tuotetaan 6–7 ihmiselle hyvinvointia hyvällä ja myönteisellä tavalla.

Äidit kokevat ryhmätoiminnan tärkeänä

Seuraavassa eräs päihteitä käyttäneiden äitien ryhmään kuuluva äiti kertoo omista kokemuksistaan ryhmän toimintaan liittyen.

– Vaikuttavimpia asioita ryhmän tarjoamassa tuessa ja avussa on ollut yhteinen tekeminen lapsen kanssa ja sitä kautta kiintymyssuhteen muodostuminen sekä vahvistuminen. On ollut huikeaa päästä osallistumaan juuri meidän tarpeisiin räätälöityihin toimintoihin, joita ei olisi välttämättä muualla päässyt kokeilemaan. Haluaisin osaltani korostaa sitä, ettei ryhmän vaikuttavuutta tai kannattavuutta pohtiessa pidä miettiä vain ryhmän kokoa. Myös pienet ryhmät voivat olla todella vaikuttavia, kun ne kohdennetaan oikein. Kun mietitään keneen kannattaa panostaa, niin lapsiin yleensä kannattaa. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan säästää inhimilliseltä kärsimykseltä, unohtamatta taloudellisia hyötyjä, yksi ryhmän äideistäkommentoi ryhmän toimintaa.

Ammattilaisen läsnäolo on välttämätöntä

– Jos vertaistukitoimintaa tehdään verkon välityksellä, ryhmän jäsenten on tunnettava toisensa todella hyvin. Siellä on aina vaara, että siellä lähdetään tukemaan vääriä asioita. Ammattilaisen ohjaama vertaistukiryhmä on todella merkityksellinen, koska ammattilainen pitää asian sellaisessa sisällössä, joka on kannattelevaa ja eteenpäin vievää. Kuntoutujien keskuudessa voi helposti tapahtua vääränlaista tukemista. Itse peräänkuulutankin ammattilaisjohtoista vertaistukiryhmää, jolloin päästään parempiin tuloksiin, Sillanpää toteaa.

Koulutusta terveydenhoitajille ja sosionomeille

Toinen tärkeä hankkeen edistämä asia on Sillanpään mukaan koulutus, jota järjestetään yhteistyössä Aurora-hankkeen kokemusasiantuntijan kanssa. Koulutusta järjestetään terveydenhoitajille ja sosionomeille Mikkelin ammattikorkeakoululla.

www.suomenvalkonauhaliitto.fi
Valkonauhaliitto Facebookissa